Darkest Night

Darkest Night sijoittuu geneeriseen fantasiamaailmaan, jossa ryhmä tavanomaisia sankareita asettuu vastustamaan pahaa Necromancer-velhoa. Poppoosta löytyy muun muassa druidi, varas, pappi, velho sekä poikkeuksellisesti naisritari. Pelkistetystä ja tavanomaisesta fantasiasta ponnistaa esiin kuitenkin kerrassaan mainio yhteistyöpeli.

1–4 pelaajaa ohjastaa jotain perinteisestä fantasiakirjallisuudesta tuttua arkkityyppiä. Peliin vaaditaan aina neljä hahmoa, joten pienemmällä pelaajamäärällä jokaiselle tulee useampi henkilö ohjattavakseen. Lisäksi kolmella pelaajalla luku ei mene tietenkään tasan, joten yhdelle tulee tällöin kaksi hahmoa tai ylimääräisen henkilön toimista voidaan päättää yhdessä.

Pelin idea

Sankarien tarkoituksena on pahan Necromancerin kukistaminen ja se onnistuu ainoastaan kätkettyjen pyhäinjäännösten avulla. Yhden avulla he voivat yrittää taistella Necromanceria vastaan ja mikäli he löytävät kolme pyhäinjäännöstä, he voivat suorittaa luostarissa rituaalin, joka hävittää kaiken pahan kerralla maan päältä.

Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo, sillä pyhät reliikit ovat lukittuina arkkuihin, joista jokainen on lukittu kolmella lukolla. Niinpä sankarien täytyy etsiä pitkin maita ja mantuja käytkettyjä avaimia samaan aikaan kun paha velho levittää korruptiota ympäri valtakuntaa. Mikäli maa korruptoituu liiaksi velhon manaamien vitsausten johdosta, pahuus alkaa hiipiä sisään myös maan ainoana turvapaikkana toimivaan luostariin. Mikäli se korruptoituu, valtakunta on tuhoon tuomittu.

Pelin kulku

Peli etenee kierroksissa ja jokaisessa toimivat ensin sankarit vapaavalintaisessa järjestyksessä ja sen jälkeen on Necromancerin vuoro. Sankarit joutuvat vuoronsa alussa kohtaamaan jonkin satunnaisen tapahtuman, jonka jälkeen he voivat suorittaa yhden toiminnon. Näitä ovat muun muassa paikasta toiseen liikkuminen, avaiden ja aarteiden etsiminen, taistelelminen tai vaikkapa erikoiskykyjen käyttäminen. Vuoron lopussa joutuu vielä mittelemään paikassa vaanivia mörköjä vastaan, mikäli niitä ei ole kaikkia nitistetty.

Satunnaiset tapahtumat ratkaistaan nostamalla kortti tapahtumapakasta. Nämä ovat lähes poikkeuksetta huonoja juttuja, kuten esimerkiksi äkillisesti ilmestyviä hirviöitä tai muita vitsauksia. Mukaan mahtuu myös pari korttia, joissa on edes pieni mahdollisuus positiiviseen lopputulokseen ja jotka sitä kautta antavat pientä toivonkipinää jatkuvassa alakynnessä kamppaileville pelaajaraukoille.

Sankarien toiminnot ovat selkeitä ja niiden ratkaisemiseen menee vain pari minuuttia kerrallaan. Haluatko hyökätä hirviön kimppuun? Heitä kerran noppaa ja vertaa sitä örkin vaikeusasteeseen. Haluatko etsiä aarteita? Heitä noppaa ja vertaa sitä kyseisen paikan etsimislukuun

Perusmekaniikat ovat yksinkertaiset, mutta niihin tuodaan monimutkaisuutta ja vaihtelua heittämällä mukaan esimerkiksi tiettyjen taikaesineiden tuomia bonuksia ja hahmojen erikoiskykyjä. Druidi voi esimerkiksi kutsua taisteluun avuksi eläinkumppanin, jonka avulla hän voi heittää enemmän noppia taisteluissa niin kauan kunnes häviää. Ritari voi puolestaan vannoa erilaisia valoja, joiden toteutukseen hän saa bonuksia. Pappi voi siunata muita hahmoja ja niin edelleen. Kun jokainen sankari on toiminut, on Necromancerin vuoro. Hän liikkuu noppaa heittämällä ja luo saapuessaan aina uuden vitsauksen.

Nopeaa ja helppoa huvia

Vuororakenne on yksinkertainen ja koska kukin hahmo voi tehdä vain yhden asian, pelin tahti pysyy ripeänä. Toki tekemistä on muulloinkin kuin vain omalla vuorolla, sillä pelaajien täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Keskustelua siitä, mikä on paras keino toimia juuri tällä kierroksella syntyy omien kokemuksieni mukaan kiitettävästi. Tietenkin tässäkin pelissä täytyy varoa sitä, ettei pelkästään yksi pelaaja ala käskyttämään muita.

Peli on säännöiltään yksinkertainen ja sen opettaa nopeasti uusille pelaajille. Ikonit ovat toimivia ja ne oppii nopeasti. Jokaisen hahmolomakkeen takana on myös toimiva apulappu, josta näkee kerralla kaikki toiminnot ja niiden seuraukset.

Hauska yhteistyöpeli, jota vaivaa geneerisyys

Darkest Night on hyvä yhteistyöpeli. Tunnelmaltaan siinä on tarpeeksi jännitystä ja pahaenteistä kiirettä, että geneerisen fantasiateeman antaa anteeksi. Yhden pelin pelaa noin parissa tunnissa, riippuen pelaajien taipumuksista ja siitä, kuinka paljon he tahtovat miettiä toimiaan keskenään.

Jos jotain pelistä puuttuu, niin se on korteissa olevien tapahtumien kuvailut. Esimerkiksi Eldritch Horrorissa on mukana runsaasti pelikokemusta maustavaa tekstiä, jolla selitetään hirviöiden ilmaantumista ja luodaan samalla tunnelmaa. Tästä sellaiset puuttuvat kokonaan, mutta asia korjaantuu peliporukan eläytymisellä. Sen sijaan että sanoisi vain että “demoni ilmaantuu”, pelaaja voi vuorollaan kehitellä pienen tarinan siitä miten hän oikein kohtaa kyseisen hirviön. Sillä tavalla peliin saa mukavasti lisää tunnelmaa.

Faktat Darkest Nightista

Suunnittelija: Jeremy Lennert

Julkaisija: Victory Point Games (2012)

Mutkikkuus: Säännöt ovat perusteiltaan selkeät, mutta hahmojen erikoiskyvyt mutkistavat hieman perusmekaniikkoja.

Onnen vaikutus: Toimintojen onnistumiset ratkaistaan nopalla, joten hyvästä onnesta on hyötyä.

Vuorovaikutus: Hahmot toimivat yhteistyössä, joten pelaajien kannattaa miettiä tekemisiään yhdessä.

Teema: Teema on mitäänsanomatonta synkkää fantasiaa, eikä korteissa ole minkäänlaista tekstiä luomassa tunnelmaa. Tosin hyvällä mielikuvituksella ja kertojantaidoilla varustetut pelaajat onnistuvat varmasti paikkaamaan pelin puutteita.

Uudelleenpelattavuus: Hyvä. Erilaisilla sankareilla täytyy tehdä erilaisia asioita. Arvottavat vitsaukset ja tapahtumakortit tekevät pelikerroista erilaiset.

Kieliriippuvuus: Peli on täysin englannin kielinen.

Pelaajamäärä: 1–4, parhaimmillaan tasan 2 tai 4 pelaajalla.

Pituus: Noin 2 tuntia