Peikkopolku

Peikot tietävät, missä aarre on. Aarteen luokse päästäkseen on vain löydettävä polku metsän läpi – ja lisäksi aarteen luokse on ehdittävä ennen kuin aarretta vartioiva lohikäärme herää puolustamaan aarrettaan.

Peikkopolku on yksinkertainen yhteistyöpeli, joka kuuluu samaan öKoo-sarjaan Kellotornin  kummitusten kanssa. Tämän Amigon sarjan pelit ovat ympäristöystävällisistä materiaaleista valmistettuja yhteistyöpelejä.

Pelin kulku

Pelin aluksi pelilaudalle laitetaan neljä avainta ja annos karkkia. Avaimet antavat pelille suuntaa, sillä pelaajien on löydettävä kolme avainta, jotta aarrearkun saa auki. Karkeilla voi halutessaan vähän viivyttää lohikäärmettä.

Peli etenee polkulaattoja nostamalla. Polku lähtee laudan yläkulmasta ja reitti pitäisi viedä avainten kautta laudan alakulmaan. Laattojen joukossa on myös lohikäärmelaattoja, jotka tulevat omalle polulleen laudan alareunaan. Pelaajat voittavat, jos saavat kerätyksi avaimet ja rakennettua polun arkulle asti ja häviävät, jos lohikäärmelaatta pelataan ensin arkulle.

Helppo yhteistyöpeli

Peikkopolku on helppo peli. Sen ikäsuositus on 4+, joka varmasti pitää paikkansa. Kuvittelisin, että muutaman pelin jälkeen pienemmätkään pelaajat eivät juuri aikuisia apuun tarvitse.

Onnistumisen elämykset ovat toki mukavia, mutta testipeleissämme ei ollut liiemmin jännitystä, sillä lohikäärme pääsi kuudessa pelissä vain kerran lähelle voittoa. Peli tuntuu helpolta, jos pelaajat vain oivaltavat rakentaa polkua suoraviivaisesti kohti aarretta. Voihan toki olla, että lasten pelatessa keskenään, tämä ei ole niin itsestäänselvää.

Omille lapsilleni (8 ja 5 vuotta) Peikkopolku on siis turhan kevyttä kamaa, mutta luulen, että peli löytää oivallisen kodin jostain tuttavaperheestä, jossa on pienemmät lapset. Leppoisaa alle viisivuotiaille pelaajille sopivaa yhteistyöpeliä hakeville Peikkopolku onkin oivallinen valinta.

Faktat Peikkopolusta

Suunnittelija: Gina Manola

Julkaisija: Amigo, Lautapelit.fi (2014)

Mutkikkuus: Erittäin yksinkertainen, pelaaminen käy helposti pienempienkin lasten kanssa ja lapset pystyvät pelaamaan peliä myös ilman aikuisten apua.

Onnen vaikutus: Tuuri ratkaisee pelin käytännössä täysin: laattojen nostaminen ratkaisee, onnistuuko peli vai ei. Sen verran taitoa on mukana, että peliä on mahdollista pelata huonosti.

Vuorovaikutus: Pelaajien kannattaa tehdä yhteistyötä polun rakentamisessa.

Teema: Doris Matthäusin kuvitus on söpöä ja toimivaa.

Uudelleenpelattavuus: Peli tuntuu vähän helpolta, muuten siinä kyllä riittää satunnaisuutta ja sitä kautta uudelleenpelattavuutta.

Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–4, tosin käytännössä pelaajien määrällä ei ole merkitystä. Peliä voi pelata myös yksin.

Pituus: 15–20 minuuttia.