Aarresaari

Aarresaari-lautapeli perustuu Mauri Kunnaksen tulkintaan klassikkoromaanista. Tässä lautapelissäkin etsitään merirosvon aarretta. Pelin julkaisijaa Pelikoa ei tunneta luovista pelimekaniikoista, mutta nyt asialla onkin ulkopuolinen suunnittelijataho eli Kapteeni ja pilssihiiri -pelinkin tehnyt Colleen McCarthy-Evans, joka on kehitellyt jotain vähän erilaista.

Pelin idea

Aarresaaren kansiPelilauta muodostuu kolmesta sisäkkäisestä kehästä, joihin on kuvattu erilaisia aarteita. Pelaajilla on aarrekortteja, joissa on kolme aarretta. Jos pelilaudan kehät saa käänneltyä sellaiseen asentoon, että kortissa kuvatut aarteet ovat laudalla samassa järjestyksessä, kortista pääsee eroon. Pelin voittaa, kun pääsee eroon kaikista korteistaan.

Nopanheitoilta ei tässäkään pelissä vältytä. Noppa määrää, montako askelta kehiä saa pyöritellä. Nopanheiton (1–3) saa jakaa haluamallaan tavoilla eri kehille. Kun vuorossa oleva pelaaja on pyöritellyt kehiä mielensä mukaisesti, kaikki pelaajat tarkistavat, tuliko osumia. Näin kaikkien on syytä olla hereillä joka vuoro.

Jotta asiat eivät olisi aivan niin yksinkertaisia, pelaajilla on lisäksi vielä oma pelinappula, joka kulkee laudalla blokkaamassa aarteita. Nappulaa saa siirtää joka vuoro ja sillä voi hillitä muiden intoa kerätä aarteitaan.

Nokkela, mutta kuiva peli

Aarresaari on hauska viritys, joka on todella virkistävää vaihtelua tavallisille heitä-ja-liiku-peleille. Pisteet siitä. Pelilauta on hauska härveli, joka mahtuu näppärästi laatikkoon koottunakin, mutta valitettavasti se ei toimi ihan niin sutjakkaasti kuin olisi syytä. Kiekot kääntyvät välillä vähän tahmeasti.

Aarteenetsinnän jännitystä pelissä ei ole ja lastenpeliksi se on vähän kuiva ja abstrakti. Omat lapseni eivät innostuneet valtavasti. Pienemmälle melkein neljävuotiaalle peli menee reippaasti yli hilseen, kuusivuotias sen sijaan osaa pistää kiekkoja järjestykseen aarteita saadakseen, peli ei vain erityisemmin kiinnosta. Lapset eivät ole kertaakaan halunneet pelata peliä itse, toisin kuin vaikkapa Kapteenia ja pilssihiirtä, jota pyydetään pelattavaksi aina silloin tällöin.

Aarresaaren pelilauta. Kuva: Peliko
Pelilaudalla on kolme sisäkkäistä kehää, joihin pitää saada pyörittelemällä oikeat kuviot järjestykseen. Kuva: Peliko

Faktat Aarresaaresta

Julkaisija: Peliko (2012)

Mutkikkuus: Pelin säännöt ovat helpot ja lasten on helppo pelata peliä ilman aikuisten apua.

Onnen vaikutus: Tuurilla on aika paljonkin merkitystä, mutta pelaajillakin on ihan oikeaa päätöksentekoa.

Vuorovaikutus: Omalla vuorolla keskitytään omien kuvioiden rakenteluun, mutta koska jokainen pelaaja voi löytää aarteita jokaisella vuorolla, menestystä auttanee, jos vähän miettii, miten olla hyödyttämättä muita.

Teema: Aarteenetsinnältä peli ei tunnu, Mauri Kunnaksen kuvituksesta huolimatta peli on aika abstrakti. Ehkäpä siinä onkin syy, miksi lapset eivät pelistä niin välitä.

Uudelleenpelattavuus: Peli ei juuri muuksi muutu, eli alusta loppuun ja pelistä toiseen mennään samalla kaavalla.

Kieliriippuvuus: Peli on suomenkielinen.

Pelaajamäärä: 2–4

Pituus: 20 minuuttia.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Aarresaari

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:1
Aito keskiarvo:3.00
Tasoitettu keskiarvo:3.26
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 0
  • 3: 1
  • 4: 0
  • 5: 0

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *