Lautapeliopas
Alunperin jo vuonna 1994 ilmestynyt 6 nimmt! on helppojen korttipelien klassikoita. Wolfgang Kramer on kertonut haastatteluissa pelin suosion näkyneen jo testausvaiheessa, sillä testiversioilla oli taipumusta kadota testaajille. Pelin uusin amerikkalainen laitos on myrskyteemainen ja kulkee nimellä Category 5. Peliä voi myös nähdä nimellä Take 6 (vaikka oikea käännös olisi 6 Takes). 6 nimmt! on harvinaislaatuinen […]
Blokus on idealtaan erittäin yksinkertainen peli, joka toimii erittäin hyvin juuri sen takia. Idea ei ole uusi, sillä Alex Randolph oli tehnyt jotain samankaltaista jo vuonna 1960 Pan-Kai-pelissään, josta Parker Brothers julkaisi 1966 paremmin tunnetun version Universe. Myös Gigamicin Cathedral vuodelta 1978 on samantyyppinen asettelupeli. Helpot ja intuitiiviset säännöt tekevät Blokuksesta erittäin helposti lähestyttävän. Todennäköisesti […]
Bohnanza on uusien saksalaispelien klassikoihin kuuluva korttipeli, jossa pelaajat käyvät papukauppaa. Huvittava paputeema kätkee sisäänsä yllättävänkin vakavahenkisen kaupankäyntipelin. Korttipeleihin tottuneille Bohnanzan suurin järkytys on kuitenkin sääntö, joka kieltää kädessä olevien korttien järjestelemisen. Korttikäsi on jono, joka pitää käsitellä tietyssä järjestyksessä. Papuja viljelemään Bohnanzassa pelaajat viljelevät papuja, joita löytyy useampaa lajia. Vuoron aluksi pelaajan on istutettava […]
Carcassonnea kivikaudella! Ensimmäinen Carcassonnen sisarpeleistä on mainio hieman virtaviivaisempi versio peruspelistä. Se oikoo mutkia joissain kohtaa ja toisissa kohdissa tuo mukavia lisäkäänteitä.
Laattojenasettelupelien klassikko Carcassonne on noussut 20 vuodessa kestosuosikiksi ja kasvanut laajaksi peliperheeksi. Peli on helppo, kiinnostava ja tyylikäs, joten suosio ei ole ihme.
Lautapeliharrastajilla on oma kielensä, joka ei aukene ulkopuolisille. Monet asiat on kuitenkin helpointa selittää käyttäen alan kieltä. Tähän sanastoon on kerätty peliesittelyissä esiintyvää lautapelialan termistöä. 4X-peli. Videopelien puolelta tutuksi tullut genre, jossa pelaajat kartoittavat maailmaa (eXplore), laajentavat imperiumejaan (eXpand), hyödyntävät alueita resurssintuotantoon (eXploit) ja tuhoavat vihollisiaan (eXterminate). Termiä käytti ensimmäisenä Alan Emrich Master of Orion […]
Yksinkertaisilla nikseillä pelien säilyttäminen käy kätevämmin. Kaikki pelin komponentit voi heittää laatikkoon sellaisenaan, mutta jos jokaisen pelaajan nappulat lajittelee omaan pussiinsa, pelaamaan pääsee hieman nopeammin. Toki siivoamiseen käytettävä aika kasvaa, mutta peliä aloittaessa on usein kärsimättömämpi. Monien pelien laatikoissa on näppärät lokerot eri komponenteille, mutta aina näin ei ole. Lokerot eivät myöskään välttämättä pidä tavaroita […]
Pelaamiseen liittyy tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä, jotka säätelevät pelaamista. Mikäli kaikki pelaavat samojen sääntöjen mukaan, ongelmia ei tule. Karkea esimerkki on huijaaminen. Useimmat eivät suvaitse huijaamista, mutta tietyissä yhteyksissä se voi olla sallittua ja hyväksyttävää. Sopimukset, liittoumat ja neuvottelut Pelaajien väliset sopimukset ovat yksi tällainen kysymys. Joissain peleissä pelaajien väliset sopimukset on tehty rikottaviksi, toisissa ne […]
Pitääkö aloittelijoitakin vastaan pelatessaan yrittää voittaa, keinolla millä hyvänsä? Kyllä ja ei; riippuu aloittelijasta. Yleisesti ottaen häviäminen tarkoituksella ei ole hyödyllistä kenellekään, mutta niin ei ole aloittelijoiden murskaaminenkaan. Sama koskee lapsia ja aikuisia. Huonoja häviäjiä ei pidä miellyttää häviämällä tahallaan. Voittamalla jatkuvasti ei varmasti opi häviämään. Pelikokemuksen kertyessä lapsetkin oppivat, että joskus voittaa ja joskus […]
Reiner Knizia on joskus sanonut viisaasti, että kun pelataan, pelin tavoitteena on voittaminen. Tärkeintä ei kuitenkaan ole voittaminen, vaan se, että tavoitellaan voittamista. Jos mielii lautapeliharrastajaksi, kannattaa opetella nauttimaan peleistä, vaikka ei voittaisikaan. Monissa uusissa lautapeleissä on paljon alitavoitteita ja esimerkiksi rakentamista, jolloin voi kokea saavuttaneensa jotain vaikka ei voittaisikaan. Voiton tavoittelu on silti tärkeää. […]
Uusien lautapelien säännöt ovat yleisesti ottaen vaikeampia kuin perinteisten lautapelien. Kaikki osaavat pelata perinteisiä pelejä, niiden sääntöjä ei yksinkertaisesti tarvitse selittää. Uudet lautapelit ovat uusia ja outoja ja niiden säännöt on opetettava uusille pelaajille. Sääntöjen selittäminen on taiteenlaji, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Varsinkin haastavampien pelien kohdalla tiedossa on katastrofi, jos kukaan ei osaa sääntöjä ja […]
Suomen lautapeliseura ry on suomalaisten lautapeliharrastajien yhdistys, joka edistää suomalaista lautapelikulttuuria järjestämällä tapahtumia ja yhdistämällä lautapelaajia. Lautapelaaminen itsessään on toimintaa, joka ei yhdistyksiä kaipaa, mutta siihen liittyy paljon erilaista oheistoimintaa, jonka järjestämisessä seuralla on oma roolinsa. Suomen lautapeliseura ry:n toiminta alkoi vuonna 1999 Suomen Diplomacy Seuran nimellä. Seuran alkuperäinen päätarkoitus oli Diplomacyn SM-turnauksen järjestäminen ja […]
Innokkaimmat juoksevat lautapelien perässä aina ulkomailla asti. Erilaisia lautapelitapahtumia on tarjolla kotimaassakin useita. Pelitapahtumat Pelikerhon jälkeen seuraava askel suureen maailmaan on osallistuminen pelitapahtumiin. Suomen lautapeliseura järjestää vuosittain useita lautapelitapahtumia, joihin kokoontuu parhaimmillaan noin sata pelaajaa viettämään viikonloppua hyvien lautapelien parissa. Satunnaisemmin tapahtumia järjestävät muutkin. Tapahtumat ovat erinomainen tilaisuus tutustua uusiin peleihin. Tapahtumiin kannattaa tulla rohkeasti, […]
Lautapelejä voi pelata kotinsa rauhassa, mutta aina se ei riitä. Kotoa tai kaveripiiristä ei välttämättä löydy peliseuraa. Vaikka löytyisikin, tilat käyvät helposti ahtaiksi, jos peliporukka laajenee. Kaikki eivät myöskään halua kotiinsa ihmisiä, joita eivät välttämättä tunne kovin hyvin. Silloin hyvä ratkaisu on siirtää pelaaminen johonkin julkiseen tilaan. Sitten ei tarvitakaan kuin säännölliset kokoontumisajat, niin pelikerho […]
Omia pelimieltymyksiään kannattaa pohtia, sillä se auttaa tunnistamaan kiinnostavia pelejä. Tyypillisesti aloitteleva harrastaja rakastaa koko maailmaa ja pitää jokaista uutta peliä edellistä hienompana. Kun pelaa tarpeeksi erilaisia pelejä, alkaa erottelemaan selvemmin, mistä pitää ja mistä ei — kaikki lautapelit eivät olekaan lainkaan kiinnostavia. Tekemällä tämän leikkimielisen testin voit selvittää, mihin neljästä peruslautapelaajatyypistä kuulut. Jokaisen kysymyksen […]
Elokuvilla on Oscarinsa ja Golden Globensa. Myös lautapelejä palkitaan. Harrastajat seuraavat joukkoa erilaisia palkintoja, joiden valintakriteerit ja merkitys vaihtelevat. Spiel des Jahres (SdJ) Saksan vuoden peli eli Spiel des Jahres on palkinnoista tärkein. Sen merkitys julkaisijoille on valtava, sillä Spiel des Jahres -voittajaa myydään helposti satoja tuhansia kappaleita. Palkintoa on jaettu vuodesta 1979 asti ja […]
Tässä listatut julkaisijat ovat järjestään varsin pieniä. Lautapeli- ja lelualan jättiläinen on Hasbro, joka on haalinut omistukseensa valtaosan pelialan tunnetuista yrityksistä. Parker Brothers, Milton Bradley, Wizards of the Coast, Avalon Hill — kaikki ovat nykyisin osa Hasbro-konsernia. Hasbro painiikin aivan eri sarjassa kuin muut firmat. Sotapelifirma GMT Gamesilla esimerkiksi pelien normaalit painokset ovat 3 000—5 […]
Wolfgang Kramer Wolfgang Kramer kuuluu täysipäiväisten suunnittelijoiden joukkoon. Jo vuonna 1989 päivätyönsä jättänyt Kramer oli ensimmäinen saksalainen ammattipelisuunnittelija. Viisi Spiel des Jahresia ja kolme Deutscher Spiele Preisia vuoteen 2007 mennessä voittanut Kramer on Reiner Knizian tavoin hyvin laaja-alainen suunnittelija, jonka julkaisuihin mahtuu peliharrastajien suosikkeja ja lastenpelejä. Kramer on tehnyt paljon yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa. Pareista […]
Uusille lautapeleille luonteenomainen piirre on suunnittelijan korostaminen. Perinteisten lautapelien suunnittelijoilla ei ole merkitystä: vain peliharrastaja tai triviataituri osaa nimetä Monopolin suunnittelijan (Elisabeth Magie tai Charles Darrow, näkökulmasta riippuen). Afrikan tähden suunnittelija Kari Mannerlan nimi lienee sentään suomalaisille tuttu. Jos katsoo perinteistä lautapeliä, suunnittelijan nimeä ei luultavasti edes löydy. Varsinkin suurilla julkaisijoilla suunnittelija on luultavasti talon […]
Vahvat satunnaiselementit ovat varma tapa saada lautapeliharrastaja inhoamaan jotain peliä. Yksinkertaisimmissa lautapeleissä ei muuta olekaan, jolloin kyse on oikeastaan arpajaisista. Arpajaiset eivät pitkään viihdytä, varsinkaan jos rahapalkintoja ei ole luvassa. Joillekin pelaajille on tärkeää, että pelissä ei ole lainkaan satunnaiselementtejä. Se ei kuitenkaan aina ole ihanteellinen tilanne. Jotta peli ilman satunnaiselementtejä olisi mielekäs, sen on […]
Usein puhutaan amerikkalaisesta ja eurooppalaisesta tai saksalaisesta pelisuunnittelukoulukunnasta. Tämä on karkea yleistys, jossa on kuitenkin totuutta takana. Amerikkalaiseen ajatteluun kuuluu vahva teema ja simulaationäkökulma. Tuloksena on raskaita pelejä, joissa on paljon pikkusääntöjä mallintamassa aiheen yksityiskohtia. Nämä säännöt tekevät peleistä raskaita, mutta temaattisesti vahvoja. Selvimmin simulaatiopyrkimys näkyy sotapeleissä, joissa uskollisuus teemalle on pelaajille usein hyvin tärkeää. […]
Lautapelejä on monenlaisia ja eri peleistä nautitaan erilaisista syistä. Peleistä voi iloita älyllisinä haasteina, mielikuvitusta tai luovuutta ruokkivina elämyksinä ja seurallisena viihteenä. Nämä kolme ulottuvuutta muodostavat avaruuden, johon suurin osa peleistä asettuu mukavasti. Abstraktit pelit tarjoavat selkeimmin puhtaasti älyllisiä haasteita. Go, shakki tai Gipf-sarjan pelit eivät äärimmilleen pelkistettyinä ruoki mielikuvitusta, eikä niiden seurallinen ulottuvuuskaan ole […]
Jos kuvittelit, että lautapeleissä kaikki on jo keksitty, tässä kohtaa tulee törmäys todellisuuteen. Vanhat klassikot ovat vuosikymmeniä vanhoja; näillä sivuilla esitellyistä peleistä valtaosa on julkaistu viimeisen viiden vuoden aikana. Loput ovat muutamaa hassua poikkeusta lukuunottamatta julkaistu viimeistään 1990-luvulla. Iso osa uusista hittipeleistä on alunperin saksalaisia. Miksi lautapelien uudelleensyntyminen alkoi juuri tuolloin ja juuri Saksassa, on […]
Shakinpelaajat voivat väitellä siitä, kuka on kaikkien aikojen paras pelaaja. Kasparov, Karpov ja Fischer saanevat ainakin ääniä. Tammen pelaajilla samaa iloa ei ole, sillä Marion Tinsleyn voittoputki on vertaansa vailla, lajissa kuin lajissa. Tinsleyn 50 vuoden uran aikana kokemat tappiot mahtuvat yhdelle sivulle. Vuoden 1951 jälkeen Tinsley hävisi kokonaista viisi peliä eikä yhtään ottelua. Tinsley […]
Gang of Four on kaupallistettu versio kiinalaisesta choh dai di -korttipelistä. Se on Tichun ja Great Dalmutin tapaan kiipeämispeli, jossa pelaajien on hankkiuduttava eroon korteistaan. Kiipeämällä kortit pois Kiipeämispelien tapaan Gang of Fourissa pelaajalla on vuorollaan mahdollisuus passata tai pelata edellisen yhdistelmän päälle samanlainen, mutta parempi yhdistelmä. Gang of Four käyttää yhden kortin, parin ja […]
Genial on nerokkaan yksinkertainen lautapeli, jossa pelaajat asettelevat laattoja laudalle, yrittäen maksimoida pisteensä. Se on yksinkertaista, mutta ei kuitenkaan aivan helppoa. Reiner Knizian parhaimpiin lukeutuva peli on abstraktien pelien uusia klassikoita.
Lost Cities on alunperin ilmestynyt Kosmoksen kaksinpelisarjassa. Sarjan pelit on kaikki pakattu samanlaiseen pieneen laatikkoon. Vaikka sarjassa julkaistujen pelien joukkoon mahtuu monenlaista tavaraa, se on silti tunnettu ja arvostettukin. Lost Cities on ehdottomasti sarjan parhaita pelejä ja pääsee yleensä listoille, kun lautapelaajat listaavat parhaita pelejä pariskuntien käyttöön. Pelin aiheena on tutkimusmatkailu, mutta teema on hyvin […]
Kalastusaiheisia pelejä ei ole markkinoilla tungokseksi asti. Koukussa on epäsymmetrinen kaksinpeli, jossa pelaajat vuorottelevat kalamiehen ja Ahdin rooleja. Pelimekaniikaltaan peli yhdistelee muistipeliä ja bluffausta. Pelin idea Kalamies kiertää lampea kahdella kalastajallaan. Kalastaja valitsee rivin, josta onkii. Kalapelaaja näyttää yhden rivillä olevista laatoista, jonka jälkeen kalastaja valitsee, minkä rivin laatoista onkii. Onkimista rajoittavat numerokortit, joten aina […]
Bohnanzan suunnittelijan Uwe Rosenbergin ideavarasto ei tyhjentynyt papupeliin. Mamma Mia! on samalla tavalla omaperäinen peli, jonka idea ei aina aukene pelkällä selittämisellä. Pitsanpaistoteema sentään on astetta papuja tutumpi ja turvallisempi. Jyrkähköstä oppimiskynnyksestään huolimatta pitsanpaisto luonnistuu myös lapsilta. Mamma Mia! sopiikin hyvin myös kokemattomille pelaajille, kunhan jaksaa opetella pelin kärsivällisesti. Pelin idea Pelaajilla on kädessään pitsa-aineksia […]
Manilan satama on, ilmeisesti, uhkapelin ja salakuljetuksen pesäke — näin ainakin tämän pelin mukaan. Salakuljetuslastit pyrkivät vaaralliseen satamaan ja pelaajien tehtäväksi jää arvioida, mitkä lasteista pääsevät perille. Zochin pelien tapaan Manilakin on näyttävä tapaus. Komponentit on suunniteltu huolella. Pelissä on myös yhdet tyylikkäimmistä pelirahoista. Nuhjuisen ruskeat muovirahat näyttävät vasta rahapajasta tulleiden sijasta siltä, että ne […]