New York 1901

New York 1901

Pilvenpiirtäjien kultakausi New Yorkissa – kaupunkiin kohoaa aina vain korkeampia pilvenpiirtäjiä. Jopa aikaisemmin rakennettuja pilvenpiirtäjiä puretaan, kun tilalle halutaan rakentaa uudempia ja uljaampia. Rakennuttajat keräävät tietysti mainetta ja kunniaa tekosistaan.

New York 1901 voitti Vuoden strategiapelin palkinnon vuonna 2015. Miksipä ei: peli on helppo, hyvännäköinen ja toimiva. Peliharrastajien kannattaa kuitenkin huomata, että erityisen vaativa tai syvällinen strategiapeli New York 1901 ei kuitenkaan ole. Julkaisijan ikäsuosituskin on vain 8+.

Pilvenpiirtäjiä!

New York 1901:n kansiPelilauta kuvaa pientä aluetta Manhattanilla. Korttelit on tarkoitus täyttää pilvenpiirtäjillä. Vuorolla on kaksi vaihtoehtoa: hankkia maata ja rakentaa, tai tuhota vanhoja rakennuksia ja rakentaa.

Pelilauta on jaettu erivärisiin tontteihin. Maan hankkiminen tarkoittaa sitä, että pelaaja valitsee jonkun neljästä saatavilla olevasta tonttikortista ja merkitsee sitten työläisellään laudalta yhden korttia vastaavan tontin – jokaista korttia kohden on useita tontteja, joista valita. Sen jälkeen pelaaja saa rakentaa yhden pilvenpiirtäjän aiemmin hankkimilleen tonteille.

Pilvenpiirtäjät on jaettu pronssisiin, hopeisiin ja kultaisiin, ja aluksi on aloitettava pronssisista. Pilvenpiirtäjien koko ja muoto vaihtelee ja mitä isompi pilvenpiirtäjä, sitä enemmän siitä saa pisteitä, mutta toisaalta sen vaikeampaa sen pelaaminen on, kun tontteja tarvitaan ainakin kaksi, jos ei useampiakin.

Kun on kerännyt tarpeeksi pisteitä, pääsee rakentamaan hopeisia pilvenpiirtäjiä. Siinä vaiheessa pääsee myös tuhoamaan pilvenpiirtäjiä. Omia vain, tosin. Kun tuhoaa pilvenpiirtäjiä, ei saa nostaa korttia, mutta vanhoja rakennuksiaan voi hävittää surutta, kunhan rakentaa tilalle uuden, joka on edistyneempää sukupolvea.

Yksi pelin huipennuksista on legendaariset pilvenpiirtäjät. Ne ovat isoja kultaisia pilvenpiirtäjiä, joita on neljä, ja joista kukin pelaaja voi rakentaa yhden. Isoin niistä on melkoinen houkutus 13 pisteellään, mutta se vaatii tilaa 3×3 ruutua, eli sen verran monta tonttia, että on lähes väistämätöntä, että joku vandaali valtaa keskeltä yhden tontin ja estää rakennuksen tekemisen.

Peli päättyy, kun kortit loppuvat eli tontit alkavat olla täynnä, tai kun joku pelaajista saa lähes kaikki pilvenpiirtäjänsä rakennettua. Lopussa tulee vielä lisäpisteitä laudan tiettyjen katujen hallinnasta ja bonuskortista, joka palkitsee jostain tietystä saavutuksesta. Nämä bonukset vaihtelevat pelistä toiseen.

Wall Streetille nousee pilvenpiirtäjiä. Kuva: Mikko Saari
Wall Streetille nousee pilvenpiirtäjiä. Kuva: Mikko Saari

Vuorovaikutusta ja ajoitusta

New York 1901 ei ole erityisen mutkikas peli. Sääntökirjasta saattaa saada vähän tarpeettomankin  mutkikkaan kuvan pelistä, mutta oikeasti se on yksinkertainen: ota kortti, varaa tontti ja rakenna yksi pilvenpiirtäjä, jos huvittaa, tai tuhoa ja rakenna. Siinä se. Pelissä on vähän ajoituskysymyksiä pohdittavaksi, esimerkiksi kertakäyttöisiä kortteja, joilla saa pienen lisäpotkun: ylimääräisen kortin nostamisen, ylimääräisen pilvenpiirtäjän rakentamisen tai tonttikorttien vaihdon. Oikealla hetkellä käytettynä kortit ovat hyviä.

Vuorovaikutusta pelaajien kesken syntyy rajallisesta tonttitarjonnasta. Legendaarisia rakennuksia voi blokkailla, muutenkin kannattaa vähän pohtia, mitä muut haluavat ja rohmuta sopivimmat tontit markkinoilta, jos mahdollista. Hirveän häijyä blokkailu ei ole, vaikka blokkaamiseen ei yleensä liitykään kovin kallista vaihtoehtoiskustannusta: blokkaustontin saa yleensä käytettyä hyödyllisesti.

Mietittävää on myös työntekijöiden käyttämisessä. Pelaajalla on vain neljä työntekijää, joilla varata tontteja, ja jos niitä räiskii laudalle huolimattomasti ja tuhlaa pienet kahden ruudun pilvenpiirtäjänsä, tuloksena on hankala jumitilanne, jota kannattaa välttää kaikin tavoin.

Helppo ja leppoisa gateway-peli

Pelin ikäsuositus on 8+, koska mukana on helpotettu muunnelma. En ole ihan täysin vakuuttunut tämän helpotetun version tarpeellisuudesta, sillä peruspelikin on aika helppo. Kaksi hieman erilaista sääntösettiä lähinnä sekoittaa asioita. Ei peruspeli ehkä ihan kahdeksanvuotiaiden juttu ole, elleivät kyseiset kahdeksanvuotiaat ole jo valmiiksi kokeneita lautapelaajia. Vähän isompien lasten kanssa tämä menee perhepelistä.

New York 1901 on toisaalta aika helppo ja leppoisa peli, mutta tarjoaa kuitenkin ihan mukavasti pureskeltavaa. Vuoden strategiapeli -palkinto ei mennyt ihan hutiin: New York 1901 on kelpo gateway-strategiapeli, eli sopii mainiosti pelaajille, jotka haluavat hankkia kokoelmiinsa uuden fiksun ja helposti lähestyttävän strategiapelin, mutta jotka eivät erityisemmin nauti sääntöjen opettelusta tai vaikeiden pelien pelaamisesta. Jos siis pidät vaikkapa Thurn und Taxisin ja Menolipun kaltaisista keveän fiksuista peleistä, New York 1901 on mainio valinta.

Vaativampaa strategiapeliä etsivien peliharrastajien kannattaa kokeilla ennen ostamista, New York 1901 on helposti liian köykäinen ja yhdentekevä peli tällaiseen käyttöön. Mitään erityisen uutta New York 1901 ei tarjoa, lähinnä aiemmin rakennettujen pilvenpiirtäjien purkaminen tuntuu pelimekaniikkana jossain määrin freesiltä.

Pelin hienot nappulat. Kuva: Mikko Saari
Muoviset rakennusmiehet ovat tyylikkään näköisiä. Pelin kuvitus on muutenkin siistiä, vain 3d-pilvenpiirtäjiä jää ikävä. Kuva: Mikko Saari

Opi pelin säännöt

Faktat New York 1901:sta

Suunnittelija:

Julkaisija: Blue Orange, Competo (2015)

Mutkikkuus: Peli on yksinkertainen oppia ja opettaa, vaikka sääntökirja vaikuttaakin hieman sekavalta.

Onnen vaikutus: Korttituurilla on aika iso osa, tonttikortteja nousee miten nousee. Taitava pelaaja ei jumiudu yksittäisiin väreihin.

Vuorovaikutus: Toisten pelaajien tontinvaltailua kuuluu ehdottomasti blokkailla.

Teema: Pilvenpiirtäjäteema toimii ihan mukavasti. Vähän jää kaipaamaan kolmiulotteisia pilvenpiirtäjänappuloita litteiden pahviläpysköjen tilalle, mutta toimii tämä näinkin. Vincent Dutrait’n kuvitus on hienoa.

Uudelleenpelattavuus: Vaihtelua tulee bonuskorteista, joita on pelissä yksi – se antaa oman sävynsä pelin tavoitteille.

Kieliriippuvuus: Pelaaminen ei vaadi lukutaitoa.

Pelaajamäärä: 2–4, ei varsinaisesti loista kaksinpelinä.

Pituus: 30–60 minuuttia, mukavan tiivis peli.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele New York 1901

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:68
Aito keskiarvo:3.30
Tasoitettu keskiarvo:3.30
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 5
  • 3: 37
  • 4: 26
  • 5: 0

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Osta Löydä lautapelit -kirja

41 thoughts on “New York 1901”

  1. Noni, eka peli alla.

    Ensin plussat. Peli on visuaalisesti aika miellyttävä, jo pelkästään sinisävyinen kansi houkuttelee tutustumaan tarkemmin. Ja kuvitus muutenkin laadukasta ja johdonmukaista.

    Peli oli nopea ja varmaan 8+ kyljessä ihan ok, itse laittaisin kyllä 10+. Pelattiin kaksinpeli ja luultavasti kolmistaan olisi enemmän ahdasta ja vähän sitä toisilta syömisen tuntua, nyt se oli sellaista rakentelua ja sittenhän se oli ohi.

    Mutta yksi iso miinus oli halvatun epäselvästi kirjoitetut säännöt. Kyllähän niistä nyt jonkunlaisen peliversion sai tavattua, mutta piti kyllä lukea uudestaan pelin jälkeen ja siltikin siellä on pari kysymysmerkkiä. Näin helpossa pelissä tuo on aika ärsyttävää.

    Ensinnäkin kannattaisi selvittää mikä neliö on, ja sitten miksi ihmeessä niitä ”neliön” muotoisia tonttikortteja pitää ottaa alussa kaksi haltuun. Ja toisaalta vasta sääntöjen lopussa kerrottiin mitä ovat nämä kyseiset tontit.

    Nojoo, pikku nillitystä mutta yksi kysymys johon säännöistä löytyi kaksi tulkintaa. Rakennusten purkaminen ja jälleenrakennus. Toisaalla sanotaan että uusi rakennus laitetaan ”vapautuneeseen tilaan”, ja vähän myöhemmin ”pelaaja ottaa takaisin myös työläiset jotka ovat tontilla”. Eli saako esim. legendaarisen pilvenpiirtäjän alta purkaa vain piskuisen 1×2-laatan kunhan omistaa muut vieressä olevat tontit ja niissä seisoo omat ukkelit?

  2. Ikäsuosituksen suhteen sanoisin, että riippuu lapsista. Meillä perussäännöillä pelaaminen meni kuusivuotiaalta vähän yli hilseen, mutta yhdeksänvuotias pärjäsi kyllä (mutta ei toki ole pelikokemuksen suhteen ihan keskimääräinen 9-v.). Helpompaa versiota en ole testannut, niin en osaa sanoa, kuinka paljon helpompi se sitten on.

    Molempia lapsia harmitti blokkailu sen verran pahasti, että ei olla juuri pelattu, eli vastoinkäymisiä tässä on kyllä syytä kestää (tai sitten pelata niin nössösti, ettei ikinä blokkaa ketään, ja se on kyllä tylsää).

    Jep, ihan oikein olet ymmärtänyt jälleenrakennussäännöt. Uuden pilvenpiirtäjän alla pitää olla omia tontteja, mutta on sama, onko niillä aikaisempia (alemman tason) pilvenpiirtäjiä vai ukkoja.

    Sääntöjen suomentajana olen vähän jäävi kommentoimaan asiaa, mutta ei se alkuperäinen sääntökirja mitään timanttia kyllä ole. Näkyisiköhän se, että Blue Orange on tehnyt enimmäkseen vähän yksinkertaisempia pelejä? Esimerkiksi Battle Sheepin säännöt ovat aika paljon yksinkertaisemmat ja toimivammat.

    Tulevatkohan pelin säännöt videolta yhtään selvemmiksi? Arvelin sääntövideon tarpeelliseksi, koska itsekin koin, että sääntökirja on sekava ottaen huomioon miten yksinkertainen peli lopulta on.

  3. Juu videolta ne tulivat selväksi, eikä minulla nyt muutenkaan suuria vaikeuksia ollut. on ennenkin tullut luettua hankalia sääntökirjoja.

    Lähinnä se ristiriita helpon pelin ja sekavan sääntökirjan välillä särähti. Ja oletinkin tämän olevan alkuperäistekstin alkuperäinen ongelma, koska jäsentely on niin huono (se tontin selitys vasta viimeisenä).

    Mutta ihan mielenkiinnosta, miten tuo kääntäminen menee? Onko pakko käyttää alkuperäisohjeiden jäsentelyä , kappalejakoja, tekstin sijaintia kuviin nähden jne… En tiedä oikeita termejä, layoutia? Koska tässä tapauksessa kokonaan toinen järjestys asioille olisi ollut parempi. Btw en löytänyt ohjeista käntäjän tietoja

  4. Käännökset tehdään aika lailla suoraan alkuperäisen layoutin mukaan. Joskus olen selventänyt joitain asioita paremmin kuin alkuperäisessä, mutta layoutissa on pysyttävä.

    Yksi ongelma on se, että käännöksiä tehdään näkemättä itse peliä. Jos voisi pelata ennen kääntämistä, olisi parempi käsitys huonosti selitetyistä asioista. Silloin voisi myös paremmin selvitä, että käännös on huono ja vaatii isompaa korjaamista.

    Port Royalin säännöthän uusittiin suomeksi toiseen painokseen, ohjekirja pistettiin uusiksi ja parempaan järjestykseen. Näin voidaan tehdä, jos taitto on kotimaisissa käsissä (aina ei ole), mutta tosiaan tarve ei välttämättä selviä pelkästään sääntöjen lukemisella.

    Lisäksi käännöksiä tehdään usein sellaisilla aikatauluilla ja budjeteilla, että mahdollisuuksia kovin syvälliseen analyysiin ja uudelleenkirjoittamiseen ei ole.

  5. Kiitos infosta, tuo olikin mielenkiintoista että käännös tehdään ennen kuin peliä testattu. Selittää noita välillä näkyviä outoja ilmauksia (neliö :-) ).

    Ja siis hyvinhän olet noita yleensä kääntänyt, props

  6. Meille ei selvinnyt, miksi niitä tonttikortteja piti ottaa kaksi pelin alussa. Voisiko joku kertoa?

  7. Heidi, suomennokseen on näemmä jäänyt pieni virhe. ”2-square lot card” on kääntynyt ”kahdeksi neliön muotoiseksi tonttikortiksi”, kun sen pitäisi olla ”kahden ruudun tonttikortti” (tämä on näitä, joita tulee, kun käännetään peliä ilman mitään tietoa siitä, miltä pelin osat oikeastaan näyttävät). Eli niitä tonttikortteja saa yhden, jolle rakennetaan se oma aloitusrakennus.

    Sääntövideolla säännöt ovat oikein.

  8. Ok, no kyllä ihmettelimmekin, mitä virkaa niillä korteilla on! Mutta onko niitä tonttikortteja pakko ottaa sitä yhtäkään, kun se aloitushan kuvataan siinä hahmokortissa?

  9. Heidi, se kortti pitää ottaa, koska kortteja on pakassa täsmälleen yksi jokaista pelilaudan aluetta kohden.

  10. No niinpä tietysti 😊. Tämä on mukava peli! Suosittelen!

  11. ”Teema: Pilvenpiirtäjäteema toimii ihan mukavasti. Vähän jää kaipaamaan kolmiulotteisia pilvenpiirtäjänappuloita litteiden pahviläpysköjen tilalle, mutta toimii tämä näinkin. Vincent Dutrait’n kuvitus on hienoa.”

    Onneksi ne kolmiulotteiset pilvenpiirtäjä-nappulat löytyy Blue Orangen versiosta, jos ei halua ”säästöfirma-competon” pahviläpysköitä katsella.

  12. Paitsi että toi ei kyllä pidä alkuunsakaan paikkaansa, Blue Orangen versio on ohjekirjan kieltä lukuunottamatta täysin identtinen Competon version kanssa, minulla on ollut molemmat joten ihan on omakohtaisesti vertailtu. Kummassakin versiossa on pilvenpiirtäjät pisteenlaskunappuloiksi, mutta kaikki rakennukset ovat pahvilätkiä.

  13. Jaa, se sitten on ollut joku omistajansa muokkaama versio. Koska siinä pelissä mitä mä olen kokeillut oli 3d-talot.

  14. Peesaan Mikkoa. Minulla on 1901:n ostopäätös roikkunut limbossa ihan sen vuoksi että tuollainen peli suorastaan kiljuu hienoja 3d-taloja laudalleen pönöttämään. Yritin hiljakkoin googlata tuunattuja versioita, mutta en löytänyt ainuttakaan. Jos joku on todella tehnyt/hankkinut peliinsä tuollaiset haluaisin sen nähdä.

  15. Kiitos selvennyksestä aloituskorttien suhteen: tuota pohdittiin koko ilta eikä keksitty mitä sillä oikein tarkoitettiin. Muuten ihan ok ohjeet ja kiva peli.

  16. Semmoista kysyisin, että kun saadaan lisäpisteitä New Yorkin kaduista, niin lasketaanko tosiaan pilvenpiirtäjien kappalemäärä vai täytettyjen ruutujen määrä? Jos vain pilvenpiirtäjien kappalemäärä, niin sittenhän ei välttämättä kannata kaikkia pieniä vaihtaa paremmiksi (esim pronssia kullaksi), kun isommat vievät enemmän ruutuja, mutta ovat kuitenkin vain yksi rakennus.

    Ja semmoinen, että saako kulta pilvenpiirtäjää purkaa legendaarisen tieltä? Entä jos purkaa jonkun ison hopeisen ja niille tonteille rakentaa kultaisen, mutta yhdelle tontille ei mene rakennusta ja siihen laittaa työmiehen, niin saako sille tontille rakentaa myöhemmin pronssisen? Vaikka sillä tontilla on joskus ollut jo hopeinen.

  17. Jonna, lasketaan lukumäärä, ei ruutujen määrä. Ihan totta, että aina ei automaattisesti kannata kaikkea päivittää.

    Kultaista ei saa purkaa legendaarisen tieltä; nekin ovat tavallaan tässä mielessä kultaisia pilvenpiirtäjiä.

    Jos laillisesti purkaa pilvenpiirtäjän ja joku tontti jää vapaaksi, siihen saa rakentaa pronssisen, koska pilvenpiirtäjää ei kuitenkaan purettu sen pronssisen takia.

  18. Onko pakko rakentaa uudemman sukupolven pilvenpiirtäjä (hopea, kulta) vanhan ”huonomman päälle, vai riittääkö että omistaa tontin ja on ohittanut vaaditun pisterajan?

    Miten toimintokortti, jolla voi rakentaa kaksi pilvenpiirtäjää toimii? Kun ohjeissa luki, ettei saa purkaa kahdesti.

    Ohjeissa luki myös, että aina pitää nostaa, jos ei ole työläisiä pelilaudalla. Onko se näin? Koska silloinhan ei saa rakentaa muita kuin pronssisia pilvenpiirtäjiä, jos on työläisiä jäljellä.

  19. Teemu, hopeisia ja kultaisia saa rakentaa suoraankin, niitä ei ole pakko rakentaa vanhojen päälle. Kaksi pilvenpiirtäjää -kortilla saa rakentaa kahdesti. Se ei anna purkaa kahdesti, eli voit joko ottaa tonttikortin tai purkaa, ja sen jälkeen rakentaa normaalisti kerran ja kortin bonuksena toisen kerran. Toinen rakennus edellyttää tietysti sitä, että sinulla on varattuja tontteja käytettävissä.

    Kortin nostaminen ja työläisen pelaaminen on pakollista, jos valitsee kortin nostamisen. Ei ole pakko valita, voit myös valita purkamisen. Mutta jos sinulla on työläisiä vapaana, et voi valita pelkkää rakentamista, vaan sinun on pakko myös nostaa tonttikortti.

  20. Mahtavaa kun löytyy niin paljon selvennystä niihin kysymyksiin, joita jäi runsaasti avoimeksi tämän sekavan sääntökirjan jäljiltä! Peli itsessään vaikuttaa hyvältä, ainakin parin kokeilukerran jälkeen. Tosin säännöt ovat vaihdelleet, kun ohjeiden tulkinnat ovat muuttuneet.

    Pari tyhmää kysymystä: mitä tehdä jos on työläisiä (jolloin ilm. pakko nostaa tonttikortti), mutta pelilaudalla ei ole enää vapaana mitään avoimen markkinan osoittamia tontteja? Eteen tuli tällainen tilanne, eikä jälleenrakentaminenkaan ollut mahdollista. Siirtyykö vuoro seuraavalle siten, ettei vuorossa ollut estynyt pelaaja tee mitään vai onko hänen otettava tonttikortti ilman, että voi merkitä sitä laudalle? Olihan näin, että uutta ei saa rakentaa, jos on käyttämättömiä työläisiä, mutta jälleenrakentaa saa?

    Miten maan rakentaminen ja hankkiminen lopulta menikään? Kun ottaa tonttikortin markkinoilta saako sen rakentaa suoraan vai pitikö vain varata työmiehen ja käyttää erillinen vuoro pilvenpiirtäjän rakentamiseen, jolloin työläinen poistuu laudalta takaisin reserviin? Vai oliko niin, että kortin nosto –> työmies varaamaan –> jonkin aiemmin varatun rakennus ja sieltä työmiehen vapautuminen –> seuraavan vuoro?

    Miksi maakaappaus kortin vaatimuksista on, että työläisiä on oltava vähintään yksi, jotta kortin voi käyttää? Eikö työläisiä pitäisi olla kaksi, jotta avoimesta markkinataloutta nostetut tontit saataisiin varattua?

    Paljon pöljä kysymyksiä, mutta oman yksinkertaisuuden lisäksi syytän osittain ristiriidassa olevia ohjeita ;)

  21. Sampsa, ensimmäisen kysymyksesi mukaista tilannetta ei pitäisi pelissä syntyä. Tonttikortteja on nimittäin tismalleen yhtä monta kuin tontteja, joten jokaisella tonttikortilla pitäisi pystyä varaamaan tontti. Pelannette jonkun toisen kohdan väärin. Katso sääntövideo, jospa se selventäisi asiaa.

    Rakentaminen menee näin:

    1. Ota kortti
    2. Työmies kortin mukaiselle tontille
    3. Rakennus varatulle tontille, joka voi olla tällä vuorolla tai aiemmin varattu

    Maakaappauskortin pelaamiseen vaaditaan yksi työläinen siksi, että ilman työläisiä koko 1A-vaihetta ei saa pelata. Jos työläisiä on vain yksi, kortista ei tosiaan saa mitään hyötyä.

  22. Paljon kiitoksia selvennyksistä! Jospa nyt pääsisi pelaamaan tarkoitettujen sääntöjen mukaan. 😊

  23. Jos jää kahdelta eri tontilta vaikka yksi ruutu molemmista vapaaksi, saako niille rakentaa seuraavalla vuorolla kahden neliön kokoisen rakennuksen?

  24. Kiitos vastauksesta! Vielä sellainen, että voiko tämän kahden eri tontin jättämän kahden neliön vapaan tilan hyödyntää sillä erikoiskortilla, millä saa tehdä kaksi rakennusta yhdellä vuorolla (construct boom muistaakseni). Kun monessa paikkaa sanotaan, että tuo kortti oikeuttaa vain uuteen rakennuksen, että se ei saa sisältää ”demolitionia” eli purkamista ja tuo kahden neliön vapaa tila tulee nimenomaan samalla purkamisen / jälleenrakentamisen yhteydessä. Toivottavasti ymmärrät, mitä ajan takaa, vähän vaikea selittää.

  25. Jouni, saat käyttää. Jos pelaat vuoron niin, että otat kortin, laitat työläisen ja pelaat tuplarakennuskortin, saat rakentaa noille tonteille siinä missä mille tahansa muullekin omistamallesi tontille.

  26. Jouni, tarkentaakseni Mikon vastausta: Rakennusbuumi-kortin säännöissä (suomenkielisissä ohjeissa) sanotaan, että ”Korttia voi käyttää, rakensi ensimmäisen pilvenpiirtäjän, sitten toiminnon 1 (maan hankkiminen ja rakennus) tai toiminnon 2 (purkaminen ja jälleenrakennus) kautta. Eli voit tosiaan purkaa ja rakentaa kahdesti tuon kortin avulla.

  27. Oikein lupsakka peli pikku porukassa. Pitkä miinus tosiaan todella sekavasta ohjeistuksesta.

  28. Pelasimme 8v lapsen kanssa. Oikaisimme sääntöjä siten, että markkinoilta kortin ottamisen jälkeen saakin tehdä haluamansa määrän rakentelua, purkua ja uudelleenrakentamista, esimerkiksi ”otan tämän vihreä-kolmosen, rakennan sille tuon pronssilaatan, puran sen ja viereiset rakennukseni ja rakennan tilalle legendaarisen”.

    Plussana tuossa oli pelin nopeutuminen – mutta onkohan tästä haittaa jollekin toiselle osalle pelimekaniikkaa? Rakennusbuumi-toimintokortti ilmeisesti ainakin muuttui turhaksi.

  29. Parin pelikerran jälkeen ja näitä tarkennuksia tavattuani alan päästä jyvälle. Kiva pelihän tämä on! Tosin 8-vuotias kuopus heitti hanskat naulaan eikä kuulemma ”ikinä koko elämässä enää pelaa tätä peliä”. Reppana oli tajunnut ensin väärin jotain tonttikorttien käytöstä ja hermostui sitten, kun niitä ei voinutkaan hillota kuten Menolipussa. =)

    Lisäksi en löytänyt sääntökirjasta ihan selkeästi sitä, että pilvenpiirtäjää voi kasvattaa vain niin, että kaikki sen alle jäävät tontit ovat omassa hallussa. ”Näin se nyt vain menee” ei ollut hänen mielestään kuitenkaan täysin uskottava perustelu epämieluisalle säännölle. No, toivottavasti kuopuksenkin mieli vielä muuttuu.

  30. Saako naapurin tontille rakentaa, kysyy nimimerkki Paalutinko turhaan. Meillä hiuksia on revityttänyt enemmän se, kun kytätään paikkaa isolle legendaariselle, ja sitten joku (eli minä) nappaa puuttuvan tontin ja estää legendaarisen pilvenpiirtäjän rakentamisen.

  31. Kiitos sääntövideosta! Pelasimme ihan päin mäntyä vain kirjallisten ohjeiden perusteella. Ensinnäkään emme tajunneet että samalla vuorolla pitää ottaa sekä kortti, että rakentaa. Pelasimme niin, että vain valtaamme tontin, tai rakennamme aiemmin vallatulle tontille. Lisäksi peliseuralaiseni väittivät, että hopeisia ja kultaisia ei voi rakentaa tyhjälle tontille, vaan vain pronssisten päälle, onneksi tämäkin selvisi vääräksi luuloksi täältä sivulta. Yritetäänpä ensi kerralla oikeilla säännöillä!

  32. Tässä oli kyllä sekavimmat säännöt mitä hetkeen missään pelissä oon törmännyt. Hauskinta oli sääntöjen lopussa oleva ”pikaohje”, jossa neuvottiin ihan erilailla kuin muualla ohjeessa. Selvisi sitten myöhemmin toisaalta, että pikaohje ei otsikostaan huolimatta olekaan suomentajan mukaan pikaohje, vaan vaihtoehtoinen ohjeistus. Mikäli tästä joskus tulee toista painosta, niin toivottavasti korjaatte ohjeet!

  33. Nyt ymmärsin. Se on siis jo valmiiksi varattu tontti/rakennus.

  34. Tämä tuli ostettua jokin aika sitten halvalla jostain alelaarista, ei kovin suurin odotuksin. No, aikuisten kesken peli onkin vähän laimea, ei oikein filleripelinäkään toimi (kun parempiakin vaihtoehtoja on), mutta perheen 7-vuotias otti tämän heti omakseen ja nyt sanoo jo lempparipelikseen. Aluksi pelattiin kolminpeliä helpommilla säännöillä, mutta parin pelin jälkeen kyllä otettiin bonuskortit mukaan. Hyvin pärjää lapsikin tässä! Nykyään ei ole mitenkään sanottu, että 7-vuotias jäisi automaattisesti hännille, vaan on jo ihan oikeasti vastusta. Reilu 10 peliä on takana ja missään vaiheessa ei oo pelattu niin, että oltais autettu tai helpotettu 7-vuotiasta (muuten kuin antamalla parissa ekasta pelissä valistuneita vinkkejä), hienoa seurata kun toinen käyttää hoksottimiaan ja kehittyy koko ajan :) eli perhepelinä pääsee jatkoon ja varmasti tullaan näkemään vielä usein pöydällä. Aikuisten peli-iltoihin otan silti mieluummin ihan muita pelejä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.