Carcassonne. Kuva: Luis da Ponte Alayza / BGG

Carcassonne

Carcassonne on viime vuosien suurimpia menestyksiä. Vuonna 2001 sekä Spiel des Jahresin että Deutscher Spiele Preisin voittanut peli nappasi myös Suomen Vuoden peli -palkinnon vuonna 2004. Myös Lautapelioppaan vuosiäänestyksessä peli on selvinnyt voittajaksi kerran (vuonna 2005) ja menestynyt muutenkin vahvasti.

Carcassonne valloitti pian ilmestymisensa jälkeen Catanin uudisasukkaiden paikan suosituimpana aloituspelinä lautapeliharrastukselle. Peliä onkin harvinaisen helppo suositella aivan kenelle tahansa, sillä helpot ja todella intuitiiviset säännöt tekevät pelin opettelemisesta vaivatonta. Samalla pelissä riittää kuitenkin mielenkiintoa, eikä siihen kyllästy aivan helposti. Edullinen hinta tekee ostokynnyksestä matalan ja lukuisilla lisäosilla voi virkistää peliä, mikäli peruspeliin kyllästyy.

Pelin nimi on lähtöisin Ranskasta, jossa sijaitsee Carcassonnen kaupunki. UNESCOn maailmanperintölistalle päässyt linnoituskaupunki on suosittu turistikohde ja monen historiallisen tapahtuman näyttämö.

Pelin idea

Carcassonnen kansiCarcassonne on hyvin yksinkertainen peli. Pelaajat rakentavat Carcassonnen kaupunkia ympäristöineen laatoista, joissa on kuvattu peltoja, teitä, luostareita ja kaupunginmuureja. Pelaajilla on käytössään joukko seuraajia, meeplejä, joita voi pelata laatoille tuottamaan pisteitä.

Kun joku laudalle muodostuva alue valmistuu, pelaajat saavat pisteitä ja alueella olleet seuraajat palaavat takaisin pelaajien reserveihin. Pistearvo riippuu valmistuneen alueen koosta, eli mitä pidempi tie tai suurempi kaupunki, sitä enemmän kertyy pisteitä. Luostarit ovat aina saman arvoisia. Jos alue jää kesken, pelin loputtua siitä saa vähemmän pisteitä.

Pisteet saa se pelaaja, jolla on eniten seuraajia alueella. Haasteena on se, että seuraajia ei saa pelata alueille, joilla on jo nappula, olkoon sitten oma tai vieras. Tähän ongelmaan on helppo ratkaisu. Mikään ei nimittäin estä rakentamasta kaverin kaupungin viereen omaa kaupunginnurkkaa, johon laittaa seuraajan, ja yhdistämästä näitä sitten myöhemmin. Jos useammalla pelaajalla on yhtä monta seuraajaa, kaikki saavat täydet pisteet — joskus kannattaakin tehdä yhteistyötä, koska kaksi pelaajaa rakentaa helposti isomman kaupungin kuin yksi.

Carcassonnen idea on erittäin yksinkertainen. Laattojen pelaaminen on hyvin intuitiivista puuhaa, kuka tahansa ymmärtää selittämättä, miten laattoja saa ja ei saa pelata. Kuvioiden (teiden, kaupunkien ja peltojen) on sovittava yhteen, siinä kaikki.

Mielenkiintoisia haasteita kuitenkin riittää, jo seuraajien rajallisen määrän vuoksi. Pelaajien on myös tasapainoteltava yhteistyötä ja omatoimisuutta. Toisten pelaajien rakennelmiin voi yrittää kiilata mukaan, tai sitten niitä voi pyrkiä sabotoimaan. Jos suuri kaupunki jää keskeneräiseksi, pisteitä jää saamatta paljon.

Lisäosat ja uudet laitokset

Carcassonneen on ilmestynyt melkoinen joukko laajennoksia. Video-osastolta löytyy runsas setti Carcassonne-esittelyvideoita.

Pelistä ilmestyi vuonna 2015 uusi laitos. Uudessa laitoksessa on sisällön puolesta vähänlaisesti muutoksia: suomenkielisen pelin säännöt on päivitetty joiltain osin vastaamaan saksalaisia (peltojen ja pienten kaupunkien pisteytys) ja lisäksi peruspaketissa on uusi Apotti-minilisäosa mukana. Ennen kaikkea pelin ulkoasu on uudistettu. Vanhat lisäosat ovat yhteensopivia uuden laitoksen kanssa, mutta laattojen ulkonäkö on erilainen. Lisäosistakin tulee pikkuhiljaa uusia laitoksia.

Joki, Spiel des Jahresia juhlistamaan tehty minilisäosa sisältyy nykyisin peruspeliin. Se muuttaa hieman pelin alkuvaihetta. Aluksi pelataan jokilaatat, joista rakentuu karttaa halkova joki.

Carcassonne Kirkot ja kievarit kansiKirkot ja kievarit (Inns & Cathedrals) lisää peliin kievarit, jotka parantavat teitä ja katedraalit, jotka tekevät kaupunkien rakentamisesta riskialttiimpaa, mutta onnistuessaan entistä tuottoisampaa. Katedraalien vaikutuksesta voi olla eri mieltä, mutta muuten lisäosa on erittäin hyvä ja peliä tasapainottava. Useimmat lisäosan omistajat eivät enää pelaa ilman.

Carcassonne Kirjurit ja kauppiaat kansiKirjurit ja kauppiaat (Traders & Builders) tuo peliin kauppatavaroita, joita saa kaupungeista. Keräämällä enemmistöjä eri tuotteissa saa pisteitä. Possut taas lisäävät peltopisteitä. Kirjurit antavat pelaajille lisävuoroja. Tämä lisäosa tekee pelistä jo hivenen mutkikkaamman.

Carcassonne Linnanneito ja lohikäärme kansiLohikäärme ja linnanneito (The Princess & The Dragon) tuo taikaportit, joilla voi lisätä seuraajia jo pelissä oleville laatoille ja prinsessan ja lohikäärmeen, joita käyttämällä seuraajia pystyy poistamaan pelistä. Tämä lisäosa muuttaa peliä jo varsin radikaalisti.

Carcassonne TorniTorni (The Tower) sisältää laattatornin pelilaattojen säilyttämiseen ja pienempiä torneja, joita pelataan laudalle. Torneihin voi vangita muiden pelaajien seuraajia.

Carcassonne Kärryt ja kartanotKärryt ja kartanot (Abbey & Mayor) sisältää uusia nappuloita, maastolaattoja ja turboluostarit, joiden ei tarvitse sopia viereisten palojen kanssa yhteen. Pormestarit pelataan kaupunkeihin, joissa niiden arvo riippuu kilpien määrästä. Kartanoilla voi pisteyttää pellot jo pelin aikana. Kärryt voivat siirtyä viereiselle alueelle, kun niiden nykyinen alue (tie, kaupunki tai luostari) valmistuu.

Carcassonne KatapulttiKatapultti (Catapult) lienee omaperäisin tähänastisista lisäosista. Kun pelaaja nostaa markkinalaatan, alkaa katapulttikierros. Sen aikana pelaajat pääsevät ammuskelemaan oikealla katapultilla, tavoitteenaan saada osumia sopiviin kohteisiin pelilaudalla. Sattuneista syistä tämä lisäosa jakaa mielipiteitä.

Carcassonne Kreivi ja kuningas kansiKreivi ja kuningas on suomalainen erikoisuus, johon on koottu kolme pienempää lisäosaa. Joki 2 (River 2) on vastaava kuin aikaisempi jokilisäosa, yhdistämällä nämä joesta saa aikaisempaa pidemmän. Kreivi (The Count of Carcassonne) lisää peliin 12 laatasta koostuvan Carcassonnen kaupungin ja kreivin, jonka avulla seuraajia saa laudalle yllättävillä tavoilla. Kuningas (King) lisää peliin kuninkaan ja maantierosvon. Ne antavat lisäpisteitä suurimman kaupungin ja pisimmän tien rakentajalle. Lisäksi mukana on Tähystäjä (Scout), joka laajentaa Carcassonne Kivikautta muutamalla laatalla.

Carcassonne Big Box sisältää samassa laatikossa peruspelin ja neljä ensimmäistä lisäosaa (Kirkot ja kievarit, Kirjurit ja kauppiaat, Lohikäärme ja linnanneito ja Torni). Muissa kuin perussetin laatoissa on kätevä pieni symboli osoittamassa, mihin laajennokseen laatta kuuluu. Lisäksi mukana on sääntöjen selvennyksiä, jotka koskevat nimenomaan eri laajennosten yhteiskäyttöä.Carcassonne: Basaarit ja bastionit -lisäosan kansi

Carcassonne: Basaarit ja bastionit sisältää kolme erillistä juttua: sillat, basaarit ja bastionit. Siltojen avulla tiet voivat ylittää pikkukaupunkeja, basaarin tullessa peliin pelaajille myydään joukko laattoja (valuuttana toimivat voittopisteet) ja bastioneilla saa pisteitä toisten tekemistä rakennelmista, jos ne osuvat bastionin vaikutusalueelle.

Carcassonne: Pedot ja paimenetCarcassonne: Pedot ja paimenet lisää sekin kolme uutta ominaisuutta. Kukkulat kätkevät alleen laattoja piiloon pois pelistä ja antavat hallitsijalleen voiton tasapeleissä alueita pisteytettäessä. Viinitarhat lisäävät vieressään olevien luostarien arvoa. Paimenet antavat mahdollisuuden tienata lisäpisteitä pelloilta, mutta mukana on riskiä: uhkarohkean paimenen lampaat joutuvat suden ruoaksi.

Carcassonnen 10-vuotisjuhlapeliCarcassonne 10-vuotisjuhlapainos on meeplen muotoinen laatikko, josta löytyy peruspeli ja Joen sijasta uusi Juhlat-minilisäosa. Myös pistelauta on meeplen muotoinen ja varsinaiset meeplet ovat puun sijasta läpinäkyvää muovia. Lopputulos on varsin tyylikäs ja ihan hyvä vaihtoehto peruspelille.

Minilisäosat ovat kuusi pientä pakettia (Liiturit, Viestit, Lossit, Kaivokset, Noidat, Rosvot) ja kaikkien miniosien ostajalle bonuksena tuleva Viljaympyrät. Minilisäosat esitellään parhaiten Tuomo Pekkasen videoilla.

Kun kaikki laajennokset yhdistetään, saadaan varsin laaja peli. Mikäli aikaa ei ole käytössä useita tunteja, kannattaa harkita, käyttääkö kaikkia lisäosia. Hyvä idea on poistaa satunnainen joukko laattoja pelistä — tämä vaikeuttaa myös laattojen laskemista ja esimerkiksi kaupunkien sulkemisen mahdollisuuksien arvioimista, mikäli pelaajat ovat kokeneita ja tuntevat laattavalikoiman jo ulkoa.

Sisarpelit

Carcassonne-perhe on laajentunut myös sisarpeleiksi, joista osa muistuttaa peruspeliä enemmän ja osa vähemmän.

Carcassonne Kivikausi on erinomainen peli, joka muuttaa hieman peltopisteytystä ja siirtää pelin kivikaudelle. Tähän ei ole lisäosia, mutta peliä on toisaalta viritelty siinä määrin paremmaksi, ettei se tarvitse lisäosia samalla tavalla kuin peruspeli.

Carcassonne Korttipeli on yksinkertainen settienkeräilykorttipeli hieman Coloretton tapaan. Carcassonnen kanssa sillä on vähänlaisesti tekemistä, kuvitusta lukuunottamatta.

Ark of the Covenant on uskonnollisteemainen versio pelistä, joka muistuttaa oikeastaan enemmän Kivikautta kuin peruspeliä. Mukana on liitonarkki, joka tuottaa pelaajille pisteitä liikkuessaan kartalla. Peliä voi suositella muillekin kuin uskonnollisesta aiheesta kiinnostuneille, sillä sitä on kehuttu yhdeksi parhaista Carcassonne-versioista.

Carcassonne: The Castle on Reiner Knizian suunnittelema kaksinpelattava Carcassonne. Paljon kaksinpelejä pelaavalle linnaversio onkin paras valinta. Laattojen pelaaminen on tässä versiossa vapaampaa kuin muissa, kun ainoastaan tiet rajoittavat asettelua. Toisaalta pelaamista rajoittavat muurit, joiden sisäpuolella pelin on pysyttävä. Kokeneet Carcassonne-pelaajat saavatkin huomata monien asioiden muuttuneen.

Carcassonne: The City on tyylikkäässä puulaatikossa tuleva sukulainen, jossa pelaajat rakentavat yhtä kaupunkia. Peli on syvällisempi ja vaativampi kuin perus-Carcassonne ja tarjoaa mielenkiintoisia haasteita myös kokeneille Carcassonne-veteraaneille. Peli on myös näyttävä, kiitos kaupungin ympärille kohoavien puumuurien. Lue Carcassonne: The Cityn suomenkieliset säännöt.

Carcassonne: The Discovery on abstrakteista peleistä tunnetun Leo Colovinin työtä. Peli on sekä yksinkertaisempi että syvällisempi kuin perus-Carcassonne. Laattojen pelaaminen on yksinkertaisempaa, mutta pelaajien kohtaamat päätökset ovat silti haastavia. Alueet saa pisteyttää koska tahansa — valmiit alueet ovat toki arvokkaampia, mutta koska pelaajilla on vain neljä seuraajaa, päätökset alueiden pisteyttämisestä ovat riipiviä.

Carcassonne: Uusi maailma pistää pelaajat asuttamaan uutta maailmaa. Uudisasukkaat etenevät rannikolta sisämaahan rakentaen samalla kaikenlaista hienoa — mutta jos pelaaja etenee liian hitaasti, saa huomata jäävänsä jälkeen ja ilman pisteitä. Pelissä on jatkuva paine saada rakennukset valmiiksi ajoissa.

Carcassonne: Etelämeri on aurinkoinen Carcassonne, jossa rakennelmien saattaminen valmiiksi tuottaakin tuotteita eikä pisteitä. Banaanit, helmet ja kalat on sitten erikseen muutettava pisteiksi myymällä ne laivoille.

Carcassonnesta on olemassa myös iOS-versio.

Opi pelaamaan

Tuomo Pekkasen videoesittely

Faktat Carcassonnesta

Suunnittelija:

Julkaisija: Hans im Glück ja Rio Grande Games (2000), Lautapelit.fi (2004, 20015)

Mutkikkuus: Peli on erittäin yksinkertainen. Säännöt ovat intuitiiviset ja ne omaksuu vaivattomasti.

Onnen vaikutus: Tuurilla on jonkin verran merkitystä, se voi joskus ratkaista voittajan — esimerkiksi luostarien kasautuminen yhdelle pelaajalle voi olla kohtalokasta. Taidokkain voittaa kuitenkin useimmiten.

Vuorovaikutus: Toisia pelaajia on mahdollista kiusata torppaamalla näiden rakennuksia. Myös valtaukset ovat tärkeitä. Peliä voi kuitenkin pelata halutessaan myös rauhallisemminkin.

Teema: Teemalla ei oikeastaan ole merkitystä, mutta peli on miellyttävän näköinen ja kaupunkien rakentumista on mukava katsella pelin edetessä.

Uudelleenpelattavuus: Tätä peliä jaksaa pelata pitkään ja lisäosilla voi taistella kyllästymistä vastaan halutessaan.

Kieliriippuvuus: Peli on täysin kielivapaa, mutta kun suomenkielistä peliä saa joka marketista edullisesti, ulkomaankielisiä ei kannata metsästää.

Pelaajamäärä: 2–5, lisäosilla enemmän. Toiset pelaavat lähes yksinomaan kaksinpeliä, toisia moninpelin kaoottisempi ote miellyttää enemmän.

Pituus: 15–60 min. Nopeimmillaan Carcassonne on todella nopea, useiden lisäosien kanssa pelattuna peli voi puolestaan venyä pitkäksikin.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Carcassonne

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:233
Aito keskiarvo:3.74
Tasoitettu keskiarvo:3.74
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 9
  • 3: 70
  • 4: 126
  • 5: 28

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

62 vastausta artikkeliin ”Carcassonne”

  1. Heips.. Tuli ostettua Saksasta tuommoinen Carcassonne: Kivikausi peli, mutta ohjeet olivat saksaksi (yllättäen..). Pystyisikö joku laittamaan linkkiä tai lähettämään ohjeet vaikkapa PDF tiedostona osoitteeseen tommi_paappanen AT hotmail.com

  2. Viitsisikö joku vastata pariin kysymykseen? Ensiksikin, miten tutkimusmatkailijat oikein liikkuvat? Mikäli laattoja ei ole suoraan niiden edessä, niin liikutetaanko niitä sivuille päin ensin? Toinen kysymys olisi, että pisteytetäänkö kesken jääneet kaupungit yms. mikäli niillä oleva nappula joudutaan poistamaan tutkimusmatkailijan ylitettyä kyseisen rivin?
    Ja nuo tasangot joille metsäsätäjät asetetaan voivat näköjään olla aika suuria, ilmeisesti vain tiet voivat ne katkaista? Viimeisessä pelissä yksi tasanko kattoi milei koko pelikentän? Hieman epämääräistä.

  3. Anteeksi, tuo edellä lähettämäni kommentti siis koskee carcassonne uusi maailma-peliä.

  4. Jasonille: Aina, kun jokin asia tulee valmiiksi (tiet, kaupungit jne.) siten, että joku pelaajista saa pisteitä, tutkimusmatkailija siirtyy länteen (vasemmalle), mikäli siellä vain ylipäätään on laattoja. Ainoastaan sarakkeella on väliä eli tutkimusmatkailija voi hypätä kokonaan toiselle riville. Kesken jääneitä kaupunkeja yms. ei pistetytetä, joten ne on parempi saada valmiiksi ennen kuin tutkimusmatkailijat ohittavat ne kokonaan. Tosin taakse jääneet kaupungit yms. voi saada pisteytettyä vielä tämänkin jälkeen (esim. kaupunki laatalla valmiiksi, oma nappula ko. laatalle, pisteytys, siirrä tutkimusmatkailijaa, poista tutkimusmatkailijoiden itäpuolella olevat nappulat). Tiet ja kaupungit voivat katkaista tasangot, joista tosiaankin voi tulla melko isoja.

  5. Saako keskeneräisiä kaupunkeja, teitä ja maatiloja siis vallata ja ryhtyä rakentamaan uudelleen sen jälkeen, kun nappulat on kerran jouduttu poistamaan niiden jäätyä tutukimusmatkailijoiden jälkeen? Tämä olikin yllättävä käänne.

  6. Jasonille: Oman ymmärrykseni mukaan mikään ei estä keskeneräisten tutkimusmatkailijoiden jälkeen jääneiden kaupunkien yms. rakentamista valmiiksi. Etenkin silloin kannattaa rakentaa valmiiksi, kun sen saa tehtyä yhdellä laatalla. Järjestyshän menee: laatan asettaminen, oman seuraajan asettaminen, pisteytys, seuraajien poistaminen pisteytetyltä alueelta, tutkimusmatkaajan siirtäminen, itäpuolelle jääneiden seuraajien poistaminen (ei metsästäjiä).

  7. Carcassonne sopii kyllä lastenpeliksikin, kunhan mukana on aikuisia. Kyllä sitä on aika paljon tullut pelattua, mutta Dominion ja erityisesti Catan ajavat kyllä ohi ja kovaa. Tietenkin tämä on mielipidekysymys, mutta maantierosvot, sun muut pistekortit eivät kauaa jaksa suosikkipelinä pysyä. Pelin suosituksi tekee luultavasti kätevä koko ja nopea pelattavuus. Kyllä pelin ideakin on kelvollinen, mutta suosikkipelieni listalla on vähän pidempiä strategiapelejä. Carcassonne ei minulla vain jostain syystä enää lyö niin korkealta läpi.

  8. Minulla oli pitkään aika samanlainen fiilis Carcassonnesta parin vuoden pelaamisen jälkeen, mutta nyttemmin olen taas alkanut arvostaa peliä enemmän ja nostin arvosanani täälläkin viiteen tähteen. Auttoi, kun hommasin iPadin ja peliä tuli pelattua aika paljon tietokonetta vastaan. Ei Carcassonne mikään syvällinen strategiapeli oli, mutta sellaisena vartin pikapelinä se on kyllä todella hyvä, kun ei sotke peruspelin toimivia ja tiiviitä kuvioita millään lisäosilla. Lisäksi pelin säännöt ovat noin pääsääntöisesti fantastisen selkeät.

  9. peli on todellakin pitkähkö lisäosilla…tuntuu jo että kolme lisäosaa alkaa olla maksimi jos peliajan haluaa pitää kohtuullisena

  10. Muutama peli on meillä tosiaan mennyt siinä kun yksi ja sama pelaaja on rohmunnut itselleen neljä, viisi luostaria. Carcassonnen tuurivaikutus on onneksi sellainen, että sitä voidaan pienentää kotisäännöillä ihan ilmankin lisäosia.

    Yksi hyvä variaatio on jättää keskeneräiset rakennelmat pisteyttämättä, jolloin torppaamisella on suurempi merkitys (konfliktit lisääntyvät – hyvä vai huono juttu, jokainen päättää itse) ja luostarien merkitys vähenee, kun siitä yhdeksän pisteen potista ei välttämättä saakaan suurinta osaa talteen.

    BGG:stä löytyy myös toimivia pisteytysvariaatioita luostareihin ja teihin liittyen. Hyväksi on havaittu.

  11. On niin helppo vaikkei yksinkertainen peli vanhan äijänkin oppia.
    En muistanutkaan lautapelien hienoutta. Kiitos Joulupukille.
    Onko jotain special mestaa josta löytää lisäosia? Vaikka käytettynä?

  12. Kaikkea mahdollista Carcassonne-rompetta saa ainakin suoraan julkaisijalta eli Lautapelit.fi:stä, käytettyjä kannattaa katsella sieltä, mistä käytettyä tavaraa ylipäätään, esim. Huuto.netistä.

  13. Kiitos Mikko!
    Huutonetitin ja googletin jo ajat sitten koko EU.n ja ameriikankin. =)
    Special mestana kangasteli Lautapeliharrastajien oma,
    ”Arizonan autiomaahan rakennettu” varastoalue…
    Vaikka Lautapelioppaan piiloitetuilla sivuilla… =)
    Well sellaista ei ehkä ole; vielä…

  14. Jos (sääntöjen) kieli ei ole ongelma, Saksan Amazonista saa Carcassonne-kamaa varsin halvalla, mutta etenkin pienemmissä lisäreissä hintaero on niin pieni että käytännössä sen häviää postikuluihin. Ja tokihan suomalaista kannattaa tukea ja ostaa Lautapelit.fi:stä, hinta-huvi suhde on kuitenkin Carcassonneissa varsin kohdallaan…

  15. Hei,

    Minulla olisi yksi tarkentava kysymys koskien ”kirkot ja kievarit” -lisäosan kirkkoa. Jos kaupunki valmistuu, niin saako itse ”kirkko”-palasta 3 pistettä? Säännöissä ei tätä suoraan kerrota, mutta esimerkkikuvasta jää oletus, ettei kirkkopalaa lasketa kaupungin pisteytyksessä. Onko jollain tarkempaa käsitystä tästä?

    Toinen kysymys liittyy ”kirjurit ja kauppiaat” -lisäosaan. Saako sian ja/tai kirjurin sijoittaa huolimatta pellon, kaupungin tai tien voimasuhteista, kunhan niissä on oma seuraaja?

    Kiitos jo etukäteen!

  16. Juha, katedraalin esimerkki on hieman harhaanjohtava. Katedraalista saa kolme pistettä. Huomaa, että kaupungissa on yksi laatta, jossa on kaksi osaa kaupunkia: sitä ei kuulu laskea kahteen kertaan, vaan kerran, koska kaupunkipisteet lasketaan laatoista, ei laatoilla näkyvistä kaupungin osista. (Olettaen, että esimerkki on sama, mistä tässä BGG-ketjussa puhutaan).

    Sioista ja kirjureista sanotaan ainakin englanninkielisissä säännöissä vain, että ne saa laittaa alueelle, jossa itsellä on seuraaja ja että alueella saa olla muidenkin pelaajien seuraajia. Voimasuhteilla ei siis ole merkitystä.

  17. Kiitos Mikko nopeasta ja selventävästä vastauksesta! Olin tosiaan katsonut esimerkkiä huolimattomasti ja laskenut kyseisen kaksiosaisen kaupunkilaatan kahteen kertaan. Vähän ihmetyttikin, miksei muka katedraalista saisi pisteitä.

  18. Mä haluaisin hankkia Carcassonnen seuraksi jonkun lisäosan, mutten osaa valita. Suositelkaa mulle jotain! Yhden meinasin siis nyt aluksi hankkia ja perusversio mulla on siis toi juhlapainos, jossa ei ole sitä jokea mukana.

  19. Kirkot ja kievarit on ainakin varma valinta, se ei muuta peliä liikaa. Kievarit tekevät teistä vähän tuottoisampia, mikä on ihan hyvä muutos.

  20. Hei. Innostuttiin pitkästä aikaa uudestaan lautapeleistä ja tuli hankittua muutamia kehuttuja pelejä.
    Carcassonnea ollaankin sitten pelattu oikein urakalla. Erinomainen peli, mutta säännöistä olisi muutama kysymys.
    Meille on uusin versio pelistä, jossa tuli joki ja apotti mukana.
    Katsoin jostain videosta, että kahden laatan kaupungista saisi vain kaksi pistettä, mutta tässä meidän Carcossonnen säännöistä ei ole asiasta mainintaa, joten ollaan annettu neljä pistettä. Lisäksi jos teen jos teen tuollaisen kahden laatan kaupungin, jolla ei ole ennestään seuraajaa, niin voinko laittaa siihen jälkimmäiseen laattaan seuraajan ja ottaa sen heti pois ja kuitata ne neljä pistettä?

  21. Toni, tuosta on tosiaan ollut kahta sääntöä, mutta nykyinen oikea sääntö on, että kahden laatan kaupungista saa neljä pistettä.

  22. Täällä ollaan myös innostuttu tuosta pelistä. Tällä hetkellä omistan tuon 2. Painoksen peruspelistä, jossa tosiaan tuli nuo joki ja apotti mukana. Huomenna olisi tarkoitus hankkia kirkot ja kievarit lisäosan 2. Painos. Onko noista muista lisäosista tulossa 2. Painosta? Jos on , niin onko se seuraava sitten kirjurit ja kauppiaat? Ja mikä on minilisäosien laita?

  23. Nekku, eiköhän kaikista lisäosista ole tulossa uudet painokset, se vain ottaa aikansa. Minilisäosista en osaa sanoa. Kirjurit ja kauppiaat pitäisi tulla toisena, kyllä.

  24. Okei, sitä hieman arvelinkin. Uusia lisureita odotellessa.

  25. Hei, tuli ostettua Viestit minilisäosa, ja haluaisin kysyä loppupisteyksestä. Eli kun tavallisen seuraajan ja viestinviejän nappulan pisteet lasketaan yhteen, tarkoittaako se sitä, että toista nappulaa siirretään sen tuloksen verran. Esim. Kummatkin nappulat ovat 30 pisteen kohdalla, eli yhteensä 60 pistettä. Toinen nappula menee pois ja toista siirretään 60 pistettä eteenpäin. Ymmärsinkö oikein vai laskinko väärin.

  26. Ei, vaan siirretään toista 30 pistettä, niin että jäljelle jäävä ainoa nappula näyttää kokonaispisteet eli 60 pistettä.

  27. Vielä yksi kyssäri. Meillä on tosiaan se 2015 versio, jossa tuli joki ja apotti lisäosat.

    Peltojen laskenta säännöistä en löytänyt mainintaa joesta. Ollaan sitten pelattu niin, että joki ei jaa rajoja ja tiet rajaa niinkuin säännöissä sanotaan. Näin meillä, miten muilla?

  28. Okei. Kiitti Mikko vastauksesta. Näin vähän ajattelinkin, mutta kun sääntökirja ei siitä mitään sanonut, niin ei otettu omiin sääntöihin mukaan. Otetaan nyt sitten jatkossa kun kuitenkin erilaisissa porukoissa tätä tulee pelattua.

  29. Näköjään. Eipä tullut kääntäessä mieleen, eikä näemmä Hans im Glückille uutta sääntökirjaa tehdessä. Kaipa se on koettu niin ilmeiseksi, etteivät pellot jatku joen yli. Missään nimessä ne eivät sitä tee, sehän on yksi tuon jokilisäosan tärkeimmistä tehtävistä.

  30. Terve, tuli ostettua lisäosa kärryt ja kartanot. Pelatessa tullut epäselvyyttä, että saako kartanon asettaa sellaiselle pellolle, jossa itsellä ei ole yhtään seuraajaa mutta muilla pelaajilla on? Selkeää ohjetta säännöissä ei tähän ole muuta kuin että tietysti siihen on kartanon asettajan pelattava itse ensin sopiva laatta, johon kartanon voi laittaa. Olemme pelanneet niin, että kartanon voi asettaa olipa pelaajalla pelloilla seuraajia tai ei.

  31. Markus, kartano ei välitä siitä, onko pellolla seuraajia ja keneltä. Ainoastaan toinen kartano estää kartanon pelaamisen.

  32. Kiitos vastauksesta. Toinenkin kysymys, jota olemme miettineet, vietteleekö linnanneito myös kirjurin viedessään muut ritarit, jos sen pelaa jo miehitettyyn kaupunkiin. Vai jääkö kirjuri kaupunkiin yksistään kaupunkiin?

  33. Hei, ostin basaarit ja bastionit lisäosan, ja haluaisin kysyä parista laatasta:

    1. Yhdessä laatassa on basaari ja sen vieressä talo, jonka lähellä on lampi. Onko tämä kievari?

    2. Yhdessä laatassa on kaupunki, jonka sisällä näyttäisi olevan luostari. Pitääkö pelaajan siis valita, ottaako hän kaupungin vai luostarin?

  34. 1. Kyllä ne minusta ihan tavallisilta kievareilta näyttävät.

    2. Jep, se on ihan normaali luostari, vain kaupungin sisällä. Seuraajan saa tietysti pelata kerralla vain toiseen, ihan samoin kuin vaikkapa tien ja luostarin yhdistävälle laatalle. Nokkela saa molemmat pelaamalla luostarin omaan kaupunkiin.

  35. Kiitos vastauksista. Muutama kysymys vielä bastioneista:

    1.Voiko bastionin asettaa silloin, kun se heti pisteytetään? Esim. Pelajaa rakentaa pikkukaupungin. Laatan asettaminen valmistaa kaksi lähellä olevaa luostaria. Saako pelaaja asettaa bastionin ja ottaa toisesta luostarista yhdeksän pistettä?

    2.Saako pelajaa ottaa bastionilla myös omasta alueesta pisteet? Esim. Pelaaja valmistaa viiden pisteen tien. Tien yksi laatta on kyseisen pelaajan bastionin lähialueella. Ottaako pelaaja tien viisi pistettä vai myös bastionin viisi pistettä?

    Toivottavasti ymmärsit:)

  36. 1. Ymmärsin, että bastioni pelataan nimenomaan heti pisteytyksessä. Jos yhtä aikaa valmistuu useampi kohde, ne saa tietääkseni pisteyttää haluamassaan järjestyksessä, eli kyllä, minä ainakin hyväksyisin tuollaisen siirron.

    2. Sillä, kenen omistama alue valmistuu, ei ole bastionin kannalta mitään merkitystä. Bastionillahan on nimenomaan pakko ottaa ensimmäisenä valmistuvan kohteet pisteet, halusi tai ei, riippumatta siitä kenen hallussa alue on tai onko siellä seuraajaa ollenkaan. Eli kyllä, omasta tiestä saa viisi pistettä tiestä ja viisi pistettä bastionista.

  37. Kiitos vastauksista. Ohjekirja ei kertonut näistä jutuista kovin tarkasti. Itse ajattelin nämä tilanteet juuri näin. Halusin vain varmistaa. Kiitos!

  38. Nää kysymykset ei ikinä lopu:)

    Jos pelaajalla on kaksi omaa bastionia oman kaupungin vieressä, ja kolmas bastioni, joka on vastustajan ja sijaitsee myös kaupungin vieressä, toimitaanko näin:
    Pelaajaja pisteyttää kaupungin. Sen jälkeen hän pisteyttää omat kaksi bastionia samoilla pisteillä, eli toisin sanoen kolme kertaa kaupungin pisteet. Sen jälkeen vastustaja pisteyttää oman bastionin kaupungin pisteillä. Miten sitten toimitaan, jos kaksi yhden pelaajan bastionia ja toisen pelaajan yksi bastioni ovat samalla vaikutusalueella ja sitten jokin asia pisteytetään siinä vieressä?

    Niin monimutkaista:-/

  39. Ei se ole monimutkaista, vaan mutkistat tätä asiaa ihan itse =) Ei sillä ole mitään väliä, kenen bastioneita siinä vieressä on.

    Asia on näin yksinkertainen: jos bastionin vieressä valmistuu jotain, bastioni pisteytetään.

    Tämä ihan riippumatta siitä kenen bastioni se on ja kenen se pisteytettävä alue on, vai onko kenenkään – bastionihan toimii, vaikka valmistuva alue olisi ilman seuraajia.

  40. TAAS kysymyksiä:

    1. Voiko silta päättää tien niin, että sillan toisella puolella olevalla laatalla ei ole tietä vaan peltoa?

    2. Saako maantierosvo- ja kuningaslaatan jos ITSE rakentaa suuremman tien tai kaupungin kuin edellisen, vaikka ei omistaisikaan kyseistä kaupunkia/tietä.

    3. Jos pelaajalla on oma luostari ja oma pyhättö vierekkäin, onko haaste silloin käytössä?

  41. 1. Ei. Silta on tie, joten sillan perään ei saa pelata laattaa, jossa tie ei jatku, ellei sitten pelaa laatalle saman tien siltaa.

    2. En nyt ihan ymmärrä kysymystä. Maantierosvo ja kuningas menevät sille pelaajalle, joka rakentaa pelin aikana suurimman tien ja suurimman kaupungin, siinä ei liene mitään epäselvää? Järjestyksellä on sikäli väliä, että laattaa ei saa ottaa jos tekee yhtä suuren, pitää mennä ohi.

    3. Ei, pitää olla toisen pelaajan hallitsema luostari tai pyhättö.

  42. Kiitos vastauksista. Tarkoitin tuossa kakkos kysymyksessä sitä, että jos laitan laatan kaupunkiin, joka on toisen pelaajan, ja tämä kaupunki on sillä hetkellä suurin, kumpi saa kuningaslaatan? Laatan asettaja vai kaupungin omistaja?

  43. Aivan. Kyllä, bonuslaatta menee todellakin pelaajalle, joka rakentaa sen suurimman kaupungin tai tien valmiiksi. Eli viimeisen laatan asettaja saa kuningas- tai maantierosvolaatan.

  44. Hei, mulla on taas asiaa… eli luin Carcassonne sivustolta tuosta Kreivi lisäosasta, ja siellä sanotaan, että tuo Kreivi toimisi eri tavalla:
    ”Aina, kun pelaaja saa pisteitä, Kreivi suorittaa jonkun toiminnon, riippuen siitä missä korttelissa Kreivi on. Toiminto voi esimerkiksi antaa lisäpisteitä tai vangita pelaajan seuraajan joksikin aikaa. Pelaajien täytyykin olla valppaana Kreivin suhteen.”
    Normaalistihan Kreivi toimii niin, että sinne kaupunkiin voi jemmata niitä seuraajia ja sieltä voi siirtää niitä pisteytettäviin alueisiin. Onko tietoa tuosta toisesta sääntövariantista?

  45. Kreivihän tekee kahta asiaa: toinen on se, että jos pisteyttää jotain, mistä ei saa pisteitä, saa siirtää yhden seuraajan kreivin kaupunkiin ja myöhemmin sopivan pisteytyksen kohdalla seuraajan saa siirtää kaupungista pisteytettävälle alueelle. Tätä tarkoittaa tuo lisäpisteiden antaminen.

    Sen lisäksi kun pelaaja pelaa seuraajan kreivin kaupunkiin, hän saa siirtää kreiviä johonkin kaupungin kortteleista. Korttelista, jossa kreivi on, ei saa siirtää seuraajia laudalle. Tähän siis viitataan seuraajien vangitsemisella.

    Eli ei ole kyse mistään toisesta sääntövariantista, vaan ihan niistä oikeista ja alkuperäisistä Kreivin säännöistä, sinulta vain puuttuu niistä puolet eli tuo kreivin liike kaupungissa.

  46. Aaa… nyt ymmärsin. Tulkitsin sen tekstin eri tavalla…

  47. Pieni epäselvyys kärryistä. Ohjeissa sanotaan, että kärryä ei saa siirtää valmiille tielle, mutta voiko kärry kulkea valmiin tien läpi toiselle tielle, kaupunkiin tai luostariin. Ja voiko kärry kulkea samaa tietää pitkin monta kertaa saman pelin aikana?

  48. Nekku, jos nyt oikein ymmärsin mitä kysyt niin vastaus on ei. Kun kärryn tie, kaupunki tai luostari valmistuu, kärry pitää siirtää valmistuneen alueen vieressä olevalle alueelle. Se ei siis voi kulkea valmistuneen tien läpi.

    Toki jos kärry on tiellä, se voi rullata tätä tietä pitkin ja poistua tieltä kummasta päästä tahansa, mutta jos kärry on vaikkapa luostarissa, se ei voi lähteä tietä pitkin ajelemaan mennäkseen jonnekin kauemmas, vaan se on mentävä tästä luostarista lähtevälle tielle, jos sellainen on.

    Kärry ei siis voi kulkea samaa tietä pitkin monta kertaa, koska kun tie on valmis, kärry ei voi koskaan enää palata sille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *