LautapeliopasJames Lowderin toimittama Hobby Games: The 100 Best esittelee sata parasta harrastajapeliä. Kirjaa kirjoittamaan on kutsuttu sata pelialan vaikuttajaa, jotka ovat itse saaneet valita esiteltäväksi jonkun pelin, jota pitävät todellisena mestariteoksena. Tuloksena on mielenkiintoinen valikoima pelejä. Mukana on uusia pelejä ja vanhoja klassikoita vuosikymmenten takaa. Genrejen suhteen ei myöskään olla nirsoja: mukana on paitsi tavallisia […]
Vuoden peli on suomalainen parhaille lautapeleille myönnettävä palkinto. Sen taustalla on Suomen leluyhdistys, joka on lelualan yritysten oma yhdistys, jonka jäseniä ovat muun muassa kaikki merkittävät suomalaiset lautapelien maahantuojat ja valmistajat.
Barb Whiterin kokoama Kodin suuri pelikirja on monipuolinen koko perheen pelikirja. Se esittelee seurapelejä ja -leikkejä, kortti- ja lautapelejä, domino-, noppa- ja laattapelejä ja erilaisia urheilullisia pelejä ja leikkejä. Tästä kirjasta löytää paljon lasten kanssa pelattavia pelejä ja leikkejä, mutta myös aikuisille sopivaa viihdettä. Seurapeliosastolta löytyy koko joukko erilaisia seurapelejä, mukaanlukien kaupallisestikin saatavilla olevia pelejä […]
Lautapeliharrastajilla on oma kielensä, joka ei aukene ulkopuolisille. Monet asiat on kuitenkin helpointa selittää käyttäen alan kieltä. Tähän sanastoon on kerätty peliesittelyissä esiintyvää lautapelialan termistöä. 4X-peli. Videopelien puolelta tutuksi tullut genre, jossa pelaajat kartoittavat maailmaa (eXplore), laajentavat imperiumejaan (eXpand), hyödyntävät alueita resurssintuotantoon (eXploit) ja tuhoavat vihollisiaan (eXterminate). Termiä käytti ensimmäisenä Alan Emrich Master of Orion […]
Yksinkertaisilla nikseillä pelien säilyttäminen käy kätevämmin. Kaikki pelin komponentit voi heittää laatikkoon sellaisenaan, mutta jos jokaisen pelaajan nappulat lajittelee omaan pussiinsa, pelaamaan pääsee hieman nopeammin. Toki siivoamiseen käytettävä aika kasvaa, mutta peliä aloittaessa on usein kärsimättömämpi. Monien pelien laatikoissa on näppärät lokerot eri komponenteille, mutta aina näin ei ole. Lokerot eivät myöskään välttämättä pidä tavaroita […]
Pelaamiseen liittyy tiettyjä kirjoittamattomia sääntöjä, jotka säätelevät pelaamista. Mikäli kaikki pelaavat samojen sääntöjen mukaan, ongelmia ei tule. Karkea esimerkki on huijaaminen. Useimmat eivät suvaitse huijaamista, mutta tietyissä yhteyksissä se voi olla sallittua ja hyväksyttävää. Sopimukset, liittoumat ja neuvottelut Pelaajien väliset sopimukset ovat yksi tällainen kysymys. Joissain peleissä pelaajien väliset sopimukset on tehty rikottaviksi, toisissa ne […]
Pitääkö aloittelijoitakin vastaan pelatessaan yrittää voittaa, keinolla millä hyvänsä? Kyllä ja ei; riippuu aloittelijasta. Yleisesti ottaen häviäminen tarkoituksella ei ole hyödyllistä kenellekään, mutta niin ei ole aloittelijoiden murskaaminenkaan. Sama koskee lapsia ja aikuisia. Huonoja häviäjiä ei pidä miellyttää häviämällä tahallaan. Voittamalla jatkuvasti ei varmasti opi häviämään. Pelikokemuksen kertyessä lapsetkin oppivat, että joskus voittaa ja joskus […]
Reiner Knizia on joskus sanonut viisaasti, että kun pelataan, pelin tavoitteena on voittaminen. Tärkeintä ei kuitenkaan ole voittaminen, vaan se, että tavoitellaan voittamista. Jos mielii lautapeliharrastajaksi, kannattaa opetella nauttimaan peleistä, vaikka ei voittaisikaan. Monissa uusissa lautapeleissä on paljon alitavoitteita ja esimerkiksi rakentamista, jolloin voi kokea saavuttaneensa jotain vaikka ei voittaisikaan. Voiton tavoittelu on silti tärkeää. […]
