Indiana Jones -henkinen aarrejahti Diamant on hilpeä onnenkoetuspeli, jossa pelaajat yrittävät kerätä parhaat mahdolliset aarteet luolista. BoardGameGeekin Golden Geek -palkinnoissa Diamant valittiin parhaaksi kevyeksi peliksi tai seurapeliksi, eikä suotta. Jopa kahdeksalle pelaajalle sopiva peli on mainion helppoa viihdettä.
Peli on ilmestynyt suomeksi kahteen kertaan. Lautapelit.fi julkaisi pelin suomeksi vuonna 2007. Enigma julkaisi uuden Iellon laitoksen suomeksi vuonna 2018.
Aarrejahtia kaivoksessa
Pelaajat etenevät kaivokseen, joka paljastuu kortti kerrallaan. Korteissa voi olla aarteita tai vaaroja. Aarteet jaetaan pelaajien kesken, jakamattomat osat jäävät kortille odottamaan. Joka kortin jälkeen pelaajat valitsevat, jatkavatko eteenpäin vai palaavatko leiriin.
Jos pelaaja palaa leiriin, hän saa pitää kaikki keräämänsä aarteet ja voi lisäksi noukkia kaikki matkan varrelle jääneet jakamattomat aarteet. Aarrekortit ovat luonnollisesti täynnä huonosti tasan meneviä lukuja, joten luoliin jää varmasti ylimääräisiä aarteita.
Jokainen leikin kesken jättävä pelaaja lisää kuitenkin rohkeiden aarresaalista, kun jakajia on vähemmän. Luolissa piilee kuitenkin vaara. Kun sama vaarakortti nousee pakasta toisen kerran, hyvä onni loppuu kesken ja tutkimusmatka päättyy turmioon. Kaikki vielä mukana olevat pelaajat menettävät kaikki siihen asti keräämänsä jalokivet.
Peli ei kuitenkaan ole kerrasta poikki, vaan pelaajat tutkivat yhteensä viisi luolaa. Ehkä seuraavassa luolassa on parempi tuuri?
Nopeaa hupia
Diamant on hauska peli, joka toimii hyvin jopa kahdeksalla pelaajalla. Peli onkin parhaimmillaan isommilla porukoilla ja mahdollisimman nopeasti pelattuna. Jos pelaajat jäävät miettimään päätöksiään, peli hyytyy tuskallisesti. Joskus on myös vähän tylsää, jos luolastot loppuvat nopeasti ansaputkeen, peli on kiehtovampi kun on vähän panoksia, mistä pelata.
Pieni ja näppärä peli toimii monenlaisilla porukoilla aikuisista lapsiin. Peli on näyttävän näköinen – voisi jopa puhua ylituotetusta, mutta kauniit komponentit parantavat tunnelmaa ja tekevät tällaisista kevyistä peleistä houkuttelevia pelata. On paljon mukavampaa kerätä hienoja kimaltelevia jalokiviä kuin tylsiä pahvilätkiä.
Yhdysvalloissa peli on ilmestynyt hieman eri paketissa nimellä Incan Gold. Pelit eivät ole aivan identtisiä, mutta melkein. Incan Goldissa luolastosta löytyy timanttien lisäksi arvoesineitä, joita lisätään pakkaan ja joita voi kerätä, jos onnistuu pakenemaan luolastosta yksin. Nämä arvoesineet löytyvät vuoden 2018 suomenkielisestä Diamantista.
Entistäkin hienompi Diamant
Lautapelit.fi on julkaissut pohjoismaisen version Iellon Diamantista, joka on entistäkin näyttävämpi kokonaisuus. Pelaajahahmot ovat jokainen persoonalliseen muotoon leikattuja puunappuloita, lisäksi jokaisen hahmon jalokivien keräämiseen tarkoitettu matkalaukku on eri näköinen ja kokoinen, kuvaten kunkin hahmon persoonaa. Kuvituksessa ja hahmoissa on pidetty pilke silmäkulmassa. Jokaisen hahmon persoona huokuu huumoria ja stereotyyppiseen persoonaan yhdistettyjä yksityiskohtia.
Nyt myös tähän Diamant-nimellä julkaistuun versioon on saatu Incan Goldista tuttuja lisälaattoja – mukaan peliin voi halutessaan ottaa aarrekortteja, jotka antavat lisäpisteitä silloin, kun pelaaja on ainoa kyseisellä hetkellä leiriin palaava. Sanasto onkin tältä osin mennyt uusiksi: jalokiviä pelaajille jakavat kortit ovat nimeltään jalokivikortteja, eivät aarrekortteja, ja aarrekortit sitten edellä mainittuja peruspeliin lisättäviä erikoiskortteja.

Yleisemmin pelistä olen samoilla linjoilla aiemman arvostelun tehneen Mikon kanssa: peli on parhaimmillaan isommilla pelaajamäärillä, ja silloin, kun pelaajat eivät jää valintojaan turhaa miettimään. Nopeatempoisena peli saa helposti samalla porukalla uusintaottoja.
Pelin näyttävyys on oikein miellyttävä juttu! Sen hintakaan ei ole kasvanut niin korkeaksi, että se söisi näinkin pienen pelin hankintamielekkyyttä. Kuitenkin pelaisin peliä itse mieluummin selkeillä pahvisilla laatoilla, neliönmuotoisten korttien sijaan. Minulla kun on aina tarve saada pelikortit muovisuojiin, neliökorttien sekoittaminen käy vaivalloiseksi – jokaisen kortin pitää niitä sekoittaessa olla samoin päin. Muuten ne sekoittaessa menevät helposti muovitaskujen sisään ja jäävät sinne jumiin. No, jokaisella meillä on omat ongelmamme. Varmaankaan suurin osa tämän suurelle yleisölle tarkoitetun pelin ostajista ei kuulu korttien muovittajiin.
Peli on hauska, sopivalla porukalla pelattava välipala, jota suosittelen ehdottomasti, mutta vähintään neljän hengen porukalle. Se sopii hyvin myös eri ikäisten kesken pelattavaksi. Vaikka vuorovaikutus on tärkeää, Diamant ei ole myöskään mikään ilkeä peli.
Pettymyksiin on silti syytä varautua, sillä pudotukset hyvältä näyttävästä tilanteesta puille paljaille voivat joskus olla isojakin. Ainakin lapsia voi olla hyvä auttaa etukäteen varautumaan pettymyksiin, mutta toisaalta, pettymysten sietäminen kuuluu elämän opetteluun. Diamantissa usein yhden epäonni koituu toisen onneksi, ja voi hetkellisesti tuntua karvaalta tappiolta. Diamant on mukavaa viihdettä, kun ei ota sitä liian vakavasti.

Faktat Diamantista
Suunnittelija: Alan R. Moon, Bruno Faidutti
Julkaisija: Schmidt Spiele (2005), Lautapelit.fi (2007), Iello (2017)
Mutkikkuus: Säännöt on helppo opettaa, pelin idea on erittäin yksinkertainen. Lapsetkin pystyvät pelaamaan ilman aikuisten apua, kunhan peli on tullut tutuksi.
Onnen vaikutus: Pelissä on reipas annos tuuria. Riskinotto on asian ytimessä: valitset itse, miten paljon tuurin käsiin heittäydyt. Aina tulee niitä tapauksia, joissa viimeinen onnensieni nappaa yksinään 17 rubiinin kortin, mutta varsin usein riskinotto päättyy epäonnistumiseen.
Teema: Luolaseikkailuteema toimii, vaikka ei kovin syvällinen olekaan. Kevyttä Indiana Jones -henkeä kuvitus kuitenkin huokuu.
Uudelleenpelattavuus: Tämä on niitä pelejä, joita on vaikea pelata kerralla vain yksi erä. Innostunut porukka pelaa helposti monta erää putkeen. Aivan jatkuvaa pelaamista Diamant ei ehkä kestä, mutta kun pitää vähän taukoa välillä, onnenkoettelu maistuu taas.
Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole lainkaan tekstiä.
Pelaajamäärä: 3–8, enemmän on yleisesti ottaen parempi, mutta kyllä tästä nelihenkinen perhekin saa kelpo pelin.
Kesto: Noin 30 minuuttia, mutta ripeästi pelattuna selvästi vähemmänkin.
4 vastausta aiheeseen “Diamant”
Tein ostopäätöksen tämän sivuston arvostelun perusteella. En ole katunut, sillä illanistujaispelinä Diamant on nimenomaan hauska!
Pelatessa huomaa hyvin pelaajien suhtautumisen riskinottoon. Yksi perääntyy luolasta pienelläkin timanttikertymällä, toinen jatkaa vaikka muut ovat jo lopettaneet. Parhaiten ehkä menestyy se, joka uskaltaa edetä, mutta perääntyy silloin kun paluumatkallakin on timantteja. Myös poistettujen vaarakorttien muistamisesta on hyötyä.
Parasta on se pieni jännitysmomentti, joka liittyy uuden tunnelikortin kääntämiseen. Silloin paljastuu, onko oma valinta ollut oikea. Vaikka toisten epäonnelle nauretaankin, ei kenellekään ole vielä jäänyt huonoa mieltä häviämisestä.
Tuli testattua tätäkin tuossa menneenä viikonloppuna. Hurjan hauska peli ja soveltuu tosiaankin erittäin hyvin illanistujaisten yhdeksi ajanvietenumeroksi! Oltiin otettu muutamat lasilliset ja ajateltiin kokeilla yhden pelin verran. Loppujen lopuksi en edes muista montako peliä pelasimme, kun kaikki halusivat vain lisää ja lisää! Loistavaa viihdettä!
Todellakin tämä peli on sitä parempi mitä enemmän pelaajia. Johtajankaan ei ole yhtä helppo vain kyttäillä loppuun asti paria viimistä kaivosta…
Harmitonta ja hauskaa onnenkoettelua!
Hankimme Diamantin illanistujaisten lyhyeksi viihdenumeroksi ja kyllä toimi. Komponentit olivat OK ja korttien kuvitus kunnossa. Säännöt olivat helpot ja peliä voi pelata lastenkin kanssa. Tosin jos skorpionit alkavat asustella lastenhuoneen sängyn alla, niin sitten pelaamiseen taukoa. ;-)
Meikäläisten tuurilla ja köörillä näyttää olevan niin, että timantteja olisi oltava enemmän. Noh, ostan askartteluliikkeestä jotain kimaltavaa, niin eiköhän asia korjaudu. Pelien kestot olivat jotain 20-30 minuutin luokkaa, mutta se on juuri sopiva pituus, sillä vaaran tuntu on aina sopivasti läsnä.