Ihmeellinen on maailma, senhän tiesi jo Louis Armstrong vuonna 1967. Hieman on kyllä synkempi Frédéric Guérardin It’s a Wonderful World, jossa pelaajat rakentavat futuristisia ja melko dystooppisia valtakuntiaan. Niissä taivas on nippa nappa sininen eikä ruusuista ole tietoakaan.
Tämä koneistonrakennuspeli julkaistiin alunperin Kickstarter-rahoituskampanjan kautta ja nyt vuonna 2020 sen on kotimaisille markkinoille tuonut Lautapelit.fi. Peli voitti vuonna 2020 Vuoden peli -palkinnon strategiapelien sarjan.
Neljä kierrosta värväämistä
Pelissä 1–5 pelaajaa rakentaa kukin omaa valtakuntaansa neljän kierroksen ajan. Valtakunta koostuu korteista, joita värvätään eli draftataan ja myöhemmin rakennetaan.
Jokaiselle pelaajalle jaetaan kierroksen alussa seitsemän korttia, joista valitaan aina yksi ja loput annetaan seuraavalle pelaajalle. Tätä toistetaan, kunnes kaikki kortit on valittu. Sen jälkeen pelaajat valitsevat edessään olevista korteista, mitkä haluavat pitää ja mahdollisesti yrittää rakentaa valtakuntaansa ja mitkä taas myyvät poistopinoon, eli saavat näistä resursseja, joita käytetään rakennusmateriaaleina.
Jokaiseen korttiin on merkitty vasempaan yläreunaan tarvittavat rakennusmateriaalit, alhaalle kortin valmiina tuottamat resurssit ja lisäksi kortteihin on merkitty niistä saatava resurssi, mikäli kortin haluaa myydä, sekä mahdollinen rakennusbonus. Kuvakkeet ovat hyvin selkeät ja helposti opittavat.
Tuotannon liukuhihna
Kun kortit on valittu, siirrytään tuotantovaiheeseen. Pelissä on viisi resurssia, jotka käydään väri kerrallaan läpi harmaasta siniseen. Pelaaja katsoo valtakuntakorttinsa ja sen yläpuolelle kokoamansa valmiit rakennuskortit ja saa niiden mukaan resursseja.
Ensimmäisellä kierroksella tuotantoa on vähän, mutta pelin edetessä mikäli pelaaja on saanut koneistonsa suunniteltua huolella, tulee resursseja ovista ja ikkunoista. Heti kun rakenteilla olevan kortin vaaditut resurssit täyttyvät, siirretään kortti valtakuntakortin yläpuolelle jonon jatkeeksi. Mikäli valmistuvasta kortista saatujen resurssien tuotantoa ei ole vielä käyty tällä kierroksella läpi, kortti tuottaa resursseja myös kyseisellä kierroksella. Tämä onkin pelissä tärkeä kohta ottaa huomioon.
Jokaisen resurssin kohdalla jaetaan myös ylivoimabonus sille pelaajalle, joka tuottaa kyseistä resurssia enemmäin kuin muut pelaajat. Tämä ylivoimabonus on joko rahoittaja- tai kenraalipoletti, joista kukin on pelin lopussa yhden pisteen arvoinen. Näitä poletteja tarvitaan joskus myös korttien rakentamiseen.
Kierroksen aikana kerättyjä resursseja voi käyttää vain kyseisellä kierroksella. Ylijäävät resurssit säilötään valtakuntakortille. Kun kortille on säilötty viisi mitä tahansa resurssia, pelaaja saa muuttaa ne punaiseksi krystalliumiksi, jonka voi pelata minkä tahansa resurssin sijaan. Tämä krystallium on ainoa resurssi, jonka voi käyttää jonkun muun kuin kyseisen kierroksen aikana. Pelin lopussa se ei ole kuitenkaan minkään arvoista, joten se kannattaa käyttää hyvissä ajoin.
Neljän kierroksen jälkeen pelaajat laskevat valtakuntansa ansaitsemat pisteet korteista, niiden tuomista mahdollisista kertoimista ja kenraali- ja rahoittajapoleteista.
Toimivaa kortinvärväystä
It’s a Wonderful World on toimiva yhdistelmä kortinvärväystä eli draftaamista ja koneistonrakennusta. Säännöiltään peli on helposti omaksuttava, yhden pelin jälkeen pelin tajuaa jo hyvin. Sen dystooppinen teema jää kyllä täysin pinnalliseksi, sillä pelin aikana tulee ajateltua vaan kuutioita ja niiden värejä.
Anthony Wolffin kuvitus on teknisesti oikein laadukasta, mutta ei kovin mieleenpainuvaa. Kansikuvan perusteella voisi kuvitella pelistä löytyvän jonkinlaista vastakkainasettelua tai konfliktia, mutta todellisuudessa sitä ei ole. It’s a Wonderful World on kilpailua paremmista pisteistä ja strategioiden erot pelaajien välillä on pienet.
Se on kuitenkin nopeatempoinen peli, joka on helppo oppia ja opettaa. Kortinvärväyspelille tyypillisesti pelissä ei ole paljoa odottelua, koska vuorot tehdään yhtäaikaisesti. Peli toimii hyvin kaikilla pelaajamäärillä, tosin soolopeli on tätä kirjoittaessa kokematta.
Kaksinpelissä ison pistekortin päästäminen toisen pelaajan kätösiin on erityisen riskaabelia, koska todennäköisemmin sitä et enää näe ja jos kierroksen korteissa ei ole toista korttia, josta saa paljon pisteitä, olet antanut toiselle pelaajalle huomattavan etumatkan.
Useammilla pelaajilla kierroksella liikkuu enemmän kortteja, joten mahdollisuus useampiin hyviin kortteihin on suurempi. Mikäli koneistonrakennus kiinnostaa mekaniikkana, mutta esimerkiksi Terraforming Mars tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta, voi It’s a Wonderful World olla oiva aloituspiste.
Faktat It’s a Wonderful Worldista
Suunnittelija: Frédéric Guérard
Julkaisija: La Boîte de Jeu (2019), Lautapelit.fi (2020)
Mutkikkuus: Pelissä on jonkun verran pientä nippeliä säännöissä, joten ensimmäisellä lukukerralla kannattaa olla tarkkana. Kunhan säännöt ovat hallussa, peli on kyllä helppo opettaa uusille pelaajille.
Onnen vaikutus: Kuten korttipeleissä yleensä, pelissä on jonkin verran tuuria. Pakasta nostetut kortit vaikuttavat pelin etenemiseen, mutta oman koneiston luominen vaatii taitoakin.
Vuorovaikutus: Värväyspeleissä on aina syytä pitää silmällä, mitä muut pelaajat tarvitsevat ja mahdollisesti noukkia sellaisia kortteja pois kierrosta. Koska kortit voi käyttää resursseiksi, jos niitä ei itse halua rakentaa, vihamieliselle värväykselle on mahdollisuuksia.
Teema: Dystooppinen tulevaisuudenkuva ei juuri pelin mekaniikoissa heijastu, mutta näkyy kuvituksessa.
Uudelleenpelattavuus: Pakka on melko paksu, joten erilaisia kortteja on aika paljon. Ennen pitkää lisäosalle voi olla kuitenkin kysyntää, jotta peliin saa vaihtelua. Peliin ihastuva saa ihan peruspelistäkin iloa pitkäksi aikaa.
Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole pelaamiselle olennaista tekstiä. Säännöt löytyvät laatikosta suomeksi, ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi ja englanniksi.
Pelaajamäärä: 1–5, toimii hyvin eri pelaajamäärillä, jopa kaksinpelinä.
Pelin kesto: 45 minuuttia, joskin kokeneet pelaajat läiskivät etenkin kaksinpelin helposti vartissa.