Uusien lautapelien säännöt ovat yleisesti ottaen vaikeampia kuin perinteisten lautapelien. Kaikki osaavat pelata perinteisiä pelejä, niiden sääntöjä ei yksinkertaisesti tarvitse selittää. Uudet lautapelit ovat uusia ja outoja ja niiden säännöt on opetettava uusille pelaajille. Sääntöjen selittäminen on taiteenlaji, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Varsinkin haastavampien pelien kohdalla tiedossa on katastrofi, jos kukaan ei osaa sääntöjä ja […]
Suomen lautapeliseura ry on suomalaisten lautapeliharrastajien yhdistys, joka edistää suomalaista lautapelikulttuuria järjestämällä tapahtumia ja yhdistämällä lautapelaajia. Lautapelaaminen itsessään on toimintaa, joka ei yhdistyksiä kaipaa, mutta siihen liittyy paljon erilaista oheistoimintaa, jonka järjestämisessä seuralla on oma roolinsa. Suomen lautapeliseura ry:n toiminta alkoi vuonna 1999 Suomen Diplomacy Seuran nimellä. Seuran alkuperäinen päätarkoitus oli Diplomacyn SM-turnauksen järjestäminen ja […]
Innokkaimmat juoksevat lautapelien perässä aina ulkomailla asti. Erilaisia lautapelitapahtumia on tarjolla kotimaassakin useita. Pelitapahtumat Pelikerhon jälkeen seuraava askel suureen maailmaan on osallistuminen pelitapahtumiin. Suomen lautapeliseura järjestää vuosittain useita lautapelitapahtumia, joihin kokoontuu parhaimmillaan noin sata pelaajaa viettämään viikonloppua hyvien lautapelien parissa. Satunnaisemmin tapahtumia järjestävät muutkin. Tapahtumat ovat erinomainen tilaisuus tutustua uusiin peleihin. Tapahtumiin kannattaa tulla rohkeasti, […]
Lautapelejä voi pelata kotinsa rauhassa, mutta aina se ei riitä. Kotoa tai kaveripiiristä ei välttämättä löydy peliseuraa. Vaikka löytyisikin, tilat käyvät helposti ahtaiksi, jos peliporukka laajenee. Kaikki eivät myöskään halua kotiinsa ihmisiä, joita eivät välttämättä tunne kovin hyvin. Silloin hyvä ratkaisu on siirtää pelaaminen johonkin julkiseen tilaan. Sitten ei tarvitakaan kuin säännölliset kokoontumisajat, niin pelikerho […]
Omia pelimieltymyksiään kannattaa pohtia, sillä se auttaa tunnistamaan kiinnostavia pelejä. Tyypillisesti aloitteleva harrastaja rakastaa koko maailmaa ja pitää jokaista uutta peliä edellistä hienompana. Kun pelaa tarpeeksi erilaisia pelejä, alkaa erottelemaan selvemmin, mistä pitää ja mistä ei — kaikki lautapelit eivät olekaan lainkaan kiinnostavia. Tekemällä tämän leikkimielisen testin voit selvittää, mihin neljästä peruslautapelaajatyypistä kuulut. Jokaisen kysymyksen […]
Elokuvilla on Oscarinsa ja Golden Globensa. Myös lautapelejä palkitaan. Harrastajat seuraavat joukkoa erilaisia palkintoja, joiden valintakriteerit ja merkitys vaihtelevat. Spiel des Jahres (SdJ) Saksan vuoden peli eli Spiel des Jahres on palkinnoista tärkein. Sen merkitys julkaisijoille on valtava, sillä Spiel des Jahres -voittajaa myydään helposti satoja tuhansia kappaleita. Palkintoa on jaettu vuodesta 1979 asti ja […]
Tässä listatut julkaisijat ovat järjestään varsin pieniä. Lautapeli- ja lelualan jättiläinen on Hasbro, joka on haalinut omistukseensa valtaosan pelialan tunnetuista yrityksistä. Parker Brothers, Milton Bradley, Wizards of the Coast, Avalon Hill — kaikki ovat nykyisin osa Hasbro-konsernia. Hasbro painiikin aivan eri sarjassa kuin muut firmat. Sotapelifirma GMT Gamesilla esimerkiksi pelien normaalit painokset ovat 3 000—5 […]
Wolfgang Kramer Wolfgang Kramer kuuluu täysipäiväisten suunnittelijoiden joukkoon. Jo vuonna 1989 päivätyönsä jättänyt Kramer oli ensimmäinen saksalainen ammattipelisuunnittelija. Viisi Spiel des Jahresia ja kolme Deutscher Spiele Preisia vuoteen 2007 mennessä voittanut Kramer on Reiner Knizian tavoin hyvin laaja-alainen suunnittelija, jonka julkaisuihin mahtuu peliharrastajien suosikkeja ja lastenpelejä. Kramer on tehnyt paljon yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa. Pareista […]
Uusille lautapeleille luonteenomainen piirre on suunnittelijan korostaminen. Perinteisten lautapelien suunnittelijoilla ei ole merkitystä: vain peliharrastaja tai triviataituri osaa nimetä Monopolin suunnittelijan (Elisabeth Magie tai Charles Darrow, näkökulmasta riippuen). Afrikan tähden suunnittelija Kari Mannerlan nimi lienee sentään suomalaisille tuttu. Jos katsoo perinteistä lautapeliä, suunnittelijan nimeä ei luultavasti edes löydy. Varsinkin suurilla julkaisijoilla suunnittelija on luultavasti talon […]
Vahvat satunnaiselementit ovat varma tapa saada lautapeliharrastaja inhoamaan jotain peliä. Yksinkertaisimmissa lautapeleissä ei muuta olekaan, jolloin kyse on oikeastaan arpajaisista. Arpajaiset eivät pitkään viihdytä, varsinkaan jos rahapalkintoja ei ole luvassa. Joillekin pelaajille on tärkeää, että pelissä ei ole lainkaan satunnaiselementtejä. Se ei kuitenkaan aina ole ihanteellinen tilanne. Jotta peli ilman satunnaiselementtejä olisi mielekäs, sen on […]
Usein puhutaan amerikkalaisesta ja eurooppalaisesta tai saksalaisesta pelisuunnittelukoulukunnasta. Tämä on karkea yleistys, jossa on kuitenkin totuutta takana. Amerikkalaiseen ajatteluun kuuluu vahva teema ja simulaationäkökulma. Tuloksena on raskaita pelejä, joissa on paljon pikkusääntöjä mallintamassa aiheen yksityiskohtia. Nämä säännöt tekevät peleistä raskaita, mutta temaattisesti vahvoja. Selvimmin simulaatiopyrkimys näkyy sotapeleissä, joissa uskollisuus teemalle on pelaajille usein hyvin tärkeää. […]
Lautapelejä on monenlaisia ja eri peleistä nautitaan erilaisista syistä. Peleistä voi iloita älyllisinä haasteina, mielikuvitusta tai luovuutta ruokkivina elämyksinä ja seurallisena viihteenä. Nämä kolme ulottuvuutta muodostavat avaruuden, johon suurin osa peleistä asettuu mukavasti. Abstraktit pelit tarjoavat selkeimmin puhtaasti älyllisiä haasteita. Go, shakki tai Gipf-sarjan pelit eivät äärimmilleen pelkistettyinä ruoki mielikuvitusta, eikä niiden seurallinen ulottuvuuskaan ole […]
Jos kuvittelit, että lautapeleissä kaikki on jo keksitty, tässä kohtaa tulee törmäys todellisuuteen. Vanhat klassikot ovat vuosikymmeniä vanhoja; näillä sivuilla esitellyistä peleistä valtaosa on julkaistu viimeisen viiden vuoden aikana. Loput ovat muutamaa hassua poikkeusta lukuunottamatta julkaistu viimeistään 1990-luvulla. Iso osa uusista hittipeleistä on alunperin saksalaisia. Miksi lautapelien uudelleensyntyminen alkoi juuri tuolloin ja juuri Saksassa, on […]
Shakinpelaajat voivat väitellä siitä, kuka on kaikkien aikojen paras pelaaja. Kasparov, Karpov ja Fischer saanevat ainakin ääniä. Tammen pelaajilla samaa iloa ei ole, sillä Marion Tinsleyn voittoputki on vertaansa vailla, lajissa kuin lajissa. Tinsleyn 50 vuoden uran aikana kokemat tappiot mahtuvat yhdelle sivulle. Vuoden 1951 jälkeen Tinsley hävisi kokonaista viisi peliä eikä yhtään ottelua. Tinsley […]