King of Tokyo

Magic: The Gatheringillä kannuksensa ansainnut Richard Garfield on kehitellyt vuosien varrella kaikenlaista mielenkiintoista. King of Tokyo on yksi Garfieldin viime aikojen suosituimmista peleistä, joka nappasi muun muassa vuoden 2012 Golden Geek -palkinnonjaossa voiton lastenpelien, perhepelien ja seurapelien sarjassa.

Peli on yksinkertainen noppapeli, joka perustuu pohjimmiltaan samaan ideaan kuin Yatzy, mutta lisää sekaan mukavasti teemaa, huumoria ja pelaajien välistä vuorovaikutusta.

Voit myös katsoa Tuomo Pekkasen videoarvostelun King of Tokyosta.

Pelin idea

King of Tokyon kansiPelaajat ovat jättiläishirviöitä, jotka riehuvat Tokiossa tehden tuhoa. Pelin voi voittaa kahdella tavalla: keräämällä riittävästi mainetta tuhotöitä tekemällä tai olemalla viimeisenä hengissä hirviöiden välisessä taistelussa.

Vuoron aikana heitetään noppaa. Noppia saa heittää kolme kertaa, heittäen haluamansa tulokset uudestaan, ihan niinkuin Yatzyssa.

Nopanheitto voi tuottaa pisteitä, energiaa, terveyttä tai vahinkoa. Pisteet ovat suoraan mainepisteitä, joilla voittaa. Energia on pelin rahayksikkö. Terveyttä tarvitaan toipumiseen ja vahinkoa toisten hirviöiden vahingoittamiseen.

Tokion kuningas

Hirviöistä yksi on kerrallaan Tokion kaupungissa riehumassa. Tokiossa on hyvä olla, koska aina kun aloittaa vuoronsa Tokiossa, kuittaa kaksi pistettä (voittoon tarvitaan 20 pistettä). Tokiossa ei kuitenkaan ole aivan helppoa viipyä, sillä siellä saa turpiinsa. Vahingon tekeminen toimii nimittäin siten, että Tokiossa oleva hirviö lyö kaikkia muita ja kaikki muut puolestaan lyövät Tokiossa olevaa hirviötä.

Kun vielä huomioidaan, että noppien parannussymbolit eivät Tokiossa toimi, on selvää, että Tokiossa ei kannata liian kauan viipyä.

Tokiosta pääsee onneksi poiskin. Kun Tokiossa oleva hirviö saa vahinkoa, se voi luopua paikastaan, jolloin vahinkoa tehneen hirviön on tultava sen tilalle. Se joskus jarruttaa halua vahingoittaa Tokion senhetkistä kuningasta.

Jotta peli olisi reilumpaa, viidellä ja kuudella pelaajalla Tokiossa on paikka kahdelle hirviölle, eli yksin ei tarvitse istua ottamassa turpiin viideltä muulta hirviöltä.

King of Tokyon nopat. Kuva: Mikko Saari
Nopat ratkaisevat. Kuva: Mikko Saari

Vaihtelua korteista

Pelin suola on korteissa, joita hirviölleen voi ostaa. Ne tuovat peliin vaihtelua, huumoria ja vahvistavat teemaa. Kortteja on kahdenlaisia: kertakäyttöisiä bonuksia (tavallisesti kerta-annos mainetta) ja pysyviä ominaisuuksia.

Ominaisuuskortit ja niiden yhdistelmät ovat pelin parasta huumoria. Niistä on myös paljon iloa: esimerkiksi joustava ja venyvä hirviö voi käyttää energiaa nopanheiton tulosten muuttamiseen. Näppärää, jos pitää saada juuri se kolmas kolmonen… Parhaimmillaan kortti voi antaa pelaajalle kokonaan uuden elämän, jos terveys sattuu putoamaan nollaan, tai varmistaa, että näin ei pääse käymään.

Kortteja on paljon ja ne ovat melko kalliita, joten yhdessä pelissä ei selata pakkaa pitkälle. Tämä on pelin kestävyyden kannalta hyvä, etenkin jos korttipakkaa ei turhia selaile – tuleepahan hauskoja yllätyksiä.

King of Tokyon kortteja. Kuva: Mikko Saari
Pelin kortteja. Lautapelit.fi:n laitoksessa kortit ovat suomeksi. Kuva: Mikko Saari

Mainio seurapeli

King of Tokyo on varsin mainio seurapeli. Se ei ole säännöiltään järin vaikea, se näyttää hyvältä ja mukaan mahtuu helposti kuusi pelaajaa. Jos ei pelien humoristisen väkivaltaisesta luonteesta järkyty, se sopii myös perhepeliksi ja lapsille. Olen itse pelannut hyvällä menestyksellä kuusivuotiaan kanssa. Lukutaitoakaan peli ei edellytä, sillä kortit ovat julkisia ja niiden tekstit on helppo selittää.

Pelaajamäärä venyy kahdesta kuuteen. Pelkästään kaksinpeliksi en King of Tokyota hankkisi, se oli vähän ankea pelikokemus, mutta muuten skaala kolmesta kuuteen toimii mukavasti. Vaikka pelaajien välistä vuorovaikutusta riittääkin enemmän kuin keskivertonoppapelissä, kuusinpelissä oman vuoron odottelu alkaa jo kärsimättömämpiä tympiä. Noin yleensä ottaen peli pitää puolen tunnin kestonsa aika hyvin.

Värikäs ja näyttävä King of Tokyo on nappiosuma kevyeksi ja hauskaksi seurapeliksi.

Meka Dragon ja Kraken. Kuva: Mikko Saari
Jättiläishirviöt kilpasilla. Kuva: Mikko Saari

Faktat King of Tokyosta

Suunnittelija:  

Julkaisija: Lautapelit.fi (2013), Iello (2011)

Mutkikkuus: Säännöt on syytä opetella aluksi huolella. Sääntökirja on vähän kehno, mutta kun säännöt ovat hanskassa, ne opettaa muille nopeasti.

Onnen vaikutus: Noppatuuri on lähes ratkaisevassa asemassa. Toki pelaajan valinnoillakin on sijansa, mutta heittämällä hyvin pärjää varmasti.

Vuorovaikutus: Taistelu Tokion herruudesta on veristä ja toisten pelaajien lyöminen on aina tarpeen.

Teema: Hirviöteema toimii hienosti, etenkin kiitos hauskojen ominaisuuskorttien.

Uudelleenpelattavuus: Hyvä, kortit tuovat peliin mukavasti vaihtelua.

Kieliriippuvuus: Saatavilla suomeksi, mutta lukutaito ei ole pakollinen vaatimus.

Pelaajamäärä: 2–6, kaksinpeli ei kummoinen.

Pituus: 30–40 min.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele King of Tokyo

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:144
Aito keskiarvo:3.58
Tasoitettu keskiarvo:3.58
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 8
  • 3: 48
  • 4: 83
  • 5: 5

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

6 vastausta artikkeliin ”King of Tokyo”

  1. Hieno arvostelu! Tuli sitten hankittuakin tuo, mutta Itseen ei tuo peli ainakaan vielä kolahtanut. Ymmärrän kyllä että moni saattaa pitää pelistä. Ehkä se vaatii tietynlaisen peliporukan? No, joka tapauksessa laitoin omani huuto.nettiin myyntiin, eli tsekkaa sieltä jos kiinnostaa.

  2. Tuore hankinta ja vasta muutama peli alla, mutta vaikuttaa lupaavalta: helppo opettaa (8-vuotiaskin tajusi, joskin kyllästyi itse peliin), noppatuuri sekä korttipakka tuovat vaihtelua ja pärjäämiseen tuntuu olevan useampi strategia.

  3. Säännöissä kerrotaan, että pelin voittaa 20p saavuttanut pelaaja ja kierros pelataan loppuun. Jos pelaaja menettää ennen kierroksen päättymistä pisteitä niin ettei 20p enää toteudu, eikös peli jatku? Lisäksi, voiko pisteet mennä 20p yli vai onko tuo 20p maksimi vaikka pelissä lisäpisteitä tulisi?

  4. Julli, säännöissä ei puhuta mitään kierroksen pelaamisesta loppuun. Peli päättyy välittömästi, kun jollain pelaajalla on oman vuoronsa lopussa 20 pistettä koossa. Voi mennä yli 20 pisteen, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, koska peli päättyy heti pelaajan voittoon, kun koossa on vähintään 20 pistettä.

  5. Okei, tuo -pelin heti päättyminen-sääntö olisi kyllä selvempi. Tuossa 2016 editionin sääntövihkosessa lukee: ”Peli päättyy kierroksen lopussa, kun jollain hirviöllä on 20 voittopistettä”

    Jäin miettimään myös tilannetta: jos pelaajia on 5-6 (käytössä nyt siis myös Tokyo Bay), niin sekä Tokyo Cityssä että Bayssa on hirviöt. Kumpi hirviöistä saa lähteä pois iskun myötä, jos molemmat olisi halukkaita poistumaan Tokyosta?

  6. No siinä on kyllä sitten ihan selkeä virhe (jota ei muuten ole minun kääntämässäni Lautapelit.fi:n laitoksessa). Olettaisin, että tuossa pitäisi lukea ”vuoron lopussa”, ei ”kierroksen lopussa”, koska peli tosiaan katkeaa vasta vuoron lopussa, eli jos saa 20 pistettä ja onnistuu sitten kuolemaan, ei voita.

    Molemmat saavat lähteä, jolloin hyökkääjä menee Cityyn ja Bay jää tyhjäksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *