Spiel des Jahres -ehdokkaat 2021
Vuoden 2021 Spiel des Jahres -palkintojen ehdokkaat on julkaistu. Pääpalkinnon ehdokkaat ovat:
- The Adventures of Robin Hood (Michael Menzel, Kosmos)
- MicroMacro – Rikospaikalla (Johannes Sich, Edition Spielwiese)
- Zombie Teenz Evolution (Annick Lobet, Le Scorpion Masqué)
Näistä MicroMacro on vuoden 2020 iso yllätyshitti, peliksi naamioitunut etsimispulma, joka on ilmeisesti käynyt kaupaksi jo ilmankin Spiel des Jahres -nostoa varsin muikeasti.
The Adventures of Robin Hood on tarinavetoinen koko perheen legacyn kaltainen peli, jossa pelilauta muuttuu pelikertojen välillä. Zombie Teenz Evolution on yhteistyöpeli ja jatkoa BGG:n lastenpelilistan kärkeen nousseelle Zombie Kidz Evolutionille. Tässäkin on kampanjaa ja legacyn kaltaista elementtiä mukana.
Noin äkkiseltään The Adventures of Robin Hood vaikuttaisi ehkä lupaavimmalta ehdokkaalta voittoon, mutta en suuresti yllättyisi, jos palkinnon veisi MicroMacro.
Lisäksi raati suosittelee seuraavia pelejä: Biss 20, Chakra, Point Salad, Switch & Signal ja The Key: Sabotage at Lucky Llama Land.
Enemmän harrastaneille suunnatun Kennerspiel des Jahres -palkinnon ehdokkaat ovat:
- Fantasy Realms (Bruce Glassco, WizKids)
- Lost Ruins of Arnak (Mín ja Elwen, Czech Games Edition)
- Paleo (Peter Rustemeyer, Hans im Glück)
Fantasy Realms on kombovetoinen hyvin yksinkertainen korttipeli, jossa nostetaan kortti ja heitetään kortti pois ja yritetään luoda käteen mahdollisimman reippaasti pisteitä tuottava kombo. Peli ilmestyi englanniksi jo 2017.
Lost Ruins of Arnak on pakanrakennusta ja työläistenasettelua yhdistelevä viidakkoseikkailu.
Paleo on yhteistyöpeli, jossa kivikautinen heimo yrittää selviytyä ja edistyä. Peliä on kehuttu kovasti, se sai muun muassa uusimmassa Spielbox-lehdessä erinomaiset arviot.
Suosituksen saivat Aeon’s End, Barrage, Gloomhaven: Jaws of the Lion ja Riftforce.
Parhaan lastenpelin Kinderspiel des Jahres -palkinnon ehdokkaat ovat:
- Dragomino (Bruno Cathala, Marie Fort ja Wilfried Fort, Blue Orange)
- Mia London and the Case of the 625 Scoundrels (Antoine Bauza ja Corentin Lebrat, Le Scorpion Masqué)
- Storytailors (Marie Fort ja Wilfried Fort, Lifestyle Boardgames)
Dragomino on kehuttu lastenpeli (esimerkiksi Koko perhe pelaa -blogissa kehutaan kovasti), jossa rakennellaan dominotyyliin laatoista maisemaa. Mia London ja pitkä nimi on dekkariteemainen muistipeli, joka ilmeisesti kierrättää jonkin verran Bauzan aikaisemman Mystery Express -pelin ideaa. Storytailors on tarinankerrontapeli, jossa on jotain tuttua Dixitistä.
Lastenpelipuolelta pistää silmään Marie ja Wilfried Fortin tuplaehdokkuus. Ranskalainen pariskunta on erinomaisessa vireessä ja vie hyvällä todennäköisyydellä toisen voittonsa (edellinen tuli Viikinkien laaksolla vuonna 2019). Tällä kertaa Dragomino lienee voitokas. Jos Bauza voittaa, hänestä tulee ensimmäinen suunnittelija, joka on voittanut kaikki kolme palkintoa (SdJ vuonna 2013 Hanabilla, Kennerspiel vuonna 2011 7 Wondersilla).
Lastenpelisarjan suositukset saavat Dream Catcher, Hipp Hopp Hippo, Inspektor Nase, Käpt’n Kuller, Memo Friends, Swip’Sheep ja Tapikékoi.
Kinderspielin voittajat julkistetaan jo 14.6.2021, Spiel des Jahresin ja Kennerin voittajia saadaan odotella 19.7.2021 asti.
MicroMacrolle jatkoa
MicroMacro: Crime Citystä puheen ollen – elokuussa 2021 ilmestyy MicroMacro: Crime City – Full House, jossa on 16 uutta tapausta. Tapaukset ovat aikaisempaa monimutkaisempia ja hienostuneempia – ja entistäkin rikollisempia.
Tässä pelissä tapaukset on merkitty symbolein, joka helpottaa vanhempien päätöksiä siitä, mitkä tapaukset sopivat lasten ratkottaviksi. Tästä lapsille sopimattomuudestahan on väännetty BGG:ssä, missä varsinkin yhdysvaltalaiset paheksuvat ja eurooppalaiset kummastelevat, mitä paheksutaan. Mutta hyvä että merkitään, niin on sitten vanhempien helpompi tehdä valintoja.
Pegasuksen mukaan peliä on myyty 24 kielellä yli puoli miljoonaa kappaletta. Lisää on tulossa, muun muassa sovellusversio ja ihan puhtaasti lapsille suunnattu versio.
Catanista uusi 3D-laitos
Vuonna 2005 Catanista ilmesty Catan 3D Collector’s Edition, upea 3D-laatoilla varusteltu versio puuarkussa. Tästä versiosta on tullut harvinaisuus. Nyt Kosmos ja Catan Studio julkaisevat uuden Catan: 3D Edition -laitoksen.
Uusi versio ei tule puisessa arkussa, mutta laatat ovat näyttävän kolmiulotteisia. Mukana on vain peruspeli, ei mitään lisäosia, eikä luksusmalli tietenkään ole yhteensopiva aikaisempien lisäosien kanssa.
Peli ilmestyy vuoden 2021 loppupuoliskolla ja hintalapussa lukee edellisen version tapaan noin 300 euroa.
Lautapeliartistit arvioi: Architects of the West Kingdom
Architects of the West Kingdom on keskiajalle sijoittuva työläistenasettelupeli. Pelaajien tehtävänä on arkkitehteinä rakentaa mahdollisimman hienoja rakennuksia keräämällä riittävästi raaka-aineita, työntekijöitä sekä rahaa. Pelin voittaa eniten pisteitä kerännyt pelaaja ja peli loppuu, kun tarpeeksi rakennuksia on tehty tai jos kaikilta pelaajilta loppuvat työläiset eli nappulat.
Vaikka pelin ideana onkin tehdä ainoastaan rakennuksia, on pelissä kuitenkin useampi rakennusstrategia johon lähteä. Aloittelevat pelaajat voittavat usein rakentamalla ikuisuusprojektia eli katedraalia pala kerrallaan, mutta myöhemmmin esimerkiksi miinuspisteitä tuottavat rakennukset kuten tyrmät voivat osoittautua hyviksi.
Peli sisältää normaalia enemmän vuorovaikutusta, sillä toisten pelaajien työläisiä voi vangita laudalta ja viedä linnaan, jolloin heistä saa rahaa. Rahaa puolestaan pelissä tarvitaan vähän kaikkeen: työntekijöiden palkkaamiseen, velkojen maksuun sekä ostosten tekoon mustasta pörssistä.
Hankimme aikoinaan Arkkitehdit, sillä sen peruspeliä on mahdollista pelata viidellä pelaajalla. Siitä plussa. Peli toimii myös hyvin neljällä pelaajalla. Peli sisältää muiden pelaajien työläisten vangitsemisen takia kivasti vuorovaikutusta. Peli on myös sopivan pituinen. Erilaisia mekaniikkoja riittää, eikä tarjolla ole sitä perinteistä yhtä mekaniikkaa, joka kaikkien pelaajien kannattaa aina tehdä.
Arkkitehdit on meistä ihan mukava työläistenasettelu, jota on tullut pelattua paljonkin. Se on meistä myös useaa muuta työläistenasettelua parempi, mutta häviää esimerkiksi A Feast for Odinille selkeästi. Miinusta annamme Arkkitehdeille siitä, että vuorojärjestys vaikuttaa turhan paljon ja kortit ovat yksinkertaisia. Lisäksi koemme, että erillisten rakennusten (ei katedraalin) teko pelissä on hidasta, eivätkä rakennuskortit ole läheskään aina hyödyllisiä.
Meidän arvio: noin 7.3 (asteikolla 4–10).
Alkuperäinen arvio Instagramissa.
@lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.
Uusi lautapeliaiheinen Youtube-kanava
Miiran ja Annikan hyvin draftatut kortit on uusi tulokas Suomen lautapelimedian kartalla, mutta tekijät ovat toki vanhoja tuttuja: asialla ovat Noppapotin Miira ja Todellisuuspaon Annika. Kanavan ideana on tehdä enimmäkseen fillerimittaisia jutteluvideoita erilaisista lautapeliharrastuksen ympärillä pyörivistä aiheista.
Osallistu Lautapeliseuran kyselyyn
Lautapeliseura tekee kyselyä, johon ovat tervetulleita vastaamaan niin Lautapeliseuran jäsenet kuin muutkin lautapeleistä kiinnostuneet.
Kyselyn löydät täältä. Tuloksia käytetään Lautapeliseuran toiminnan ja viestinnän kehittämiseen.
Blood Bowl -mainoksilla mielenterveystyötä
Hyvinkään kaupungin nuorisopäällikkö Mika A. Joensuu on keksinyt hienon hyväntekeväisyyskampanjan nuorten mielenterveystyön tukemiseksi. Joensuu kerää Mieli ry:lle rahaa myymällä mainospaikkoja rakentamaansa Blood Bowl -pelin katsomoon.
Joensuu ajatteli keräävänsä mainoksilla parisataa euroa, mutta nyt koossa on jo yli 5000 euron potti. Mainoksia ovat ostaneet muun muassa Apulanta, Nightwish, Sonata Arctica, Rockfest -festivaali ja Radio Rock. Vähintään 50 euron lahjoituksella saa mainostaulun ja kymmenen euron lahjoituksella saa nimensä Hall of Fame -tauluun.
Katsomoiden on tarkoitus valmistua kesällä. Tähän mennessä aikaa rakentamiseen on mennyt noin 250 tuntia ja vielä on reippaasti työtä jäljellä. Katsomot tulevat valmistuttuaan esille pelitapahtumiin.
Aiheesta voi lukea muun muassa Aamupostista ja Helsingin Sanomista. Kuvia katsomosta löytyy Joensuun Instagram-tililtä. Lahjoituksia kerätään suoraan Mieli ry:n Mielipotti-palvelun kautta.
Joensuu on ansainnut työstään tunnustusta, kun vuonna 2019 hänelle myönnettiin Warhammer Heroes -tunnustuspalkinto pitkällisestä ja merkittävästä työstä miniatyyripelien parissa ja Ropeconin Kultainen lohikäärme pelikulttuurin edistämisestä erityisesti nuorisotyön saralla. Pitkällinen miniatyyripeliharrastus johti aikoinaan Joensuun kiinnostumaan nuorisotyöstä ja päätymään alalle. Joensuu on myös hyvinkääläisen anime-, manga- ja pelitapahtuma Hypeconin perustajia.
Dominionista tulee uusi digiversio
Dominionista on monia digiversioita. Nyt on tulossa taas uusi, kun Temple Gate Games tekee Dominionista version, joka tulee saataville Steamiin, iOS:lle ja Androidille. Temple Gate Games on tähän mennessä tehnyt oivat digiversiot Race for the Galaxysta, Roll for the Galaxysta ja Shards of Infinitystä.
Tämä versio on menossa suljettuun betaan- Peli tulee olemaan lähtökohtaisesti ilmainen, mutta lisäosien hankkiminen maksaa 5–10 dollaria lisäosaa kohden. Pelissä pitäisi myös olla erinomainen tekoäly, sillä se on neuroverkkopohjainen ja sen on suunnitellut Keldon Jones. Myös Shards of Infinityssä on kova tekoäly, joten Temple Gatella on näyttöjä.
Pelin tekoäly perustuu korttien elementtien arvon arvioimiseen, ei koko kortin, jolloin tekoäly pystyy helposti oppimaan myös uusien, vielä ilmestymättömien korttien arvon.
Ole Disney-sidekick!
Disney Sidekicks on Spin Masterin julkaisema ja Eric M. Langin suunnittelema perhepeli, jossa pelaajat pääsevät pääsankarien apulaisten rooleihin. Itse sankari on vangittu linnaan, josta hänet pitää pelastaa. Pelaajat pääsevät pelaamaan olemaan Timon ja Pumba, Helinä-keiju, Abu, Lumiere ja haltijatarkummit.
Peli ilmestyy elokuussa 2021 Target-yksinoikeudella, saatavuudesta Euroopassa ei ole vielä tietoa.
Chip Theoryltä tulee Elder Scrolls -peli
Chip Theory Games on esitellyt The Elder Scrolls -peliä. No, ainakin pelin kansikuvan. Lisätietoja on luvassa 2022.
Lautapeliartistit arvioi: 7 Wonders
7 Wonders ei varmaan esittelyjä liiemmin kaipaa, mutta päätettiin silti esitellä tämä jo draftipelien klassikoksikin muodostunut peli. Meillä on tästä olemassa vuoden 2020 kakkosedikka, mutta peli on tosiaan alun perin 2010 ilmestynyt.
7 Wonders on antiikin seitsemän ihmeen rakentamiseen keskittyvä puhdas korttien draftauspeli, joka sopii erinomaisesti useille kortti- ja lautapelien ystäville. Pelin voittaa eniten pisteitä korteillaan kerännyt pelaaja, mutta onnekkaasti pisteitä voi kerätä myös naapuripelaajien korttien avulla.
Peli kestää kolmen aikakauden verran ja jokainen kausi etenee samalla lailla. Saat alussa 7 korttia käteesi ja valitset niistä yhden pöytään pelattavaksi, loput kortit annat eteenpäin seuraavalle pelaajalle. Tätä jatketaan kunnes kortit on pelattu pöytään (tai heitetty pois, jolloin niistä saa rahaa). Aikakauden loputtua jokainen vertaa omaa sotavoimaansa viereisten pelaajien sotavoimaan. Sodan voittava saa pisteitä, häviäjä hiukan miinusta.
7 Wonders sopii kaikille (lähes) vauvasta vaariin, minkä vuoksi se yleensä löytyy kaikkien lautapelaajien hyllystä. Peli on harvoja, joka sopii 7 hengellä pelattavaksi, ilman että peli venyy paljoa. Peli on nopea oppia ja opettaa ja sopii erinomaisesti aloittelijoille. Lisäosiakin on jo ehtinyt kertyä useita.
7 Wondersissa on paljon hyvää ja pelaammekin sitä mielellämme muiden kuin oman porukkamme kesken. Meidän peliporukalle peli on kuitenkin liian kevyt, sillä pidämme yleisesti ottaen enemmän raskaista peleistä. Vaikka 7 Wonders ei ole meidän peli, emme silti pidä sitä huonona. Ainoa miinus peruspelissä ehkä se, että kaikki kortit tulevat joka peliin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman lisäosia peliin ei ole luvassa hirveästi vaihtelua pelikerrasta toiseen.
Meidän arvio: noin 7.1 (asteikolla 4–10).
Alkuperäinen arvio Instagramissa.
@lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.
Mikon mietteitä
Lautakunta käsitteli toukokuun puolivälissä tulleessa jaksossaan kotisääntöjä ja variantteja.
Välttelen pääasiassa kotisääntöjä ja pelaan mieluummin sääntöjen mukaan. Ajattelen, että suunnittelija on kehittänyt pelistä tietynlaisen jostain syystä, enkä välttämättä itse tiedä paremmin. Miksi pelaisin jotain tiettyä peliä, jos en halua nimenomaan sitä pelikokemusta, jonka kyseinen peli tarjoaa?
No, aina se ei tietysti näin mene. Varsinkin lastenpeleissä voi toisinaan olla tarvetta säätämiselle. Pelasimme esimerkiksi Pikku haamusta versiota, josta oli karsittu lapsille vaikea näppäryysosio kokonaan pois ja siirretty painopistettä lapsille toimivamman muistipelin suuntaan. Maaginen labyrinttikin keskittyy paremmin olennaiseen muistielementtiin, kun liikkumisessa korvataan nopanheitto vakiolla kolmen askeleen liikkumisella. Myös pelin flow paranee tuntuvasti, kun sujuvaa pelaamista ei tarvitse pysäyttää nopanheiton ajaksi.
Aina en välitä, mutta jos välitän, säädän avoimen tiedon muistamiseen liittyviä sääntöjä mieluummin muistielementtien poistamisen suuntaan. Ihan joka pelissä tällä ei ole väliä. Paris Connection on minusta parempi, kun pelaajien poimimat kuutiot pidetään näkyvillä, mutta minulle on ihan ok, että Tigris & Euphrateksen pisteet pidetään pelin aikana piilossa.
Sääntömuunnelmia voi olla tarjolla myös sääntökirjassa. Noin yleisesti ottaen en ole suuri virallisten varianttien ystävä. On yleensä ikävää, jos sääntökirja esittelee viisi tapaa pelata peliä. Minä haluaisin mieluummin, että suunnittelija miettisi itse parhaan tavan pelata ja variantit olisivat mieluusti hyvin pieniä muunnoksia, joissa voi sitten olla useampi tapa pelata.
Uwe Rosenbergillä on vähän tällaista vikaa. Ora et Labora ja Merkator taitavat olla pahimmat. Kummankin säännöissä on aika lailla erilaisia versioita. Ora et Laborassa on kyse onneksi lähinnä pelin pituuden sääntelemisestä, pelataanko lyhyttä vai pidempää peliä. Peliä tulee pelattua enimmäkseen lyhyenä, mutta on ihan ok, että on tarjolla mahdollisuus pidempään peliin.
Merkatorissa on niin ikään pelin pituuden sääntelyä, mutta myös erilaisia eksperttisääntöjä. Näihin olemme toistojen myötä päätyneetkin: pelaamme kaksinpeliä pidempänä versiona, mikä on poikkeavaa, koska yleensä suosin kaikkea, mikä nopeuttaa pelin alkua ja tiivistää kokemusta (esimerkiksi A Feast for Odin on parhaimmillaan nopeutetulla alulla ja kierrosta lyhyempänä). Merkator on kuitenkin pitkänäkin pelinä noin 15–20 minuutin peli, joten sitä ei tarvitse lyhentää. Olemme myös jättäneet kolikot pois, koska ne ovat vähän turha elementti.
Magicin pelaaminen on enimmäkseen hauskaa pärjäsi tai ei, Arenan tavoitteet antavat pelaamiselle ryhtiä ja mahdollisuuksia saavutuksiin silloinkin kun peli ei kulje tai kun pakka on enemmän mielenkiintoinen kuin tehokas. Nyt on kuitenkin meta taas toiminut minulle suotuisasti, eli monovihreällä pakalla pärjää taas – siinä määrin hyvin, että toukokuussa onnistuin pitkästä aikaa saavuttamaan Mythic-tason.
Pelaan aggressiivista vihreää pakkaa, joka on vielä pykälän nopeampi kuin se, joka minut vei viime syksynä Mythiciin. Pakka on mukavan suoraviivainen, siinä ei ole erityisemmin mitään konstikasta, mutta etenkin kun Vorinclex, Monstrous Raider tulee pöytään, mielenkiintoisia asioita voi tapahtua. Pakka on parhaimmillaan, kun se lyö nopeasti ja lujaa, mutta sillä on mahdollista selvitä pitkässä pelissä ja jopa useammasta pöydäntyhjennyksestä voi selvitä voittajana. Toisaalta sillä voi hävitä helposti, jos vastassa on jotain vielä nopeampaa, yleensä punaista tai valkoista.
Kesäkuussa saattaa olla peliostoksia luvassa. Martin Wallacen tuore Anno 1800 on onnistunut herättämään kiinnostukseni. Europelien grand old lady Jennifer Schlickbernd (joka muun muassa kirjoitti arvion Die Macherista niinkin varhain kuin lokakuussa 1989) puhui pelistä sen verran myönteiseen sävyyn Game Brain -podcastissa, että mielenkiinto syttyi. Englanninkielistä versiota saa paikallisesta kuukauden päästä, joten siihen asti odottelen ja pohdin, olisiko ostos fiksu vai ei.
Anno-videopelit ovat pääasiassa jääneet vieraiksi, samoin aikaisemmat Anno-lautapelit. Jossain vaiheessa muutama vuosi sitten pelasin aikani iPadilla Anno: Build an Empireä, kunnes kyllästyin free to play -pelien ominaisankeuksiin.
Podcasteista puheen ollen, olen sahannut Oathin kanssa edestakaisin. Kickstarter-paketti tuli jo jonkun aikaa sitten, mutta en edes avannut pakettia ennen kuin se lennähti kohti Turkua, jossa se viettää kesänsä. Sen jälkeen on vähän mysteeri, mitä pelille teen – toisaalta houkuttelee kovasti, toisaalta turkulaisetkin olivat viettäneet ensimmäisen pelikerran parissa melko karmivat kuusi tuntia.
Toisaalta kuuntelin Shut Up & Sit Downin tuoreimman jakson, jossa Tom ja Ava puhuivat Oathista, ja kylläpä taas kiinnostaisi kokeilla. Toisaalta mietin, kestänkö pelin “estetään pelaajaa A voittamasta”, “nyt estetään pelaajaa B voittamasta” -luonnetta, mutta haluaisin kyllä kokeilla itse. Harva peli onnistuu herättämään näin paljon pohdiskelua ennen ensimmäistäkään peliä.
Lautapeliartistit arvioi: Terraforming Mars
Terraforming Mars on Catanin ohella yksi niistä peleistä, joista meidän lautapeli-innostus lähti käyntiin. Vuosien aikana on tullut pelattua TM:ää hurjat määrät, joten pelin hyvät ja huonot puolet ovat tulleet kyllä pikkuhiljaa hyvinkin tutuiksi.
Terraforming Marsin idea on simppeli: jokainen pelaaja edustaa erilaista yritystä, jonka tehtävänä on maankaltaistaa Mars elinkelpoiseksi. Jotta Marsiin voidaan rakentaa kasveja ja kaupunkeja sekä tuoda eliöitä, täytyy lämpötila saada siedettäväksi ja happitaso riittäväksi. Meriäkin pitää luoda.
Pelin voittaa eniten pisteitä kerännyt pelaaja. Pisteitä kertyy toiminnoista: korttien pelaamisesta, rakentamisesta sekä Marsin maankaltaistamisesta. Kortit voivat tuottaa sellaisenaan pisteitä tai yhdessä muiden korttien kanssa. Peli päättyy sillä kierroksella, kun Mars on saatu riittävän maankaltaiseksi. Tätä pystyy onneksi usein ennakoimaan.⠀⠀
TM on edelleen yksi lempipeleistämme, vaikka sitä tulikin alussa pelattua ylipaljon. TM:n hyviin puoliin kuuluu mm. korttien draftaus kierrosten alussa, korttien, yritysten ja voittostrategioiden suuri määrä sekä laudan rakentuminen erilaisesti joka pelissä. TM:n paras puoli on uudelleenpelattavuus. Peli sopii aloittelijoille ja on kohtuullisen hintainen.
Onko TM:ssä sitten huonoja puolia? Mielestämme on. Jotkut yritykset ovat selvästi toisia parempia. Pelissä on myös (varsinkin lisärien kera) helppoa ja kivaa tehdä kaikkea muuta kuin maankaltaistusta, jolloin peli venyy. Peliä on liian helppoa pitkittää pikkutoiminnoilla (korttien myynti, resurssien siirtely, korttien toiminnot). Muutamia ”houseruleja” on tullut myös tehtyä: ei tarvitse esim ryöstää vain yhdeltä pelaajalta kaikkia kasveja.
Meidän arvio: noin 9.0 (asteikolla 4–10).
Alkuperäinen arvio Instagramissa.
@lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.
Kickstarter-pelit
Alla esiteltävät pelit ovat rahoitusta kerääviä Kickstarter-kampanjoita. Ennen kuin annat rahojasi Kickstarter-kampanjoihin, kannattaa tehdä vähän pohjatöitä. Lautapelioppaan Mitä huomioida Kickstarter-kampanjoita tukiessa -artikkeli on oivallinen aloituspiste.
Tähän on valikoitu mielestämme kiinnostavimpia ja parhaimpia kampanjoita, mutta mitään takeita ei näistäkään voi antaa.
Noiturin seikkailut
Vuoden rahakkaimpien kampanjoiden listalle nousee The Witcher: Old World, Łukasz Woźniakin suunnittelema Noituri-aiheinen lautapeli. Peli sijoittuu aikaan ennen Geraltia. Pelaajat ovat hirviönmetsästäjiä, jotka vaeltavat ympäri maailmaa suorittaen tehtäviä ja tutkien maita ja mantuja.
Pelaajat voivat toteuttaa strategioitaan rakentamalla omat pakkansa haluamillaan painotuksilla: hyökkäyksiä, väistöjä ja Noiturien taistelutaikuutta. Hahmon kehitys on olennainen osa peliä.
Pääpaino tuntuu olevan miniatyyreissä, pelin sääntöjä ei ole luettavissa, eikä kampanja muutenkaan ihan hirveän yksityiskohtaisesti pelistä kerro. Se ei kuitenkaan ole estänyt Go on Boardia keräämästä pelillä jo noin kolmea miljoonaa dollaria.
Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 12.6.2021 asti.
The Isle of Cats – nyt kissanpennuilla
The Isle of Cats: Kittens + Beasts on lisäosa suosittuun The Isle of Cats -laattojenasettelupeliin. Lisärissä on kolme uutta moduulia: kissanpennut, pedot ja tapahtumat.
Kissanpennut ovat yksinkertaisin moduuli. Siinä nopeimmat pelaajat palkitaan ja peliin tulee kissanpentuja, mutta ei juurikaan uutta.
Pedot lisää peliin muinaisia petoja, jotka antavat alkupeliin uusia tavoitteita, koska petojen sijoittelussa palkitaan tietyistä säännöistä.
Monimutkaisin moduuleista on tapahtumat, jossa on sääntöjä muuttavia tapahtumia kierroksille 1 ja 5 ja uusia tapoja saada pisteitä kierroksille 2–4.
Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 24.6.2021 asti. Tarjolla on laaja valikoima erilaisia mahdollisuuksia hankkia aikaisempia lisäosia.
Star Realms + Robo Rally
Robot Quest Arena on robottitaisteluja pakanrakennuspohjalla. Pelin ovat suunnitelleet Paul Waite ja Star Realmsin luoja Rob Dougherty. Pelissä taistellaan areenamatseja roboteilla ja kerätään voittopisteitä läpsimällä toisia robotteja. Jos robotti tuhoutuu, se palaa peliin täysikuntoisena, eli kukaan ei joudu koskaan pois pelistä.
Peli on lähtökohtaisesti 2–4 pelaajalle (koska mukana tulee neljä robottifiguuria), mutta ylimääräisiä robottilisäosia ostamalla saa paitsi lisäkortteja, myös mahdollisuuden kasvattaa pelaajamäärää.
Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 18.6.2021 asti.
Kokoelma mikropelejä
Blue Collection on kolmen palkitun mikropelin kokoelma. Cyberdoom Tower, Insert Coin to Play ja One Card Dungeon ovat kaikki Little Rocket Gamesin vanhojen videopelien hengessä tehtyjä pelejä.
Insert Coin to Play on kupongintäyttöpeli, jossa pelaajat valitsevat kolme kuviota täytettäviksi. Kuvioiden täyttäminen avaa erikoisominaisuuksia. Sääntökirja on ladattavissa ja peli löytyy Tabletopiasta.
Cyberdoom Towerissa kiivetään vaarallista tornia ylöspäin, vältellään vartijoita, taistellaan ja yritetään voittaa maailmaa hallitseva tekoäly. Sääntökirja on ladattavissa ja peli löytyy Tabletopiasta.
One Card Dungeon on yhdellä kortilla pelattava luolaholvauspeli, jossa nopat kontrolloivat hahmon energiatasoa ja taitoja ja pelaaja ja hirviöt ovat niin ikään noppia. Sääntökirja on ladattavissa ja peli löytyy Tabletopiasta.
Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 8.6.2021 asti.
Äänisekoilua
Sound Box on Horrible Guildin Hjalmar Hachin ja Lorenzo Silvan kehittelemä partypeli, jossa yksi pelaajista on arvaaja, joka kuuntelee sokkona kun muut pelaajat esittävät pöydällä olevia kortteja äänitehosteina.
Homman vaikeus on siinä, että kaikki pelaajat pitävät ääniään yhtä aikaa ja vain 13 sekunnin ajan, ja jos arvaaja tekee yhdenkin virheen, kierros päättyy välittömästi.
Sääntökirja on luettavissa. Tarjolla on print’n’play-versio.
Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 9.6.2021 asti.
Lyhyesti
Buru on 1300-luvulla Indonesiassa vaikuttaneeseen Majapahitin imperiumiin perustuva keskitason europeli, jossa on koneistonrakennusta, tavoitteiden suorittamista, huutokauppaamista ja toiminnonvalintaa. Sääntökirja on luettavissa. Tabletop Simulatorissa voi testata. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 15.6.2021 asti.
Keystone: North America on Pohjois-Amerikan luontoa esittelevä peli, jossa rakennellaan ekosysteemiä kortteja pelaamalla. Peli tarjoaa moninpelin ja soolo- tai yhteistyökampanjan, jonka sivussa oppii Pohjois-Amerikan ekosysteemeistä. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 17.6.2021 asti.
Um, Actually on CollegeHumorin samannimiseen visailuun perustuva peli, jossa esitetään väitteitä nörttijutuista ja mukana on aina joku virhe, joka pelaajien on osattava korjata. Tietämystä ei välttämättä tarvita, virheitä voi myös yrittää arvata. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 16.6.2021 asti.
Tussie Mussie: Expansion Collection on kolme pientä lisäosaa Elizabeth Hargraven Tussie Mussieen. Alkuperäinen peli yhdisteli “minä jaan sinä valitset”-draftaamista ja viktoriaanista kukkaviestintävillitystä. Peliin voi lisätä lisää kukkia, negatiivisia pisteitä tai yhteisiä tavoitteita. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 5.6.2021 asti.
Paris: l’Étoile on jatko-osa Kiesling & Kramer -kaksikon Parisiin. Se lisää peliin uuden valikoiman bonuslaattoja, jotka tuovat peliin lisää vaihtelua. Strategialaatat antavat pelaajille vaihtelevia pelaajavoimia, mikä myös lisää peliin vaihtelua. Myös peruspeliä saa kampanjan kautta. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 18.6.2021 asti.
Maximum Apocalypse: Wasted Wilds jatkaa yhteistyö-roguelike-pelien sarjaa, jonka aloitti vuonna 2018 ilmestynyt Maximum Apocalypse. Uusi peli on itsenäinen, mutta yhdistettävissä aikaisemmin ilmestyneisiin. Tarjolla on 1–4 pelaajan kampanja, jossa seikkaillaan, selviydytään ja tehdään strategisia päätöksiä. Tämä uusi peli on suunniteltu helpoksi tavaksi lähestyä Maximum Apocalypsen maailmaa. Säännöt ovat luettavissa. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 12.6.2021 asti.
Paperback Adventures on Tim Fowersin ja Skye Larsenin peli, jossa alkuperäisen Paperbackin tapaan yhdistyy pakanrakennus ja sanapeli. Adventures on pääasiassa soolopelaajille suunnattu seikkailu, jossa sanoja rakentelemalla yritetään voittaa tekoälyvihollisia. Pelissä on kolme eri hahmoa, joilla on erilaiset pelityylit. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 8.6.2021 asti.
Pilfering Pandas on söpöllä eläinkuvituksella varustettu viritelty rommipeli. Tarkoituksena on rakennella settejä pöydälle Rummikubin tapaan, mutta pelissä on jokunen lisäkierre. Sitä voi myös pelata yhteistyöpelinä tai yksin. Säännöt ovat luettavissa. Peli on Tabletop Simulatorissa, Tabletopiassa, Androidille, iOSille ja print’n’playna. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 17.6.2021 asti.
ADELE ei laula, vaan tarjoaa klaustrofobista scifi-kauhua lennolla Marsiin, kun aluksen tietokone muuttuu tietoiseksi ja päättää, että miehistö onkin itse asiassa uhka. Yksi pelaajista on tietokone, muut miehistöä. Pelissä on pitkälti kyse vastapelaajien siirtojen arvailusta. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 13.6.2021 asti.
Space Kraken on scifi-luolaholvausta, joka on pääasiassa tehty yksinpeliksi, mutta jota voi pelata myös asymmetrisenä moninpelinä. Pelissä on roolipeliä, scifiä ja taktista tuumailua, kaikki pakattuna yhteen kirjaan, joten komponenttien kanssa plärääminen on poistettu pelistä kokonaan. Kampanja löytyy täältä ja on avoinna 18.6.2021 asti.
Lautapeliartistit arvioi: Kemet
Kemet on Egyptin mytologian aikaiseen maailmaan perustuva aluehallintapeli. Jokainen pelaaja ottaa hallintaansa muinaisen heimon ja sen armeijan. Omaa armeijaansa voi vahvistaa esimerkiksi muinaisten jumalolentojen värväämisellä joukkoonsa.
Mekaniikoiltaan Kemet on melko perinteinen aluehallintapeli. Pisteitä saa pitämällä temppeleitä hallussaan ja kehittämällä omia pyramidejaan. Kaikki lähtevät samasta asetelmasta, halliten yhtä kaupunkia ja samaa määrää joukkoja. Kaupunkiinsa saa alussa 2 tai 3 kolme pyramidia joita saa kehittää tietyn määrän. Pyramidia kehittämällä saa hankittua avukseen parempia voimalaattoja, joiden avulla voi saada esimerkiksi hallintaansa muinaisia jumalolentoja.
Peliä pelataan niin kauan, että joku pelaajista pääsee 8 tai 10 voittopisteeseen yövaiheen alkaessa, riippuen haluaako pelata normaalin vai pitkän pelin.
Kemet on melko kevyt, teemaltaan mielenkiintoinen ja perinteinen aluehallintapeli. Peli etenee koko ajan ja odottelua ei hirveästi tule. Taistelutkin ovat melko nopeita. Pyramidien päivittäminen ja voimalaattojen ostaminen on Kemetin parhaita puolia.
Kemet on myös hienon näköinen peli. Figuurit ovat erittäin hienot ja tarpeeksi pienet, jolloin ne tuovat peliin tyylikkyyttä, ilman että ne valtaavat koko laudan. Negatiivistakin sanottavaa löytyy, esimerkiksi Divine Intervention -kortit, joita saa vuoron alussa nostaa yhden, ovat suuressa roolissa taisteluissa ja ne tulevat täysin arvalla. Peli on myös varsinkin viidellä hengellä melkoista kaaosta ja hyökkäykset kiertävät rinkiä.
Kaiken kaikkiaan Kemet on kuitenkin toimiva, kevyehkö ja ainakin meidän peliporukassa mielipiteitä jakava aluehallintapeli, joka ei tunnu kovin ilkeältä kaaoksen vuoksi.
Meidän arvio: 7.1 (asteikolla 4–10).
Alkuperäinen arvio Instagramissa.
@lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.
Lautapelioppaan uudet jutut edellisen katsauksen jälkeen
- Lautapeliartistit arvioivat X-Men: Mutant Insurrectionin.
- Veeti tsekkasi Unstable Unicorns -korttipelin.
- Mikko kertoi, miksi Rails of New England on sekä huono että hyvä.
- Lautapeliartistit palasivat sukellusveneiden pariin Sonar Familyssä.
- Sampsa piirteli rautateitä Railroad Inkissä.
- Mikko rakenteli leikkilinnoja Fortin parissa.
Haluaisitko nähdä oman nimesi tällä listalla? Julkaisen mielelläni Lautapelioppaassa kaikenlaista lautapelisisältöä: peliarvosteluja, top-listoja, pelisuunnittelujuttuja, mitä ikinä mieleen tulee. Lue lisää Lautapelioppaan avustamisesta ja uusille avustajille luvassa olevista stipendeistä. Avustajia varten on nyt oma Telegram-ryhmä, johon voi liittyä. Listalla kerrotaan muun muassa tarjolla olevista arvostelukappaleista.
Lautapeliopasta voi seurata monissa eri kanavissa. Lautapeliopas löytyy Facebookista, Twitteristä, Telegramista ja Instagramista. RSS-syötekin löytyy. Jos haluat varmasti tiedon kaikista uusista jutuista heti kun ne ilmestyvät, Telegram on varmin kanava, jossa viestit eivät huku algoritmien jalkoihin.
Voit myös tilata Lautapelioppaan uutiskirjeen. Uutiskirje toimittaa Lautapelioppaan uutiskatsaukset suoraan sähköpostiisi.
Lautapeliblogien päivitykset
- Bodogemaniassa esiteltiin Mayoiga: The Lost Village -animesarjaan perustuva peli.
- Miiran ja Annikan hyvin draftatuissa korteissa on puhuttu Pöydällä Digitalin jälkilöylyistä, pelihyllyn dynamiikasta ja trendaavista teemoista ja mekaniikoista.
- Anton VS teki joukon videoita Tiny Epic Piratesista: lisärin esittelyä, yksinpeliä, minilisärin arvostelu, onko peli hauska?, onko pelissä mitään uutta?, onko pelissä liikaa tuuria?, millainen on teema?, pelin vuorovaikutteisuus, kyllästyykö peliin?
- Bodogemaniassa esiteltiin koulutyttöaiheinen Moteneba.
- Puutyöläinen ennakkohehkutti Pöydällä Digitalia.
- Bodogemaniassa arvioitiin King & Jester.
- Lautakunnassa puhuttiin omista säännöistä ja varianteista.
- Lunkisti testasi No Return -pelin.
- Anton VS unboxasi pelisuunnitteluboksin.
- Bodogemaniassa äänesteltiin Kamisama Kaigin parissa.
- Mitä pelataan -podcastissa haastateltiin Calvin Wong Tze Loonia.
- Lautakunnassa kehiteltiin 200 euron pelikokoelmia.
Lautapeliblogeja löytyy myös Lautapeliseuran blogilistalta ja lautapelijuttusyötteestä.
Lautapeliartistit arvioi: Blood Rage
Blood Rage on ”kaikkien sota kaikkia vastaan” -peli, jossa kukin pelaajista edustaa yhtä viikinkiklaania johtajineen, sotureineen ja laivoineen. Ragnarök on saapunut ja joukot hupenevat pikkuhiljaa Valhallaan.
Blood Ragea voisi luulla massiiviseksi sotapeliksi, mutta peli kestää kokeneilla pelaajilla noin tunnin. Peli jakautuu kolmeen kauteen, joiden aikana viikingit suorittavat tehtäviä, värväävät joukkoja ja sotivat. Jokaisen kauden alussa draftataan sodissa hyödyttäviä kortteja ja kauden loputtua käteen jää yksi kortti.
Pelin voittaa eniten pisteitä kerännyt pelaaja. Viimeisen kauden sodat ja tehtävät ovat arvokkaampia, joten vaikka alussa menisi huonosti, voi lopussa kiriä. Pelissä on vaikea taktikoida liiaksi valtasuhteiden eläessä jatkuvasti. Saatat pelata kortin, jolla vastustaja joutuu ignooraamaan voimansa, minkä jälkeen paljastuukin, että vastustaja saa pelata extrakortin muiden jälkeen.
Blood Rage jakoi mielipiteitä: osa tykkäsi ja osa inhosi. Voi myös olla, että meillä oli kaiken ennakkohehkutuksen jälkeen liian kovat odotukset… Blood Ragessa oli meistä paljon hyvää, mutta myös aika paljon huonoa.
Hyviksi asioiksi nostamme teeman, upeat figuurit, kohtuullisen keston, draftauksen, helpot säännöt ja hyvän sääntökirjan. Pelin ärsyttävyys on myös osittain yksi sen hauskuuksista, milloin vain voi sattua mitä tahansa.
Huonoiksi puoliksi jää meidän mielestä kuolema-strategian helppous eli voit vain koko ajan tähdätä joukkojen tahalliseen tapattamiseen ja kerätä sillä hurjat pisteet. Tämä on ikävää, mutta Loki-taktiikaksi tosin osuvaa. Kuolemisen pitäisi olla hankalampaa, sillä tasapelissäkin kaikki kuolevat. Blood Rage ei myöskään sovellu tilanteisiin, joissa mukana on yksi uusi pelaaja ja muut ovat osaavat kortit ulkoa. Aikakausien kortit ovat myös samanlaisia, eli vaihtelua ei juurikaan ole.⠀
Meidän arvio: noin 7.0 (asteikolla 4–10).
Alkuperäinen arvio Instagramissa.
@lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.
