Pelejä erilaisiin tilanteisiin

Sinulla olisi sopiva peliporukka, mutta et oikein tiedä mitä tarjota. Tämän jutun päätarkoitus on kertoa, mitkä pelit sopivat parhaiten erilaisiin tilanteisiin. Olen yrittänyt katsoa mahdollisimman kattavan joukon luokkia ja valita niihin sopivia pelejä. Alussa luonnehdin luokkaa tarkemmin ja sen jälkeen annan joitakin peliehdotuksia.

Lukuisat pelit mahtuvat useampiin luokkiin, mutta olen valinnut kullekin pelille luokan, joka kuvaa peliä parhaiten tai jossa se on parhaimmillaan. Valinnat ovat ehdottoman subjektiivisia ja perustuvat minun pelimakuuni. Kuitenkin olen pistänyt listaan pelejä, joista en itse ole niin innostunut, mutta jotka ovat yleisesti suosittuja.

1. Vain yksi peli

Jos on mahdollista hankkia vain yksi peli, jonka pitäisi sopia mahdollisimman erilaisiin tilanteisiin. Sen on oltava kohtuullisen helposti opittava ja pelattava, mutta toisaalta tarjottava haastetta. Se ei saa olla peliajaltaan kovin pitkä ja sen on toimittava hyvin monilla eri pelaajamäärillä ja erilaisten ihmisten kesken.

Carcassonne Kivikausi täyttää kaikki nämä ehdot. Hieno peli, joka kaiken muun lisäksi on vielä kohtuullisen helppo. Tähän voisi tietysti pistää alkuperäisenkin Carcassonnen, mutta mielestäni uudempi versio on ensimmäistä toimivampi. Vielä kun peli on kohtuullisen halpa, niin en näe mitään syytä, miksi sitä ei hyllyä täyttämään hankkisi.

2. 2 pelaajaa

Koska tähän luokkaan sopivia pelejä on valtavasti ja luokka on tärkeä, jaottelen näitä tarkempiin alaluokkiin.

2.1. Lyhyttä ja kevyttä

Tyypillinen tilanne on esimerkiksi pariutuneiden illanvietto tai täytepeli muuta porukkaa odotellessa. Tähän luokkaan kuuluu kaikinpuolin helpot pelit, jotka oppii hetkessä. Ongelmana näissä tietysti on, että kokemus voi alkaa toistamaan itseään. Kosmoksen kaksinpelisarjasta helpoimmat pelit lukeutuvat juuri tähän kastiin.

Kadonneet kaupungit – Knizian yksi korttipeliklassikoita. Sisältää kaikki tämän luokan tunnusmerkit ollen myös pelinä aivan erinomaisen kiehtova. Suositellaan lämpimästi erityisesti pareille. Teemahan tässä on täysin päälleliimattu, mutta korttien hieno kuvitus luo silti kivasti tunnelmaa.

Battle Line / Schotten Totten – Tässä pelissä on tarkoitus voittaa enemmistö lippuja. Niitä saa pelaamalla pokerityylisesti paremman sarjan kuin vastustaja. Nopea peli, jossa tuuri ja taito sekoittuvat miellyttävässä suhteessa.

Flowerpower — Hieman dominotyylinen kukkaketojen kasvatuspeli, joka lempeästä teemastaan huolimatta on joskus hieman julma. Miellyttävän erilainen tapaus, joka vaatii sopivan vähän pohdintaa ja riskinottoa, mutta jossa silti taidolla on yllättävänkin suuri merkitys.

Top Speed — Parissa minuutissa läpipelattava nopeuskorttipeli. Tarkoitus on latoa kilpaa kortteja pinoihin siten, ettei missään pinossa ole kahta korttia, joissa olisi sama väri tai kuvio. Peli on erittäin mukava ja aiheuttaa ”vielä yksi erä” -ilmiötä.

Jambo — Toimivat yksinkertaiset kaksinpelattavat talouspelit ovat erittäin harvinaisia, mutta tässä on yksi lajinsa mallikelpoinen edustaja. Korteissa paljon tekstiä, joten ensimmäiset pelit menevät opetteluun. Vasta sen jälkeen peli pääsee kunnolla oikeuksiinsa.

2.2. Keskiraskaat pelit

Tämän luokan pelit ovat hieman vaativampia tarvien pitemmän omaksumisajan, mutta eivät silti ole kohtuuttoman vaikeita. Eli luonnollinen hyppäys evoluutiossa, kun edellisen luokan pelit ovat alkaneet tuntumaan liian helpolta ja kaipaisi hieman tiiviimpää purettavaa.

Miehiset pelit

Tietyt temaattiset aiheet, kuten sota ja urheilu jättävät usein naiset kylmäksi, joten tämän luokan pelit harvemmin soveltuvat pariskunnille.

Memoir ’44 Kevyttä kaksinsotapeliä himoavalle tämä on must, varsinkin kun ulkoasu on kertakaikkisen upea. Temaattinen, melkoisen yksinkertainen, mutta silti ihan kivasti haastetta ja tiukkoja tilanteita tarjoava sotapeli toisen maailmansodan ratkaisutaisteluista. Tästä on olemassa esi-isäversio Battle Cry Yhdysvaltain sisällissodasta ja uudempi, vaikeampi versio Command & Colors – Ancients.

Street Soccer — Jalkapalloteema ei tavallisesti ole naisten keskuudessa se vetävin artikkeli. Peli on helppo ja nopeasti pelattava ja tavoittaa jalkapallon tunnelman yllättävänkin hyvin. Jalkapallofaneille tämä on aivan ehdoton ja kelvannee muillekin.

