Love Letter. Kuva: Henk Rolleman

Love Letter

Love Letter on todellinen minipeli: se koostuu vain 16:sta kortista ja pelimerkeistä. Oma kappaleeni oli vielä karumpi, siinä ei ollut muuta kuin kortit ja ohjekirja. Mutta muuta ei tarvita. Love Letter on tuntuvasti pientä ulkomuotoaan tukevampi peli.

Voit tutustua peliin myös Tuomon Love Letter -videon avulla.

Pelin idea

Love Letterin kansiLove Letterin taustatarina on romanttinen: kaikki tavoittelevat Tempestin prinsessaa, joka on lukinnut itsensä palatsiinsa. Pelaajien on saatava lemmenkirjeensä toimitettua prinsessalle. Mitä lähempänä prinsessaa olevalle henkilölle kirjeen saa toimitettua, sitä parempi on onni.

Pakassa on erilaisia henkilöitä hovista, alkaen alhaisista vartijoista päätyen itse prinsessaan. Kierroksen tavoitteena on saada käteen mahdollisimman arvokas kortti. Kun pakka loppuu, pelaaja, jolla on suurin kortti, voittaa kierroksen.

Pelin alussa pelaajat saavat yhden kortin. Joka vuoro alkaa kortin nostamisella ja sen jälkeen toinen korteista pelataan ja toinen pidetään.

Korttien vuorovaikutusta

Pelin juju on siinä, mitä nämä pelatut kortit tekevät. Alhainen Vartija, esimerkiksi, antaa pelaajan nimetä toisen pelaajan ja hahmon, ja jos tällä pelaajalla on nimetty hahmo, hän putoaa pelistä pois. Paroni on myös ovela kortti: paronin pelannut vertailee käteensä jäänyttä korttia toisen pelaajan kanssa ja se, jolla on pienempi kortti, putoaa pois.

Näin kun peli etenee, pelaajia karsiutuu pois ja usein käy niin, ettei pakkaa ehditä pelaamaan loppuun ennen kuin jäljellä on vain yksi pelaaja, joka vie voiton.

Peliä pelataan pelaajamäärästä riippuen seitsemään, viiteen tai neljään pisteeseen. Nämä tavoitepistemäärät ovat turhan korkeat: peli on usein sen verran tasainen, että kierroksia kertyy. Suosittelen lämpimästi vähintään pistettä pienempiä tavoitteita, eikä lyhyempikään peli Love Letteriä pilaa, päin vastoin.

Lautapelit.fi:n Love Letterissä on kielivapaat kortit, joissa on toimintoja havainnollistavat symbolit. Mukana on myös ohjelappu, ja kortit oppii kyllä nopeasti ulkoa. Kuva: Lautapelit.fi
Lautapelit.fi:n Love Letterissä on kielivapaat kortit, joissa on toimintoja havainnollistavat symbolit. Mukana on myös ohjelappu, ja kortit oppii kyllä nopeasti ulkoa. Kuva: Lautapelit.fi

Nokkela minipeli

Love Letterin hyvät puolet ovat selvät: peli on pieni ja kulkee helposti mukana, se on nopea pelata ja helppo opettaa ja pelaaminen on yksinkertaisesti hauskaa, kun korttien ominaisuudet yhdistyvät toisiinsa huvittavilla tavoilla.

Huonoina puolina pelissä on paljon tuuria ja tilanteita, joissa valinnanvaraa ei ole vaan on pelattava sitä, mitä kortit sanelevat. Pelaajaeliminaatio ei onneksi ole suuri pulma, sillä erät ovat lyhyitä. Pelaajien on syytä olla rehellisiä, sillä pelissä on monessa kohtaa helppo huijata.

Love Letteriltä ei kannata odottaa suuria strategisia ulottuvuuksia, mutta kevyenä filleripelinä se on kerrassaan hurmaava. Peli toimii hyvin eri pelaajamäärillä, myös kaksinpelinä.

Korttien suojaaminen muoveilla on muuten ehdottoman suositeltavaa. Kortteja sekoitetaan paljon ja mukana kulkiessaan ne nuhjaantuvat helposti. Tämä peli on pilalla, jos kortit pystyy tunnistamaan taustapuoleltaan. Toisaalta – jos kortit kuluvatkin puhki, uudet tekee tarvittaessa vaikka itse, ja silloin voi valita jonkun useista BGG:ssä esitellyistä uudelleenteemoituksista tai keksiä vaikka aivan oman.

Love Letterin kortit. Kuva: Henk Rolleman / BGG
Tarvitaan vain rakkautta… Kuva: Henk Rolleman / BGG

Opi pelin säännöt

Sadan pelikerran jälkeen

Love Letter on päässyt kestosuosikin asemaan perheessäni. Tätä on pelattu paljon ja veikkaan, että peli on ensimmäinen, joka tulee omassa kirjanpidossani pääsemään 200 pelikertaan. Peliä on pelattu niin kaksin-, kolmin-, kuin nelinpelinä, turhan nirsoja emme ole.

Mikä Love Letterissä sitten jaksaa viehättää? Pidän peliä oikeastaan jotakuinkin täydellisenä perhepelinä. Pelihän on pohjimmiltaan lähes täysin tuuripeli, mutta mikä tärkeintä, ei tunnu siltä. Valinnat ovat usein pakotettuja tai itsestäänselviä, mutta tuntuvat silti mielekkäiltä. Varsinkin loppupelistä on mahdollista laskeskella todennäköisyyksiä ja ratkaisuja.

Yksittäinen erä on riittävän nopea, että sen ehtii pelata lähes koska tahansa. Pelaamme kolminpelin yleensä neljään pisteeseen, ja miellyttävän usein pelit menevät tasaisesti – usein tilanne ennen viimeistä erää on kutkuttavan jännittävästi 3–3–3. Meille on muodostunut tiettyjä omia käytäntöjä ja tapoja – prinsessa on meidän peleissämme esimerkiksi aivan vihoviimeinen kortti, sitä kun kysellään vartijoilla aivan koko ajan.

Kortitkin ovat kestäneet käyttöä oikein hyvin, kiitos muovien. Omistan kaksi kappaletta, joista enemmän käyttöä on viime vuosina saanut Lautapelit.fi:n isokorttinen malli. Vanha AEG:n pienempikorttinen on ollut jonkin verran käytössä matkapelinä.

Faktat Love Letteristä

Suunnittelija:

Julkaisija: Lautapelit.fi (2014), Alderac Entertainment Group (2012)

Mutkikkuus: Pelin opettaa nopeasti ja helposti.

Onnen vaikutus: Pelissä on paljon tuuria ja nostetut kortit ratkaisevat voittajan usein.

Vuorovaikutus: Love Letter on tiukkaa pudotuspeliä, jossa yritetään saada toiset pois pelistä – mutta peli on niin sattumanvarainen, ettei se ole erityisen häijy.

Teema: Prinsessateema on söpö ja nivoutuu yhteen muiden AEG:n Tempest-maailman pelien kanssa. Jos teema ei miellytä, BGG:stä löytyy useita uudelleenteemoituksia.

Uudelleenpelattavuus: Mainio.

Kieliriippuvuus: Suomenkielisen laitoksen korteissa ei ole tekstiä ollenkaan, englanninkielisessä on vähäsen. Kortit oppii kyllä äkkiä ulkoa.

Pelaajamäärä: 2–4.

Pituus: 10–25 minuuttia, suosittelen lyhentämään hiukan pelaamalla pienempään pistemäärään.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Love Letter

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:158
Aito keskiarvo:3.65
Tasoitettu keskiarvo:3.65
  • 0: 0
  • 1: 1
  • 2: 6
  • 3: 57
  • 4: 79
  • 5: 15

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

3 vastausta artikkeliin ”Love Letter”

  1. Pelin mukana tulleet suomenkieliset ohjeet ovat aivan luokattoman huonot. Ensikertalaisena meinasin heittää hanskat tiskiin jo niitä lukiessa. Pelille oli varmaan odotettavissa jo etukäteen hyvä menekki, joten miksei sääntöihin panostettu?

    Pelin tavoitteissa ei mainita mitään konkreettista pelin etenemisestä vaan hölistään taustatarinan kirjeistä. On vaikea löytää pelin logiikkaa ja keskeistä ideaa, jos sitä ei avata.

    Pahin mahdollinen alku oli siis koittaa opetella peli suomenkielisistä ohjeista, vieläkin paha maku koko pelin ostamisesta. Onneksi kaivoin englanninkieliset ohjeet netistä, josko vielä antaisin toisen mahdollisuuden hehkutetulle pelille.

  2. No joo, se ”Pelin tavoite”-kohta olisi pitänyt varmaan otsikoida jotenkin muuten, eihän se kerro pelistä oikeastaan mitään. Väittäisin silti, että lukemalla sivut 5 ja 6 saa kyllä ihan kattavan kuvan pelin kulusta.

    Englanninkielisissä ohjeissa oli kyllä muistaakseni vielä enemmän taustatarinan vatkausta kuin näissä suomennetuissa, jotka perustuvat saksalaiseen ohjekirjaan.

  3. Tätä on nyt kesällä tullut pelattua lasten (9 ja 6 v.) kanssa paljon. Toimii erinomaisesti. Peli on sen verran satunnainen, että voitotkin jakautuvat riittävän hyvin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *