Joululahjasuositukset
Julkaisimme taas joululahjasuosituksia tämän vuoden suomenkielisistä julkaisuista. Tänä vuonna osa peleistä kärsii kiperistä saatavuusongelmista, esimerkiksi muuten aivan ykkössuositusten joukkoon kuuluva My City loppunee hyvissä ajoin ennen joulua.
Arvostaisin suuresti, jos voitte auttaa levittämään tietoa joululahjasuosituksista heillekin, jotka eivät Lautapeliopasta muuten lukisi, mutta jotka voisivat hyötyä hyvistä vinkeistä lautapelihankintojen suhteen.
🇫🇮 Uusi kotimainen lautapeli: Crosstravel
Crosstravel on uusi kotimainen matkailuaiheinen lautapeli. Pelissä liikutaan Euroopan kartalla perinteisesti noppaa heittäen ja ruudusta toiseen siirtyen. Kun jokainen on tehnyt yhden siirron, arvotaan jokaiselle pelaajalle aihe, ja sen jälkeen on kaksi minuuttia aikaa hakea netistä tietoa tästä aiheesta (ravintolat, urheilu, lastenkohteet, taide, nähtävyydet, tapahtumat) liittyen siihen paikkaan, missä sattuu olemaan.
Sen jälkeen on taas kaksi minuuttia aikaa sijoittaa löydetyistä ja hyväksytyistä sanoista kolme omaan sanaristikkoon. Onnistuneesti sanaristikkoon sijoitetuista sanoista saa pisteitä. Pistemäärä riippuu siitä, missä sattuu olemaan, helpommista paikoista saa vähemmän pisteitä. Peliä pelataan ennalta sovittuun pistemäärään tai aikaan asti, jonka jälkeen eniten pisteitä kerännyt voittaa.
Peliä myydään sen omilla nettisivuilla. Peli maksaa 26,80 €.
Lautapelit.fi-uutuuksia
Marraskuu on tuonut saataville uusia julkaisuja Lautapelit.fi:ltä ja lokakuultakin jäi uutisoimatta muutama.
Exit-sarjaan on tullut muutama uusi nimike. Merkillinen museo (The Mysterious Museum) on yksi helpoimmista Exit-peleistä, sen kahden tähden vaikeusaste on jopa hitusen yläkanttiin. Kadonnut temppeli puolestaan edustaa uutta tyyliä, jossa boksista löytyy koottavaksi neljä palapeliä. Vaikeusastetta on hiukkasen enemmän ja aikaakin on syytä varata perinteisiä Exitejä enemmän; toisaalta peli on helppo tehdä useammassa vaiheessa. Näistä kahdesta uutuudesta löytyy minun ja Veetin näkemykset Exit-arvioista. Kolmas uusi Exit on satuaiheinen Lumottu metsä (The Enchanted Forest), jota emme ole vielä saaneet testattavaksi.
Survivors of Hellapagos on 3–12 pelaajalle suunnattu selviytymisseikkailu autiolla saarella. Ruoan ja veden vähyys ajaa pelaajat väistämättä juonittelemaan toisiaan vastaan. BGG:n mukaan peli vaatii vähintään viisi pelaajaa ja on parhaimmillaan 7–9 pelaajalla.
Nidavellir on viikinkifantasiateemainen huutokauppapeli, jossa pelaajat palkkaat valtakunnan kievareista kääpiösotureita joukkoihinsa. Peli on sokkohuutokauppaa. Jos johonkin kievariin tarjoaa nollan arvoisen kolikon, jää viimeiseksi vuorojärjestyksessä ja saa sen, mitä muilta yli jää, mutta vastineeksi saa vaihtaa rahapussiinsa jättämistä kahdesta kolikoista isomman kolikoiden summan mukaiseen: jos pistät rahapussiin 10 ja 5, annat kympin pois ja saat tilalle kolikon 15. Tavoitteena on kerätä settejä, hyötyä on sekä vertikaalisesta (paljon samaa lajia) että horisontaalisesta (monta eri lajia).
Lapsille on tullut ensinnäkin uusintajulkaisu jo vuonna 1992 ilmestyneestä klassikkopelistä Coco Crazy, jossa yritetään muistaa, minkäväriset apinat minkäkin kookospähkinän alla on. Tämä on ilmestynyt Ravensburgerilta suomeksi 2009, 1998 ja tosiaan alunperin 1992. Block Ness puolestaan on peli luikertelevista järvihirviöistä, jotka kiemurtelevat toistensa yli ja ympäri yrittäessään kasvaa mahdollisimman suuriksi.
Dragomino taas on Kingdominon lastenversio, joka voitti Kinderspiel des Jahres -palkinnon – ja muutaman muun vuoden parhaan lastenpelin palkinnon – tänä vuonna. Polar Panic taas on pieneen, pyöreään peltiboksiin pakattu nopeustestipeli, jossa käännetään esiin kortteja ja yritetään bongata samanlaisia kaloja.
Catan 3D -boksista uutisoimme jo keväällä. Nyt tämä upeilla 3D-osilla varustettu Catan on tullut myös suomeksi. Keväällä hinnaksi arvioitiin noin 300 euroa, ja ilokseni voin todeta, että onhan tämä halvempi: vain 249 euroa. Vain tosifaneille – jotka eivät kuitenkaan kaipaa peliin lisäosia. Onhan tämä kieltämättä näyttävä peli.
Nederlandse Spellenprijs 2021
Alankomaissa jaettiin marraskuun alussa paikalliset pelipalkinnot eli De Nederlandse Spellenprijs. Palkinnoissa on kolme kategoriaa: paras perhepeli, paras vaativampi peli ja paras harrastajapeli. Ehdolla olivat hollanniksi ilmestyneet pelit.
Parhaan perhepelin palkinnon voitti CuBirds, parhaan vaativamman pelin palkinnon vei It’s a Wonderful World ja paras harrastajapeli oli Everdell.
CuBirds on ilmestynyt alunperin vuonna 2018. Peli on palkittu aikaisemmin Tšekissä Hra roku -palkinnolla. Raati ihastui jo pelin kuvitukseen (kuvittaja on alankomaalainen Kristiaan der Nederlanden). Peli koettiin yksinkertaiseksi, mutta mielekkääksi: sitä voi pelata joko fiilispohjalta tai laskemalla. Palikkapuluista voi lukea lisää Todellisuuspako-blogista.
It’s a Wonderful World on Suomessakin palkintoja kerännyt draftauspeli. Siinä rakennetaan koneistoa, mutta aikaa on vähän: vain neljä kierrosta. Rakennuksia on kuitenkin mahdollista ketjuttaa tuotannon nopeuttamiseksi. Raati arvosti pelin selkeyttä ja toimivuutta myös yksin- ja kaksinpelinä.
Everdell on eläinteemainen työläistenasettelu- ja koneistonrakennuspeli, jossa erikoisuutena on mahdollisuus siirtyä seuraavaan vuodenaikaan eri tahdissa kuin muut pelaajat. Raati arvosti tähän liittyvän ajoituksen merkitystä ja korttien paljouden tuomaa vaihtelua pelikertojen välillä.
Lisätietoja löytyy De Nederlandse Spellenprijsin sivuilta.
Charles S. Roberts -voittajat 2020
Vuoden 2020 Charles S. Roberts -palkinnon voittajat on valittu. Modernin sotapelaamisen isänä pidetyn Charles S. Robertsin mukaan nimetyt palkinnot valitsivat parhaita sotapelejä useissa eri kategorioissa hivenen kryptisellä prosessilla:
- Ancients to Medieval: Caesar: Rome vs Gaul
- Early Gunpowder: Imperial Struggle
- Napoleonic Era: The Shores of Tripoli
- Late Gunpowder: Freedom!
- American Civil War: Chancellorsville 1863
- WW1 Era: Verdun 1916: Steel Inferno
- WW2 Era: The Jaws of Victory: Battle of Korsun-Cherkassy Pocket – January/February 1944
- Modern, Hypothetical: Brotherhood & Unity: War in Bosnia and Herzegovina 1992–1995
- SciFi Fantasy: Stellar Horizons
- Solitaire/Coop: The Shores of Tripoli
- Wargame of the Year: Verdun 1916: Steel Inferno
Suomalaisväriä nähtiin ensimmäisen maailmansodan aikakauden sarjassa, jossa finaaliin pääsi VPJ Arposen Suomen sisällissotaa käsittelevä COIN-peli All Bridges Burning, ja scifi- ja fantasiasarjassa, josa finaalissa oli Eclipse: Second Dawn for the Galaxy.
Kaikki finalistit ja loput sarjoista löytyvät vaikkapa tästä Armchair Dragoonsin jutusta.
Lautapeliartistit arvioi: The Castles of Burgundy
The Castles of Burgundy on yksi suosituimmista peleistä viime vuosikymmeneltä. Peli näyttää hyvin yksinkertaiselta ja säännöt ovat melko simppelit, mutta pelatessa tulee paljon päätöksiä eteen.
Yksinkertaisuudessaan pelin ideana on rakentaa oma lauta mahdollisimman pisteitä tuottavaksi linna-alueeksi. Pelissä on aina 50 vuoroa ja kierrokset toimivat aina samalla tavalla. Kierroksen alussa heitetään nopat ja omalla vuorolla nopat käytetään kahteen toimintoon. Nopan silmäluku määrää, minkä toiminnon voit tehdä.
Suurin osa vuoroista käytetään joko laattojen varaamiseen tai niiden asettamiseen omalle laudalle. Valittavissa olevat laatat päivitetään viiden kierroksen välein, joten yleensä viimeisillä kierroksilla ennen päivitystä laattoja on vähän ja niistä tulee kisaa. Erilaisia laattoja on paljon ja kaikilla on omat vaikutuksensa. Esimerkiksi harmaat kaivoslaatat tuottavat aina vaiheen päätteeksi kolikon, ja eläinlaatat tuottavat suoraan pisteitä asettaessa.
The Castles of Burgundy oli positiivinen yllätys. Monet todella suositut koko kansan pelit ovat tuntuneet meistä aika mitäänsanomattomilta, mutta Burgundystä tykättiin. Yllättävän paljon voittoon vieviä strategioita sisältävä nopeatempoinen laattojen asettelu toimii.
Kritiikkinä voi sanoa, että neljällä hengellä pelatessa peli venyi ja välillä oman vuoron saaminen kesti aika pitkään. Kaikilla muilla pelaajamäärillä peli soljui eteenpäin mukavasti ja erityisesti kaksinpelinä toimi todella hyvin. Burgundy on käytännössä katsoen teematon eikä kaikkien aikojen kaunein peli ja laatat ovat jopa typerän pieniä. Myös tuurielementtiä on pelissä jonkin verran mukana. Joka tapauksessa tätä voidaan suositella kenelle tahansa, koska tahansa!
Alkuperäinen arvio Instagramissa.
Lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.
Mikon pelaamaa
Hansa Teutonicaa en olekaan vielä käsitellyt. Se on ollut koko syksyn ilahduttavimpia uutuuksia. Ensimmäinen peli ei vielä vakuuttanut, mutta nyt kolmen pelikerran jälkeen on jäänyt jo pahasti tarve pelata lisää. Kaikki pelikertani ovat olleet viidellä pelaajalla ja se vaikuttaisi olevankin juuri se juttu, joka Hansa Teutonicassa niin loistaa: peli on viidelläkin pelaajalla varsin napakan mittainen, mutta samalla sopivan raskas vääntö.
Ensimmäisen pelin jälkeen huolestutti, onko Hansa Teutonica minun makuuni turhankin vuorovaikutteinen, mutta eipä mitään: tässä ollaan kyllä jatkuvasti kylki kyljessä, mutta Andreas Stedingin nerokkuutta on antaa poispotkitulle pelaajalle sen verran hyvä palkinto, että itse asiassa haluat tulla potkituksi ja vähän harmittaa, jos kukaan ei tuupi pois tieltään.
Mikä parasta, jokainen kolmesta pelistä voitettiin aivan erilaisella tavalla, joten pelissä on selvästi mahdollisuuksia monenlaiseen menestykseen. Pelin aikana kerättyjen pisteiden – jotka vaikuttavat pelin päättymiseen – ja pelin lopussa avokätisesti jaettujen bonusten välinen tasapaino tuntuisi olevan kohdallaan.
Tällä hetkellä Hansa Teutonica on ykköstoiveeni, kun paikalla on viisi pelaajaa – mitään parempaa ei oikein tule mieleen (kaikki kovimmat suosikkini ovat korkeintaan nelinpelejä).
Niistä erinomaisista korkeintaan nelinpeleistä puheen ollen – A Feast for Odin se vain jaksaa miellyttää. Pelasimme pari päivää sitten viimeksi. Aloituskädessä oli joku tylsä ammatti ja sitten Raider, joka antaa ryöstöretkeilyyn lisäetua ja mahdollisuuden pilkkoa nopanheiton kahtia eli ottaa yhden arvokkaan esineen sijasta kaksi pienempää. Se oli ilmeinen valinta. Sille kaveriksi ylimääräisiä miekkakortteja jakeleva resurssimerkki ja käsityöläisvajoista Armory, niin jo päästiin riehumaan.
Laskeskelin alla olevasta kuvasta, että keräsin pelin aikana 13 harmaata laattaa (yhden taisin käydä ostamassa), mukaanlukien Englannin kruunun. Lopputuloksena oli täydet Caithness ja Skye, ja oman kotilautanikin sain täytettyä melko näppärään kuntoon.
Kiitos saarien, rahaa riitti pelin aikana mukavasti, joten sain ostettua useamman laivan ja tehtyä muutaman emigraation. Paikallisessa metassa on tärkeää käydä tekemässä useampi emigraatio, jotta pöydän toisella puolella ei napsita täyttä emigraatiosettiä aivan vaivatta.
A Feast for Odin on miellyttävän rikas peli, jossa on paljon mahdollisuuksia erilaisiin painotuksiin. En ole jumiutunut pelaamaan sitä yhdellä tietyllä tavalla, mikä on pelin pitkän aikavälin kestävyydelle tärkeää.
Kuukauden ainoa uusi tuttavuus oli pieni ja näppärä Similo. Tästä on myynnissä kuusi erilaista settiä, joista jokainen on pieni pakka erilaisia hahmokortteja. Hahmokortteja pelataan pöytään kaksitoista ja yksi pelaajista yrittää sitten saada loput arvaamaan, mitä hahmoa tarkoittaa.
Muut pelaajat pitää ohjata maaliin käyttämällä muita hahmokortteja. Vihjeenantaja saa muutaman kortin käden ja pelaa niistä yhden ja sanoo, että kohdehahmo on joko samanlainen tai erilainen kuin tämä kortti. Muut pelaajat poistavat sitten kahdentoista kortin valikoimasta yhden mielestään väärän kortin.
Seuraavaksi tulee taas uusi vihje ja sitten poistetaan kaksi korttia; seuraavan vihjeen jälkeen lähtee kolme korttia ja lopulta neljä, jolloin viimeisen vihjeen jälkeen jäljellä on vain kaksi korttia. Tietysti jos maalihahmo poistetaan pöydältä, peli päättyy välittömästi tappioon.
Similo on siis puhdasta “arvatkaa mitä ajattelen”-arvuuttelua, jossa ei varsinaisesti ole hirveästi peliä. Hauska ajanviete se kuitenkin on ja paranee, kun ottaa käyttöön kaksi eri settiä. Meillä oli käytössä historialliset henkilöt ja eläimet. Mikä näistä historiallisista henkilöistä ei muistuta majavaa?
Ymmärrän, jos joku ei tätä siedä, mutta kyllä minä pelaan koska tahansa Similoa viisi minuuttia ennemmin kuin samanlaiselle ajatukselle perustuvaa Mysteriumia tunnin…
Päivitin myyntilistani muutamalla uudella tuotteella. Myynnissä on nyt muun muassa San Juan, Indigo, La Boca ja Kingdom Builder. Kaikki myynnissä olevat pelit löydät myyntilistaltani.
Lautapelioppaan uudet jutut edellisen katsauksen jälkeen
- Joonas arvioi Family Businessin eli mafiasotaa niinkin kaukaa kuin vuodelta 1982, nyt uutena laitoksena.
- Sampsa testasi P’achakuna-lautapelin, jossa on upea suomalaisvoimin syntynyt kuvitus.
- Veeti arvioi Unfathomablen, eli Battlestar Galactican uuden Cthulhu-teemaisen tulemisen.
- Juho arvioi Circadians: First Lightin, joka tarjoilee sooloystävällistä noppatyöläistenasettelua.
- Joonaksen testissä oli Skora, pieneen boksiin mahtuva kalastusaiheinen filleripeli.
- Mikko arvioi So Clover! -sanapelin, jossa keksitään vihjeitä satunnaisille sanapareille.
- Hannu arvioi Hansa Teutonican. Vanha klassikko on uuden Big Box -laitoksen myötä ajankohtainen ja yhä tiukka ja tiivis europeli.
- Listasimme vuoden 2021 kuumimmat joululahjasuositukset.
- Kaisa ihmetteli Kiemurtelevaa kirahvia – onko tämä lelu vai peli? Molempia, näemmä.
- Veetin testissä oli leffalisenssipeli Tappajahai, joka tarjoaa jännittävän yksi-vastaan-monta-pelikokemuksen.
- Joonas arvioi vanhoja pelejä -sarjassa vuoron sai Bombay Bazar, Vuoden perhepeli vuosimallia 2011.
- Ville teki top 100 -listan, eli tuplasi suosikkipeliensä määrän viime vuodesta.
- Sampsa ilahtui, kun vanha suosikkisanapeli saatiin suomeksi nimellä Kirjainkiista.
- Kaisa lennätti dronea Drone Home -pelissä, ja koko perhe viihtyi mainiosti.
- Lautapeliartistit seikkaili tuntikausia Terrinothin fantasiamaailmassa Descent: Legends of the Darkin parissa.
Haluaisitko nähdä oman nimesi tällä listalla? Julkaisen mielelläni Lautapelioppaassa kaikenlaista lautapelisisältöä: peliarvosteluja, top-listoja, pelisuunnittelujuttuja, mitä ikinä mieleen tulee. Lue lisää Lautapelioppaan avustamisesta ja uusille avustajille luvassa olevista stipendeistä. Avustajia varten on nyt oma Telegram-ryhmä, johon voi liittyä. Listalla kerrotaan muun muassa tarjolla olevista arvostelukappaleista.
Lautapeliopasta voi seurata monissa eri kanavissa. Lautapeliopas löytyy Facebookista, Twitteristä, Telegramista ja Instagramista. RSS-syötekin löytyy. Jos haluat varmasti tiedon kaikista uusista jutuista heti kun ne ilmestyvät, Telegram on varmin kanava, jossa viestit eivät huku algoritmien jalkoihin.
Voit myös tilata Lautapelioppaan uutiskirjeen. Uutiskirje toimittaa Lautapelioppaan uutiskatsaukset suoraan sähköpostiisi.
Lautapeliblogien päivitykset
- Miiran ja Annikan hyvin draftatuissa korteissa on puhuttu tee se itse -peleistä, huutokauppapeleistä, aution saaren peleistä, peleistä joissa on linna, tableau buildingista ja naissuunnittelijoista.
- Todellisuuspaossa kerrottiin, miten Asmodee nostaa hintojaan tuntuvasti.
- Nopparallissa pelattiin Game of Thronesia.
- Varros Dominus katsasti Frostgraven.
- Miira tarkasteli vuotta 2021.
- Lautapelihelvetti aloitti syväsukelluksen Advanced Squad Leaderiin.
- Anton VS pelasi Tapestryä BGA:ssa.
- Nopparalli esitteli ja arvioi Tappajahain ja teki siitä myös pähkinänkuorivideon.
- Nopparallissa arvioitiin Memoir ’44.
- Hukkareissu esitteli kymmenessä klassikossa Dominionin.
- Varros Dominus maalasi Star Wars Legionia.
- Nopparallissa arvioitiin Ghost Castle.
- Varros Dominus katsasti Vegas Showdownin.
- Hukkareissun kymmenen klassikkoa esitteli Catanin.
- Koko perhe pelaa esitteli Pelaajien valinta -voittajat.
- Lautakunnassa puhuttiin kilpajuoksupeleistä ja Essenin messuista.
- Varros Dominuksessa esiteltiin Beastman-armeijaa ja miniatyyrimaalailuja.
Lautapeliblogeja löytyy myös Lautapeliseuran blogilistalta ja lautapelijuttusyötteestä.
