Pondscape

Sammakoita ei liian usein näe lautapelin pääosassa! SETI: Search for Extraterrestrial Intelligencen suunnittelija Tomáš Holekin viime vuonna ilmestynyt Pondscape ilahduttaa teemavalinnallaan ja Jiří Kůsin upeilla piirroskuvituksilla.

Landscape-sanasta muokattu pelin nimi on kuvaava: tarkoitus on luoda oma hieno lampimaisema sammakoista, kasveista ja vedestä. Mukavan kompakti peli kestää 15 kierrosta, joiden aikana pöytään pelataan kortteja 3×5-ruudukoksi. Kun kaikki ovat pelanneet 15. korttinsa, peli päättyy ja lammet pisteytetään.

Pienet sammakot ne lystikkäitä on

Pondscapen ytimessä on settien keräily. Mukana on kahdeksan eri sammakkolajia, ja mitä enemmän lammesta löytyy saman lajin yksilöitä, sitä paremmat pisteet ne tuottavat. Poikkeuksena on yksi laji, sadesammakko, joka ei muodosta settejä, vaan antaa kertaluonteisia etuja tai pisteitä. Koska lampeen mahtuu vain 15 korttia, keräilyssä on usein hyvä keskittyä muutamaan, joskus jopa vain yhteen tai kahteen lajiin. 

Lajit ovat keskenään samanarvoisia, mutta niiden pisteytyksessä on kaksi jippoa. Ensinnäkin sammakot viihtyvät yhdessä: saman lajin sammakoiden on koskettava toisiinsa joltain sivulta muodostaakseen setin. Kaksi erillistä kahden sammakon ryhmää tuottaa vähemmän pisteitä kuin yksi neljän rykelmä. Kortit saa pelata lampeen mille tahansa vapaalle paikalle, mutta niitä ei saa myöhemmin enää siirtää.

Toiseksi jokaisella lajilla on erilainen ehto, jonka on täytyttävä, jotta setti tuottaa pisteitä. Esimerkiksi tomaattisammakot vaativat lampeen vähintään neljä vesikorttia, ja klovnilehtisammakot viihtyvät vain, jos niiden naapureina on ainakin kolmea muuta sammakkolajia. Jos ehto ei täyty, setin arvo on nolla, vaikka lajia olisi lammessa kuinka monta tahansa.

Vettä ja kasveja mukaan

Kortit ovat tuplakäyttöisiä: taustapuolella on aina vettä, “kuvapuolella” sammakko tai kasvi. Kaikki kortit voi pelata lampeen kummin päin tahansa. Monista korteista löytyy myös ötökkäsymboleja sekä pelatessa aktivoituvia toimintoja, kuten lisäkorttien nostamista. 

Vesi itsessään ei tee mitään, jotkut sammakot vain vaativat vettä. Kiinnostavasti korttien vesipuolet eivät kuitenkaan ole tyhjiä eivätkä identtisiä, vaan vedestäkin löytyy toimintoja, ötököitä ja jopa suoria pisteitä. Veden pelaamisellakin voi siis taktikoida.

Kasvikortit esittävät oikeastaan elinympäristöjä, mutta koska niiden symbolina on lehti, niitä tulee kutsuttua kasveiksi, vaikka kuvissa on myös sieniä ja vesiputouksia. Niitä on viittä erilaista, ja jotkut sammakot haluavat kasveja. 

Lisäksi kasvit tuottavat pisteitä myös itsenäisesti sen mukaan, mitä useampi eri kasvi lammessa on. Neljän tai viiden erilaisen kasvin tuottamat pisteet ovat itse asiassa paremmat kuin vastaavan määrän sammakoita, joten kasvien keräily on yksi varteenotettava vaihtoehto.

Hyppivä sammakko ja ötökät

Mitä olisi sammakkolampi ilman ötököitä! Monien sammakoiden ja vesien mukana on yksi tai kaksi ötökkää viidestä eri vaihtoehdosta. Sarvisammakot vaativat lampeen vähintään neljä erilaista ötökkää, mutta ötökät itsekin voivat tuottaa pisteitä. 

Ötökkäpisteytys on muilta osin helposti hahmotettavan pelin monimutkaisin osa, ja saattaa jakaa mielipiteitä, mutta tuo toisaalta mukavan lisähaasteen ja -mahdollisuuden. 

Pelin alussa lammen “jalustaksi” asetellaan rivi ruokakortteja, joissa on samat ötökkäsymbolit kuin pelikorteissa. Oman lammen ötökät tuottavat pisteitä, jos pelaaja piilottaa kädestään kortteja kutakin ötökkälajia vastaavan ruokakorttinsa alle. Jos esimerkiksi kirvakortin alla on pelin päättyessä kaksi piilotettua korttia, jokainen lammen kirva on kahden pisteen arvoinen.

Luonnossa ruuan hankkiminen on usein vaikeaa, eikä korttien piilottamista ruokakorttien alle ole tehty erityisen helpoksi. Aivan ensiksi kädessä on oltava ylimääräisiä kortteja piilotettaviksi. Toiseksi on pelattava piilottamisen salliva toiminto jonkin, toivon mukaan muutenkin hyödyllisen, kortin mukana. 

Kolmanneksi pöydällä kiertää erillistä ötökkäriviä erityinen hyppivä sammakko, ja vain sen kohdalla olevien ötököiden alle saa piilottaa kortin. Hyppivä sammakko liikkuu joka vuorolla nolla, yksi tai kaksi askelta sen mukaan, minkä kortin pelaaja nostaa käteensä. Lisäksi piilottamistoiminnon aluksi sammakkoa on liikutettava yksi tai kaksi askelta. Tarkkana saa siis olla, jos haluaa piilottaa kortteja juuri tietyn ötökän alle.

Rajallinen lampi

Pondscape rullaa eteenpäin ripeästi ja on mukava pähkinä purtavaksi tiiviissä paketissa. Vuoron alussa nostetaan ensin käteen yksi kolmesta tarjolla olevasta kortista ja sitten pelataan yksi kortti kädestä omaan lampeen. Jos kortissa on toiminto, se suoritetaan, ja sitten onkin jo seuraavan pelaajan vuoro.

Kortit käännetään esiin pakasta, joten hyvän setin kerääminen vaatii hiukan tuuria, ja samoista sammakkolajeista voi syntyä myös kilpailua. Toisaalta kun huomioi myös kasvit, veden ja ötökät, ei peli yleensä kaadu huonoon tuuriin, vaan vaihtoehtoja on aina tarjolla. Yllättävän usein on käynyt niinkin, ettei kaikkia kädessä olevia hyviä kortteja saa pelattua, kun lammen rajat tulevat jo vastaan.

Sopivan rajallinen alue on kuitenkin nimenomaan yksi pelin vahvuuksista. Vaihtoehtoja ei ole liikaa, mutta silti riittävästi, jotta ajattelemisen aihetta riittää ja peleistä tulee mukavan erilaisia. Jos vuorovaikutuksen puute ei haittaa, Pondscape on oivallinen peliharrastajan välipala tai perhepeli aikuisten ja noin 10-vuotiaasta alkaen lastenkin kanssa.

Pelin sammakkolajit suomeksi

Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta ei ole vielä nimennyt kaikkia maailman lajeja, ja osa nimistä on epävirallisia.

• Ornate horned frog = argentiinansarvisammakko (Ceratophrys ornata)
• Red-eyed tree frog = punasilmälehtisammakko (Agalychnis callidryas)
• Panamanian golden frog = panamanharlekiinikonna, epävirallinen nimi (Atelopus zeteki)
• Tomato frog = tomaattisammakko (Dyscophus antongilii)
• Clown tree frog = klovnilehtisammakko, epävirallinen nimi (Dendropsophus leucophyllatus)
• Blue poison dart frog = sininuolimyrkkysammakko (Dendrobates tinctorius azureus)
• Indian bullfrog = ei suomenkielistä nimeä (Hoplobatrachus tigerinus)
• Desert rain frog = sadesammakko-laji (Breviceps macrops)

Faktat Pondscapesta

Suunnittelija: Tomáš Holek

Julkaisija: Pink Troubadour (2025)

Mutkikkuus: Kevyt, mutta vaivaa aivoja mukavasti. Hankalimmin hahmottuva ötökkäpisteiden keruu selkiytyy ensimmäisellä pelikerralla. Laatikon ikäraja 8+ voi olla vähän alakanttiin, 10+ lienee keskimäärin realistisempi.

Onnen vaikutus: Kohtalainen, sillä kortit tulevat tarjolle satunnaisesti. Omia suunnitelmia pitää muokata tilanteen mukaan.

Vuorovaikutus: Mahdollisesti kilpailua samoista korteista, ei muuta.

Teema: Teema voisi olla jokin muukin, mutta värikkäät sammakot erottuvat edukseen. Teema toimii, ja peli näyttää värikkäältä ja houkuttelevalta pöydällä.

Uudelleenpelattavuus: Pieneksi peliksi varsin korkea. Joka peliin tulee vähän eri tavalla kortteja tarjolle ja erilaisia väyliä on valittavana.

Saavutettavuus: Ilmestynyt tähän asti viidellä eurooppalaisella kielellä, muun muassa englanniksi, mutta ei suomeksi. Korteissa ei ole tekstiä, mutta niiden symboliikka toimii lähinnä muistin tukena – jonkun on osattava lukea ja selittää pisteytysehdot säännöistä. Kuvitus on selkeää ja eri lajit erottuvat korteista hyvin.

Pelaajamäärä: 1–4. Yksinpelissä pyritään tiettyihin pistetavoitteisiin virtuaalivastustajan häiritessä peliä.

Pituus: 30–45 min.