Lord of the Rings – The Confrontation — On hieman kyseenalaista, että onko tämän pelin paikka täällä, sillä LotR-maailma ei kuitenkaan ole ihan puhtaasti miehistä aluetta. Stratego-tyylinen sotiminen kaksintaistelumeininkeineen sai kuitenkin pistämään pelin tähän osastoon. Tässä tapauksessa kummallakin puolella on omat yksikkönsä ja voittotavoitteensa, mutta siitä huolimatta peli tuntuu hyvin tasapainotetulta. Stratego-tyylisten pelien ehdotonta aatelia. Pelityypistä pitäville voisi myös suositella Hera & Zeusia, joka on taas hieman erilainen variaatio aiheesta.

Blue Moon — Kansat taistelevat. Peruspakkauksessa on kaksi kansaa, mutta lisää voi ostaa kuuden ylimääräisen kansan verran. Peli tarjoaa runsaasti vaihtelua face-to-face-taistelun muodossa.

Seuraavaksi pitäisi varmaan listata naisten pelejä, mutta en keksi tähän mitään järkevää, joten jätän sen väliin.

Tematiikaltaan neutraalit pelit

Saksalaispelit ovat usein tematiikaltaan sellaisia, että ne kiehtovat useimpia ihmisiä tai vähintään aiheuttavat antipatiaa mahdollisimman vähissä. Kuvittelisin asian johtuvan siitä, että siellä pelit suunnitellaan jo lähtökohtaisesti perheen kesken pelattavaksi, jolloin tematiikassa varotaan ääripäitä.

Kosmoksen kaksinpelisarjasta löytyy tähänkin luokkaan hyviä ehdokkaita, mutta myös muut kustantajat (esim. Eurogames) tarjoavat nykyään omia sarjojaan. Lisäksi monet useammalle pelaajalle tarkoitetut pelit toimivat. Äkkiseltään tulee mieleen vaikkapa Puerto Rico. Tämä hieno peli toimii myös kaksinpelinä, vaikka laatikossa muuta väitetäänkin. Tässä luokassa löytyykin hyvin tarjontaa.

Blokus — Toimii hyvin niin kaksinpelinä kuin nelinpelinä. Kolminpeli onnistuu heikommin. Erittäin nopea, hyvin yksinkertainen, mutta samalla kieron nopea puhdas abstrakti. Hauska pelattava eikä vaadi syvällistä miettimistä.

Hive — Tässä pelissä on hieman päälleliimatun oloinen hyönteisteema, pinnan alla sykkiessä melko abstrakti shakin tyylinen peli. Tämä on kuitenkin yksinkertaisempi ja nopeampi pelattava, mutta silti kiehtova tarjoten runsaasti taktikoinnin mahdollisuuksia.

Ta Yü — Toinen tematiikaltaan erittäin heppoinen peli on hieman Carcassonne-tyylinen putkimiespeli. Eli pelilaudalle nappuloita lisäämällä pitää vesijohdot saada jatkumaan mieluiten omalle puolelle. Erittäin laadukas ulkoasu lisää tämän pelin arvoa kummasti.

2.3. Raskaat strategiapelit

Kun tuntuu siltä, että tavalliset seurapelit eivät tarjoa tarpeeksi haastetta, niin on aika hakea esille raskaat boksit — ainakin näin henkisessä mielessä. Saksasta ei juurikaan löydy enää ehdokkaita tähän luokkaan, vaan pitä kurkistaa valtameren takaiseen tarjontaan eli jenkkilän markkinoihin. Sieltä löytyykin vaihtoehtoja enemmän kuin haluaisi tietääkään.

En ole itse harrastanut tätä puolta juurikaan lähinnä sopivien pelikavereiden ja ajan puutteen takia, mutta pientä kiinnostusta on kyllä ollut kokeilla. Tästä syystä kannattaa kuitenkin suhtautua hieman(?) varauksella ehdotuksiini.

Twilight Struggle — Ei niin raskas vääntö kylmän sodan aikaisesta Euroopan näyttämöstä. En ole vielä pelannut tätä itse, mutta on saanut valtavasti kehuja. Temaattisesti vahva, mutta mekaanisesti lähellä saksalaispelejä.

East Front Erittäin arvostettu raskaampi palikkapeli itärintamalta. En ole pelannut tätäkään.

War of the Ring — Erittäin hyvin tehty raskas sotavääntö sormusten sodasta. Sotapeli, jossa sormussaattue tuo kuitenkin mielenkiintoisen vahvan strategisen elementin. Mikäli teema ja raskaammat pelit kiinnostavat, niin tämä on aika ehdoton.

We the People — Peli on strategiapelien kevyemmästä päästä ja ihan kiva, mutta kuuleman mukaan samaa sarjaa oleva Hannibal on vielä parempi.

Hammer of the Scots — Englantilaisten ja skottien väliseen nahisteluun pohjautuvassa pelissä on onnistuttu erinomaisesti yhdistämään yksinkertaisuus historialliseen ja temaattiseen tarkkuuteen.

Advanced Squad Leader — Siinä vaiheessa, kun tuntuu, ettei peleissä ole tarpeeksi kontrolloitavaa eikä maailmaa mallinneta tarpeeksi tarkasti, voi perehtyä vaikkapa Advanced Squad Leaderiin — tai sitten astua ulos kellarista ja alkaa pelaamaan Elämä-tosiaikastrategiaa…

2.4. Abstraktit

Tämä on yksistään laaja luokka, koska jo monet vanhoista klassisista lautapeleistä ovat juuri kaksinpelattavia abstrakteja. Tähän kuuluu mm. shakki, go, backgammon, tammi, mylly ja lukuisia muita. Myös nykyään tehdään paljon tähän luokkaan kuuluvia pelejä, joista erityisesti voisi mainita Gigamicin pelit sekä GIPF-projektin. Itse pidän erityisesti backgammonista, mutta go kiinnostaa paljon. Shakki on myös kiehtova peli, mutta turhan raskas mun makuun.

3. Kolmen pelattavat

Olen valinnut tähän luokkaan pelejä, jotka ovat parhaimmillaan kyseisellä pelaajamäärällä. Usein laajemmalle pelaajaskaalalle tarkoitetut ja kaksinpelinä hyvin toimivat toimivat myös tällä pelaajamäärällä enkä siksi listaa niitä tässä ryhmässä. Hyvin monet pelit toimivat kolmella kohtuullisesti, mutta ovat parhaimmillaan neljällä pelattuna.

Citadels — Pidän pelistä eniten juuri kolmella pelaajalla, jolla se on hieman erilainen verrattuna muihin pelaajalukumääriin. Tällöin kontrollia on eniten ja peli sujuu nopeammin. Tämä on kuitenkin mielipidekysymys, sillä jotkut pitävät tästä enemmän isommilla pelaajamäärillä.

Paris Paris — Toimii kahdellakin pelaajalla hyvin, mutta on ehkä kolmella parhaimmillaan. Helppo ja nopea, mutta silti mukavalla tavalla kinkkinen peli Pariisin myyntipisteiden optimoimisessa. Periaatteessa sopii perheen kesken pelattavaksi, mutta takana oleva mekaniikka on yksinkertaisuudessaan aika kiero eikä ihan helposti hahmotettava.

Aavikon karavaanit — Hieman go-mainen alueiden kahmimispeli 2-5 pelaajalle. Toimii käytännössä kaikilla pelaajamäärillä erinomaisesti ja on kohtuullisen nopea ja yksinkertainen toimiakseen myös perhe- tai täytepelinä. Siis erinomainen pelihyllyn täyte.

Tikal — Tunnelmaltaan erittäin hieno viidakon tutkimispeli. Toimii ehkä parhaimmillaan kolmella. Tulee kontakteja, mutta odotusaika ei kasva liian suureksi. Suurin ongelma pelissä on, että analyysihalvauksesta kärsivien pelaajien kanssa tästä tulee helposti tuskallinen kokemus. Tämä on kuitenkin suurempi ongelma neljällä pelaajalla pelattaessa.

Attika — Erittäin hieno rakennuspeli 2-4 pelaajalle ja sopii erinomaisesti kaikille pelaajamäärille. Sopivasti rakentamalla pystyy joitakin rakennuksia tekemään ilmaiseksi. Liian kauan ei kuitenkaan auta kytätä, ettei joku toinen vie parhaita paikkoja. Peli on todella hyvin tasapainotettu ja jännittävä heti alusta lähtien.

Hansa — Schachtin parhaimmistoa ollen tyypilliseen tapaan yksinkertainen, mutta samalla aika kiero. Tarkoitus on siis liikutella laivoja Itämerellä hansakaupan aikaan keräten mahdollisimman paljon voittopisteitä. Peli toimii erinomaisesti kahdella ja kolmella ollen ehkä kahdella hieman liian lyhyt. Neljällä peli on hieman liian pitkä ja alkaa toistamaan itseään.

4. Neljän pelattavat

Neljä on kaikkein paras lukumäärä peli-iltaa varten. Suurin osa useammalle pelaajalle tarkoitetuista peleistä sopii myös neljällä hengellä pelattavaksi. Tähän kohtaan voisi listata vaikka kuinka paljon hienoja pelejä, mutta pistän vain muutaman helmen tai pelkästään tällä pelaajamäärällä toimivan.

Puerto Rico — Viime vuosien suurin hitti on ehkäpä kaikkein paras nimenomaan neljällä pelaajalla. On ehkä hieman liian monimutkainen perhepeliksi, mutta vähänkään vaativimmista peleistä pitävälle tähän tutustuminen kuuluu yleiseen oppimäärään.

Catanin uudisasukkaat — Catan on yksi saksalaispelibuumin suurimmista syyllisistä ainakin Saksan ulkopuolella. Onnistui liittämään yhteen erilaisia elementtejä siten, että peli miellytti lähes kaikkia. Erittäin hieno peli vaikkakin hyvin monet ovat pelanneet peliä liian paljon. Suurimmat moitteet peli saanee kriittisestä alkupelistä. Alun huonon tuurin jälkeen on vaikea nousta pelimekaniikan ollessa ”rikkaat rikastuu vielä enemmän” -tyylinen.

Inkognito — Vähän tunnettu Cluedon tyylinen mysteeripeli. Yksi suosikkipeleistäni hienon tunnelmansa takia. Toimiakseen vaatii sopivan porukan, joka jaksaa kunnolla keskittyä peliin. Toimii oikeastaan vain neljälle pelaajalle, vaikka mukana on myös kolmen pelaajan säännöt.

Web of Power — Peliaikansa puolesta sopisi melkeinpä parhaiten täytepelikohtaan, mutta on sisällöltään täysiverinen peli. Lyhytaikaista El Grandea kaipaaville tämä lienee mitä parhainta hupia. Lyhyestä peliajastaan huolimatta sisältää hippusen strategiaa ja paljon taktikointia. Toimii erittäin hyvin 3-5 pelaajalla, mutta on minusta ehkäpä parhaimmillaan neljällä.

Lost Valley — Erittäin temaattinen kullankaivuupeli on yksi parhaita esityksiä alaltaan. Mikäli luonnossa samoilu ja erästäminen ovat lähellä sydäntä, niin tätä peliä voi erityisesti suositella. Muillekin tutkimusmatkailupelien ystäville tämä on aika varma tapaus.

Timbuktu Jännä yhdistelmä deduktiota, todennäköisyyslaskentaa ja muistipeliä. Aivoja rassaava kokonaisuus, joka tarjoaa täysipainoisen kokemuksen sille yhdelle kerralle, jonka tätä jaksaa kerrallaan pelata. Peli on mekaniikaltaan aika uniikki ja sille on vaikea keksiä läheistä sukulaista. Toimii kaikilla pelaajamäärillä 3-5, mutta ehkä parhaimillaan neljällä. Viidellä pelatessa kannattaa käyttää samaa lautamäärää kuin neljällä, ettei peli veny turhan pitkäksi.

5. Viiden pelattavat

Neljän pelattavien ohella tässä luokassa riittää eniten valinnan vaihtoehtoja. Siispä listaankin tähän vain muutaman hienon yksilön.

Princes of Florence — Vaikka jotkut saattavat muuta väittääkin, niin tämä peli toimii muillakin pelaajamäärillä kuin viidellä. On kuitenkin viidellä pelaajalla parhaimmillaan. Tässä pelissä väärät päätökset maksavat paljon. Tästä, vaikutuskertojen vähäisestä määrästä ja monista taktiikkavaihtoehdoista johtuen aiheuttaa pahaa päänvaivaa. Suurimmat moitteet peli on kerännyt osin vähäisestä vuorovaikutuksesta ja runsaasta yksityiskohtien määrästä. Ei siis mikään perhepeli.

El Grande — Wolfgang Kramerin eli myös edellisen pelin tehneen suunnittelijan tyylikäs klassikko. Tarkoituksena on saavuttaa eri alueilla eniten vaikutusvaltaa ja näin kerätä eniten pisteitä. Nimellisesti peli tapahtuu keskiaikaisessa Espanjassa, mutta saksalaispelien tapaan teema olisi hyvin helppo vaihtaa ihan miksi tahansa.

Taj Mahal — Hieman pokerityylistä kortinpeluuta sisältävä lautapeli. Oikeastaan pohjimmiltaan korttipeli, vaikka laudallakin on oma tärkeä elementtinsa. Vaatii jatkuvia tiukkoja päätöksiä ja hermoja raastavaa taktikointia. Todella elegantti lautapeli.

Hacienda — Tämä ei tarjoa varsinaisesti mitään uutta lautapelimekaniikan taivaalta, mutta onpahan erittäin hyvin toimivista systeemeistä kokoonpantu kokonaisuus. Hyvälle pelille ominaisesti suolet ovat mutkalla koko keston ajan ja aina on vähintään pari toimintoa liian vähän käytettävissä.

6. Kuuden pelattavat

Kun viisi on vielä hyvä pelaajamäärä, niin kuusi on jo huomattavasti ongelmallisempi. Sopivia pelejä on jo huomattavasti vähemmän eikä porukan jakaminen kahden kolmen hengen ryhmäänkään tunnu välttämättä parhaimmalta vaihtoehdolta. Lisäksi kun vielä useat kuudelle hengelle tarkoitetut pelit toimivat tällä pelaajamäärällä hitaasti, niin sopivien pelivaihtoehtojen löytäminen on joskus tiukassa.

Formula Dé — Tämä toimii parhaiten viidestä kahdeksalla pelaajalla. Kuudella hengellä pelissä alkaa olemaan jo formulakisojen meininkiä eikä oman vuoron odotus kasva kohtuuttoman pitkäksi. Tämä peli on myös riippuvainen peliporukasta, sillä liika laskeminen ja optimointi laskevat tunnelmaa pahasti. Parhaimmillaan nopeasti pelattuna. Ei suositella noppa-allergiasta kärsiville.

Bluff! (Liar’s Dice, Perudo) — Erinomainen todennäköisyyksien hallintaan ja bluffaukseen perustuva puhdas noppapeli. Ehdottomasti yksi parhaimpia noppapelejä. On myös yksi harvoista eliminaatiopeleistä, jotka ovat päässeet tälle listalle mukaan. Yleisesti ottaen eliminaatio on peleissä huono asia, mutta tässä se ei pelin nopeuden takia pääse pahasti haittaamaan.

Royal Turf — Tässä pelissä lyödään vetoa hevosten sijoituksista. Hevosten etenemiseen voi itse vaikuttaa, mutta melko rajoitetusti. Tunnelmaltaan kuitenkin hyvä pelaajien kannustaessa omia hevosiaan ja erityisesti iloitessa toisten epäonnesta.

Robo Rally — Mukava aivojenrassaus-peli. Sinun tulee ohjelmoida robottisi menemään oikeaan paikkaan. Hankaluutena on seinät, liukuhihnat, muut radalla olevat härvelit ja ennen kaikkea muut pelaajat. Pitää pelata tarpeeksi lyhyellä radalla. Pitkällä kestää ihan liian pitkään.

Antike Sotaisa sivilisaatiopeli, jonka kuoren alta paljastuu kuitenkin kohtuullisen puhdasverinen optimointirymistely. Sotiminen kannattaa tässä hyvin harvoin ja suurempi huomio pitää keskittää tuotantokoneiston optimoimiseen voittopisteitä varten. Hieno peli, mutta jakaa hieman mielipiteitä.

7. Seitsemän pelattavat

Kuuden ohella seitsemän on varsin ongelmallinen pelaajamäärä. Usein kannattaa jo harkita ryhmän jakamista kolmen ja neljän pelaajan pöytiin. On kuitenkin olemassa joitakin pelejä, jotka toimivat myös tällä pelaajamäärällä.

Diplomacy — Vanha täsmälleen seitsemälle hengelle tarkoitettu klassikko, jonka suosio on kestänyt vuodesta toiseen. Jo nimensä mukaisesti on lähes pelkkää neuvottelua, joten ei sovi kaikille. Peli kestää lisäksi useita tunteja. Itse en ole erityisen ihastunut peliin, mutta pidän peliä silti hienona.

Pit — Viime vuosisadan alkupuolelta lähtöisin oleva reaaliaikainen korttipeli. Erittäin kaoottinen, meluisa ja vaatii nopeita hoksottimia. Ei siis selvästikään sovi kaikille, mutta hauska peli sopivalla porukalla sopivassa mielentilassa pelattuna. Vaatii viidestä kahdeksaan pelaajaa toimiakseen kunnolla.

8. Kahdeksan tai enemmän

Normaalisti tämän kokoinen porukka jaetaan jo useammaksi, mutta mikäli halutaan pelata yhtenä porukkana, niin on olemassa joitakin vaihtoehtoja. Erityisesti partypeleistä löytyy tähän luokkaan useampiakin vaihtoehtoja, mutta käsitellään niitä omassa kappaleessaan.

6 Nimmt! (Take 6) — 6 Nimmt! on klassikko, vaikkei sillä ikää olekaan kuin kymmenisen vuotta. Peli on helppo oppia ja pelata, sopii hyvinkin erilaisille pelaajamäärille ja pelaajatyypeille. Ehkä parhaimmillaan pienemmillä pelaajamäärillä, mutta toimii hyvin isommallakin porukalla, vaikka tuurin osuus kasvaakin. Tuurillakin voi päästä pitkälle, mutta myös taidolla on merkitystä. Eikä kukaan ole vielä keksinyt peliin optimaalista strategiaa. Teemasta ei kannata puhua tämän pelin yhteydessä, sillä häränpäitä enempää sitä ei löydy.

Werewolf (Mafia) — Vanha klassikko, jossa ihmissudet yrittävät syödä kyläläiset ja kyläläiset yrittävät saada selville ja hirttää ihmissudet. Psykologinen ja hieman roolipelimäinen peli. En ole koskaan pelannut, mutta on vanha klassikko vuosien takaa. Kuulunee peleihin, jotka jakavat voimakkaasti mielipiteitä.

Ricochet Robot — Hyvin erilainen peli. Perustaltaan simultaanista ongelmanratkaisua, jossa nopein voittaa. Tavoite on etsiä robotille optimaalista reittiä eri tilanteissa. Vaatii tiukkaa keskittymistä ja hahmottamiskykyä. Tämäkään ei siis sovi kaikille. Etuna tässä on, että peliin voi liittyä koska vain ja poistua koska vain.

9. Partypelit

Tähän luokkaan kuuluvia pelejä pelataan silloin, kun halutaan pitää porukalla hauskaa pelin toimiessa lähinnä tunnelman luojana ja tekosyynä porukan väliselle kanssakäymiselle. Tästä johtuen tyypillinen partypeli sisältää verbaalista ja fyysisiä elementtejä. Usein tämän luokan peli sisältää täsmälleen sen yhden idean.

Alias — Alias on saavuttanut Suomessa hillittömän suosion eikä ihme. Peli on yksinkertainen, toimiva ja sopii isommallekin porukalle. Peli on paripeli ja siinä toinen yrittää kertoa toiselle, mikä sana hänellä on edessään käyttämättä kyseistä sanaa. Pidin pelistä aikoinaan kovasti, mutta pahan leipääntymisen takia sitä ei ole tullut aikoinaan pelattua.

Twister — Kuuluu sarjaan fyysiset pelit. Eli arvotaan väri ja jokin raaja, joka pitää asettaa sen väriseen palloon pelissä olevalla matolla. Se joka kaatuu, niin häviää. Sitä kun vähän aikaa pelaa, niin johan on solmussa. Sopii siis erinomaisesti fyysisistä peleistä pitäville. Mutta oikean peliporukan löytäminen lienee vaikeampaa, kun suomalaisilla on tunnetusti suuri koskemattomuusalue. Pidän pelistä, mutta eihän tätä ihan joka porukalla tule pelattua.

Apples to Apples (Kuin kaksi marjaa) — Hitti anglosaksisesta maailmasta, josta tehtiin jokunen vuosi sitten myös suomalainen käännösversio. Pelissä kukin vuorollaan läväyttää pöytään kortin, jossa on jokin adjektiivi. Muut sitten heittävät pöydälle substantiiveja, jotka sopivat mahdollisimman hyvin adjektiiviin. Adjektiivin heittänyt sitten valitsee näistä omasta mielestään kuvaavimman. Tämän kortin pöytään pistänyt saa pisteen. Peli on viihdyttävä ja saa aikaan naurua sekä kovasti kommentointia. Eli siis mitä sopivin illanviettoon.

Attribute Hyvin pitkälle edellisen pelin kaltainen, mutta ehkä pelillisesti ehjempi kokonaisuus.

Cranium Cranium on oikeastaan kokoelma hyviä partypelejä. Kalliihko, mutta ihan kiva kokonaisuus silloin tällöin pelattavaksi. Normaalipeli on ehkä hieman liian pitkähkö sisältöönsä nähden.

Fiese Freunde Fette Feten Tämä on partypeli enemmänkin teemaltaan kuin mekaniikoiltaan, jotka ovat kuin normaalista saksalaispelistä. Tämä on Game of Life, mutta kohtuullisen kyyninen näkemys. Jos ei muuta, niin tarjoaa ainakin kunnon naurut. Pelin säännöt ovat yllättävän hankalat pelin yksinkertaisuuteen nähden. Ei kannata yrittää tavata niitä juuri ennen peliä.

10. Näppäryyspelit (Dexterity games)

Näppäryyspeleiksi luokitellaan kaikki sellaiset pelit, joissa orastavasta tai pitkälle ehtineestä nakkisormisuudesta on haittaa pelimenestykselle. Tälle peliluokalle on myös tyypillistä, että se vetää puoleensa myös peleistä vähemmän kiinnostuneita. Eikä ihme, sillä säännöt ymmärtää käytännössä ilman niiden lukemista ja pelin fyysisyys tekee sen helpommin lähestyttäväksi.

Villa Paletti Vuonna 2002 Spiel des Jahresin voittanut Villa Paletti on klassinen esimerkki näppäryyspelistä. Tarkoitus on rakentaa mahdollisimman korkea huvila lisäämällä siihen ensin tukipylväät ja sen jälkeen uuden kerroksen. Pelin jännitys tulee siitä, että tukipylväät ylempiin kerroksiin otetaan alempaa, josta tietysti seuraa rakennelman romahtaminen jossain vaiheessa. Tässä pelissä tavoite ei niinkään ole voittaa vaan pikemminkin olla häviämättä. Vanha idea pienillä uusilla ideoilla höystettynä tekee pelistä lajissaan mallioppilaan.

Pitchcar (Carabande) Tämä peli on tarkoitettu kaikille autoratojen ystäville. Palasista rakennetulla radalla autojen virkaa hoitavat puukiekot, joita nepataan sormella eteenpäin. Tarjoaa sopivasti jännitystä ja dramatiikkaa formuloiden tapaan. Sopii hienosti isompien porukoiden illanviettoon.

Crokinole Alun perin kanadalaislähtöinen vanha pyöreällä laudalla pelattava kahden tai neljän hengen näppäryyspeli. Pelissä on tarkoitus hieman curlingin tyyliin saada kiekko mahdollisimman keskelle tietysti vastustajan kiekot pois tyrkäten. Ehdoton yleisömagneetti, joka saa kenet tahansa laudan ääreen. Olisikin pakkohankinta joka kotiin, mutta laudat ovat aika kalliita ja vaikeita saada näin Suomessa.

Bandu Halutessasi ison kasan kummallisen näköisiä palikoita hanki Bandu. Pelissä saada itselleen mahdollisimman sopivia palikoita ja rakentaa näistä tornia. Ja se torni ei saa sortua. Yllättävän taktinen ja ehdottomasti parhaita näppäryyspelejä.

Ubongo Tetris lautapelinä. Parhaita markkinoilla olevia nopeuspelejä. Tavallisesti nopeuspelissä on joko hyvä tai huono ja pelikokemuskin määräytyy sen mukaan. Tässä useampi voi olla hyvä ja peli itsessään tarjoaa paljon onnistumisen kokemuksia. Hiukan aliarvostettu peli, mutta on Suomessa kulttisuosiossa.

11. Monenpelattavat abstraktit

Tuntuu, että suurin osa abstrakteista peleistä on jostain syystä kahden pelattavia. Erityisesti vanhat klassikot ovat lähes laidastaan tarkoitettu vain kahdelle. Tosin useissa saksalaispeleissä teema on niin löyhästi pelissä kiinni, että ne melkein kuuluisivat tähän luokkaan. Näitä ovat esimerkiksi Kramerin Pueblo ja Torres.

Genial Peli on suomeksi ”yksinkertaisesti nerokas”, mikä kuvaa hyvin pelin toimivuutta. Lyhyeen peliaikaan on tungettu valtava määrä tiukkoja päätöksiä ja mielenkiintoisia tilanteita. Yksi modernien saksalaispelien aliarvostetuimpia klassikoita. Kuuluu jokaiseen kotiin.

12. Perhepelit

Tähän luokkaan kuuluvat pelit, joita voi pelata koko perheen kanssa myös perheen pienimpien ollessa mukana. Tärkein vaatimus on siis pelin helppous. Perusmekaniikan pitää olla sellainen, että se on nopea oppia ja helppo ymmärtää. Hyvälle perhepelille on kuitenkin tärkeää, että siitä löytyy ”toinen taso” eli hyvin pelatakseen pitää ymmärtää miten pelimekaniikan saa pelaamaan itselle. Tässä kohtaa ei voi olla mainitsematta Carcassonnea, joka on ihanteellinen vaihtoehto tähän kohtaan. Saksassa vuosittain jaettavan Spiel des Jahres -palkinnon voittajat voidaan laskea järjestään kuuluvan perhepelikategoriaan. Suoraan SdJ-listan mukaan pelin valitsemalla ei voi kovin pahasti pettyä. Näppäryyspelit kuuluvat myös järjestään kaikki tähän luokkaan.

Menolippu — Alan Moon räjäytti pankin tällä kohtuullisen yksinkertaisella, mutta yllättävän paljon syvyyttä tarjoavalla junapelillään. Peliaika on ehkä himpun verran turhan pitkä ja varsinkin peruspelissä on vain yksi voittotaktiikka, mutta kokonaisuus on vahva ja tämä kuuluu ehdottomasti gateway-peleihin, josta lähes kaikki pitävät. Eurooppaversio on himpun verran monimutkaisempi ja lauta on sekavampi. Itse pidän erityisesti Märklin-versiosta, jossa on hyvin korjattu peruspelin heikkouksia ja lisätty uusia ulottuvuuksia kuitenkaan merkittävästä monimutkaistamatta peliä.

Niagara Ulkoasultaan todella upea peli, jonka jokimekaniikka on ainutlaatuinen. Itse peli on hyvin yksinkertainen siisti perhepeli, joka ei tarjoa kuitenkaan mitään suurempia ulottuvuuksia. Aika varma valinta perhepeliksi.

Trans America Perusmekaniikaltaan erittäin yksinkertainen junaradan rakennuspeli. Peli menee sutjakasti ja rautatieverkon rakentuminen on kiehtovaa katsottavaa. Suurimmat kritiikit peli on saanut siitä, että sen sanotaan olevan liian tuuripainotteinen ja että se toisekseen ”pelaa itsestään”. Peli on kuitenkin viihdyttävä ja siinä on jotain kummaa, joka jaksaa viehättää pelikerrasta toiseen. Pelistä on tarjolla nykyään myös Eurooppaversio, joka on säännöiltään yksi yhteen alkuperäisen kanssa.

Mississippi Queen Kilpa-ajopeli, jossa ajoneuvoina on tällä kertaa höyrylaivat. Viihdyttävä ja helppo peli. Teema on mukava ja pelikomponentit ovat hyvin tehty eli kaikki eväät hyväksi perhepeliksi ovat olemassa.

Cartagena Tunneli vankilasta vapauteen on avautunut ja vangit yrittävät kilvan pelastautua vapauteen. Tunneli on kuitenkin ahdas eikä yhteen ruutuun mahdu kuin yksi vanki kerrallaan. Vankilapako teema kiehtonee ainakin miespuolista väkeä ja miksei naisiakin, jos ei pelin hiukan synkästä ulkomuoto heitä muuten pelota pois. Peli on nopea, helppo, mutta silti yllättävänkin taktinen. Ehdottomasti suositeltava.

Mamma Mia! Tämä pelimekaniikaltaan kiehtova peli yhdistää muistinhallintaa ja pientä taktikointia. Vaikka onkin yksinkertainen pelattava, niin yllättävän hankala opettaa.

Maailman ympäri 80 päivässä Jules Vernen hengessä pitää päästä maailman ympäri mahdollisimman vähän aikaa käyttämällä. Yksinkertainen, mutta ihan näppärä ja kivan temaattinen perhepeli.

13. Täytepelit (Fillerit)

Tämän luokan pelejä pelataan lähinnä pitempien pelien välissä kevyempänä välipalana tai odotellen toisen pelin loppumista. Parhaimmat näistä ovat kuitenkin parasta a-luokkaa verrattuna vaikka mihin peliin. Hyvin usein täytepelit sopivat myös hyvin perhepelisarjaan yksinkertaisuutensa johdosta.

Fairy Tale Peli on japanilaisen pelisuunnittelun kirkkaimpia helmiä. Tässä on yhdistetty draftaaminen ja kombojen kerääminen. Erityisesti Magicin ystävät ovat tämän pelin kanssa kotonaan. Ensimmäiset pelit ovat vaikeita hahmottaa hieman nihkeän käytettävyyden takia, mutta muutaman pelin jälkeen peli menee selkärankaan. Kertakaikkisen upea peli.

Geschenkt Tyypilliseen Amigon pelin tapaan tämä on valtavan yksinkertainen, mutta ihan miellyttävän kinkkinen tapaus. Sopivaa hupia satunnaisiin lyhyisiin taukoihin.

Coloretto — Coloretto on yksinkertaisuudessaan todella hieno peli. Pelissä kerätään värejä. Mitä enemmän kortteja tietyssä värissä on, sitä enemmän saa pisteitä. Pisteitä saa kuitenkin vain kolmesta parhaasta väristä, loput ovatkin miinusta. Peli menee sujuvasti ja nopeasti, mutta jättää silti pelaajalle kiperiä päätöksiä ja taktikoinnin mahdollisuuksia.

Africa Hyvä perhepelisarjan ehdokas, mutta pistelasku on yllättävän hankala hahmotettava ainakin perheen pienimmille. Toisaalta pelistä nauttiakseen sitä ei välttämättä tarvikaan täysin ymmärtää. Muuten pelimekaniikaltaan erittäin yksinkertainen, mutta silti viehättävä peli.

For Sale ja High Society Kyse on eri peleistä, mutta niputin ne yhteen, koska kyse on hyvin saman tyylisistä huutokauppapeleistä. Pitäminen vaihtelee, mutta mun mielestä For Sale on mukavampi.

14. Raskaat ja pitkät

Tällä luokalla on pitkät perinteet. Tämän luokan pelejä pelaavat ovat usein pitkän linjan veteraaneja, jotka eivät suosituksia tarvi. Vielä kun en itse ole kovinkaan syvällisesti tähän luokkaan perehtynyt, niin en edes osaa antaa omakohtaiseen kokemukseen perustuvia ehdotelmia. Pari peliä tulee kuitenkin aika äkkiseltään mieleen.

Die Macher Hienoin lautapeli, mitä olen koskaan pelannut. Jos on käytettävissä nelisen tuntia laatuaikaa, pelaajia on 3-5 (tosin mielellään viisi) ja kaikki haluavat kunnon pelisession, niin on aika kaivaa esille Saksan poliittista peliä kuvaava Die Macher. Teema ei varmasti kiehdo kaikkia, mutta peli on muuten niin hieno, että sitä kannattaa siitä huolimatta kokeilla.

Age of Steam Tämä on oikeastaan siinä rajoilla, koska peli ei ole ylenpalttisen raskas. Peliaika on kuitenkin helposti 2-3 tuntia ja säännöt ovat osin kiperät, joten luokittelen pelin tähän luokkaan kuuluvaksi. Kyseessä on erittäin hieno junateemainen taloudenhallintapeli. Erittäin jännittävä ja vaatii pitkää etukäteissuunnittelua. Peliin on tarjolla runsaasti lisäkarttoja, jotka myös varioivat hieman sääntöjä ja tarjoavat näin lisämaustetta peruspeliin kyllästyneille.

Power Grid Yllättävänkin yksinkertainen peli sisältää kivan talouspelin, jossa pihvinä on sähköistää mahdollisimman paljon omia kaupunkeja. Osta voimaloita, niihin polttoainetta ja yritä rakentaa omaa sähköverkko mahdollisimman halvalla. Kun kaikki haluaa tehdä sen, niin kilpailusta tulee kova. Genressään ehdottomasti yksi klassikoita.

Antiquity Splotter Spellen on niitä harvoja firmoja, jotka tekevät raskaita ei-sotapelejä. Antiquityssä yrität hallita keskiaikaisen Italian kylää. Se on kuitenkin usein vaikeaa, sillä nälänhätä ja saasteet ovat aina kolkuttamassa ovelle. Pelissä on 1500 nappulaa. Se on yllättävän yksinkertainen, mutta sen pelaaminen hyvin on vaikeaa. Parhaita ellei paras raskas rakentelupeli, mitä markkinoilta löytyy. Antiquityn lisäksi kannattaa tutustua Splotterin Indonesiaan ja Roads & Boatsiin.

Caylus Ranskalainen suomenkävijä William Attia suunnitteli debyyttipelinään täysosuman, joka ahdisteli itse kuningas Puerto Ricoa valtaistuimellaan. Täyteläinen pelikokemus, joka viehättää pelaajia hyvin laajalla genrellä. Vähänkään raskaampien pelien ystäville tämä on pakollinen osa pelikokoelmaa.

7 Ages Pitkä pitkä peli historian hämäristä moderniin aikaan. Erittäin mielenkiintoinen tapa oppia historiaa. Tämä peli on enemmänkin kokonaisvaltainen kokemus kuin verissäpäin pelattava kilpailu. Peli ei ole täysin tasapainossa, mikä on sinällään ymmärrettävää noin laajaksi peliksi.

15. Sanapelit

Otsikko kertoo aika pitkälle tämän ryhmän sisällön. Tämän luokan pelit viehättävät monesti myös sellaisia, jotka eivät tavallisesti ole niin innostuneita peleistä.

Scrabble Vanha sanapeliklassikko. Tarkoituksena on ristikkotyyliin muodostaa saamistaan kirjaimista sanoja, jotka sopivat jo olemassaolevaan rakennelmaan. Laudalta löytyy bonusruutuja, joihin asettamalla saa normaalia enemmän pisteitä. Kaikille sanapelien ja ristikkojen ystäville tämä peli on aivan ehdoton. Aiheuttaa pahaa riippuvuutta ja sanakirjan laavaamista. Alfabet lienee aika pitkälle tämän pelin kopio.

Boggle Tunnetaan myös räminäpelinä, sillä kirjainkuutioiden sekottaminen muovisen kannen sisällä saa aikaan helvetillisen mekkalan. Sekoitusoperaatio luo aina erilaisen kombinaation, josta pitää tiimalasin kertoman ajan kuluessa etsiä mahdollisimman monta ja pitkää sanaa. Jostain syystä tämä peli aiheuttaa helposti agressioita erityisesti selvitettäessä onko sana oikea vai ei. Eli tiukoissa porukoissa pelattaessa pitää olla käytettävissä Nykysuomen sanakirja.

16. Tietokilpailupelit

Tietokilpailupelejä lienee ollut kautta aikain, mutta Trivial Pursuit oli se tapaus, joka räjäytti näiden suosion. Peliä on myyty Suomessakin valtavia määriä johtuen osaltaan siitä, ettei aikuisille tarkoitettuja kunnollisia vaihtoehtoja ollut siihen aikaan kovin paljon (jos nykyisinkään). Nykyisellään erilaisia yrittäjiä on ollut aiheesta jos toisesta, mutta en ole vieläkään löytänyt alkuperäisen voittanutta.

Trivial Pursuit Edelleen ykkönen. Hyvin tasapainotetut kysymykset ja oivallisesti tehty pelimekaniikka pitävät pelaajan otteessaan vielä tänä päivänäkin.

17. Optimointipelit

Monet pelit ovat jossakin mittakaavassa optimointipelejä, mutta puhtaimmillaan optimointipelit jakavat vahvasti mielipiteitä. Monet pitävät niistä kovasti, mutta toiset vähemmän. Useimmiten suurin moite tulee pelien multisolitaire-luonteesta. Tästä johtuen pelit myös toimivat useimmiten aivan yhtälailla kaikilla pelaajamäärillä.

St Petersburg Genren edustajia puhtaimmillaan. Näppärä, hyvin yksinkertainen ja lähes yksinpeli. Jos pidät genrestä, pidät tästä pelistä, muuten voit sivuuttaa.

Industrial Waste Toinen melko tyypillinen edustaja. Erittäin hyvin tasapainotettu nopea, melkoisen yksinkertainen, mutta haastetta tarjoava aina jännittävä peli.

Goa Tämä on ehkä vähiten puhdas optimointipeli verrattuna muihin edustajiin. Saksalaispeliksi kohtuullisen raskaaseen sarjaan kuuluva aika mielenkiintoinen peli.

18. Kummalliset pelit

Tässä kategoriassa on joitakin kummallisia pelejä, jotka ansaitsevat paikkansa pelien keräilijän kokoelmissa ainutlaatuisuutensa takia.

Old Town Periaatteessa tämä on aika normaali lautapeli, mutta perusmekaniikka on sen verran erikoinen, että sitä on vaikea työntää mihinkään luokkaan. Tämä on tavallaan deduktiopeli, mutta ei sittenkään. Tarkoitus on rekonstruoida vanha lännenkaupunki vihjeiden avulla. Peli ei ole mikään elämää suurempi kokemus, mutta kiehtova ja mielenkiintoinen lisä silloin tällöin pelattavaksi.

Velhojen yö Tämän pelin erikoisuus on, että tätä pelataan pimeässä. Näppäryyspeli, jonka gizmona on hehkuvat nappulat. Tämä on jo pakko omistaa sen takia, että voi tiputtaa vieraan silmämunat.

18. Linkkejä

Ludingin kaksinpelilista — Kommentteja kaksinpeleistä ja kaksinpelaamiseen soveltuvista moninpeleistä.

BoardGameGeekin listat — Täältä löytyy listoja vaikka mihin tarkoitukseen.

Faiduttin pelikirjasto — Bruno Faiduttin Ideal Game Librarystä löytyy iso kasa kirjoittajan mielenkiintoisiksi katsomiaan pelejä. Joukossa on niin suosikkeja kuin harvinaisempiakin pelejä. Hyvä paikka etsiä erilaisia pelejä.

Osta Löydä lautapelit -kirja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.