Kategoriat
Peliarvostelut

Peacemakers: Horrors of War

Rauha on väliaikaista. Sen ylläpitäminen vaatii jatkuvia toimia ja osapuolten tyynnyttämistä, mutta vaihtoehtoa ei ole. Koston kierre pitää katkaista, ennen kuin kaikki on maan tasalla.

Ennakkojuttu: Peacemakers: Horrors of War on syyskuussa 2023 joukkorahoitettavana.Tämä arvio perustuu vajaalla ennakkoversiolla pelattuihin peleihin. Arvioitu versio pelistä ei vastaa täydellisesti lopullista julkaistua peliä. Pyrimme päivittämään juttua, kunhan peli on ilmestynyt.

Dale of Merchants -pakanrakennuspeleistä aloittanut Snowdale Games valmistelee jälleen isompaa julkaisua Dawn of Peacemakersin sekä Lands of Galzyrin jalanjäljissä. Peacemakers: Horrors of War jatkaa Dawn of Peacemakersin rauhaisan tulevaisuuden etsintää uusilla urilla, ja jo ennakkoversiosta välittyy selvästi kuva siitä, mihin jatko-osa vie pelisarjaa.

Peacemakers: Horrors of Warin kansi

Kampanjasta kertaskenaarioihin

Horrors of War eroaa edeltäjästään merkittävällä tavalla heti laatikon auetessa: kaikki komponentit ovat välittömästi saatavilla. Dawn of Peacemakers on kampanjapeli, jossa kirjekuoria ja laatikoita avaamalla kuljettiin läpi 12 skenaarion kampanjan, kun taas Horrors of War tarjoaa kuusi vapaasti pelattavaa karttaa pienellä tarinalla kuorrutettuna. Muovifiguurit ovat vaihtuneet puisiin meepleihin ja heksoista koottava pelialue kampanjavihkoihin, ja itselleni komponentit tuntuvat sopivan Snowdalen pelien tunnelmaan ja taidetyyliin mainiosti.

Pelimekaanisesti rauhaa hierotaan kulkemalla armeijoiden lomassa sabotoiden näiden suunnitelmia ja laskien osapuolten moraalia rauhan saavuttamiseksi. Pelaajilla on mahdollisuus hyödyntää käsikorttejaan useilla tavoilla: varsinaisen kortille ominaisen toiminnon lisäksi lappuja voi käyttää liikkumiseen, ruutujen linnoittamiseen tai armeijan tulevien toimien vakoiluun.

Hahmojen erikoistumiseen on panostettu, sillä kaikki kortit muuttuvat hieman paremmiksi tiettyjen eläinten käsissä. Esimerkiksi Tambatro-gekon käsissä kirjekyyhkykortti vaihtaa useamman kortin pelaajien välillä yhden sijaan, ja Akezan-fennekin valekäskyillä armeijoiden ohjailu muuttuu helpommaksi. Erikoistumisen myötä korttien vaihtelu on tärkeää, ja samassa ruudussa olevalle kaverille voikin antaa tämän käsissä voimistuvia kortteja.

Pelin neljä hahmoa ja jokaiselle hyvin sopiva kortti.
Parannetuilla korteilla on merkitystä, mutta kaikki hahmot voivat pelata minkä tahansa kortin. Kuva: Veeti Kainulainen

Armeijat vastatusten

Pelaajien vuoron jälkeen armeijat toteuttavat toimintojaan kaksiosaisilla käskyillä. Vasen puolisko määrää toteutustavan ja muut erikoisvaikutukset, ja oikea puolisko kertoo, hyökkääkö, eteneekö vai puolustaako armeija. Korttien numeroarvot määrittävät komentosarjalle nopeuden, jonka perusteella armeijoiden vuorojärjestys muodostuu isoimmasta luvusta pienimpään.

Konemaisesti toimivan armeijan käskyjen urkkiminen ja suunnitelmien sabotointi toimivat pelimekaanisesti mainiosti, ja skenaarioiden ensimmäiset vuorot etsitäänkin usein tietoa siitä, millaisia armeijoita on vastakkain. 

Armeijoiden käskykortteja
Arvaamattomat oselotit heittävät moraalia nopalla, kun puna-arat etenevät kohti etulinjaa. Kuva: Veeti Kainulainen

Moraalin menetystä ja sodan kauhuja

Mähinä jatkuu, kunnes molempien osapuolten moraali on tarpeeksi matalalla, jolloin pelaajat voittavat, tai kunnes toisen osapuolen moraali tipahtaa nollaan, jolloin peli on hävitty. Moraalia lasketaan pääasiassa toteuttamalla armeijoiden vasempien käskykorttien ehtoja täyttämällä. Esimerkiksi puna-arojen yksi kortti kertoo, että lintujen taistelutahto kärsii, jos ne eivät ole nopeimpia. Moraalia laskee myös se, jos soturi kuolee taistelukentällä.

Taistelutahdon lopahtamisen lisäksi rauhanneuvottelijoiden pakkaan tulee kauhukortteja, jotka hankaloittavar elämää koko loppupelin ajan erilaisilla efekteillä. Tasapainottelu lähellä tappiota pitää pelin jännittävänä loppuun saakka, ja kauhukortit toimivat temaattisesti tehokkaana tapana vähentää tappioita ja kuvata sodan kauhuja.

Kolme esimerkkiä kauhukorteista: Breakdown, Panic Attack ja Mistrust.
Kauhuja on monenlaisia, ja ne pujahtavat turmeltuneina resurssikortteina pakkaan. Kuva: Veeti Kainulainen

Vaihtelevia skenaarioita

Ennakkoversiossa kokeiltavana oli kaksi pelin kuudesta skenaariosta. Pelin aloitusskenaariossa puna-arat hyökkäävät oselottien kimppuun, ja hyökkääjän moraalin tiputtaminen on avainasemassa skenaarion päihittämisessä. Toisessa kartassa karhut ovat liittoutuneet tuatarapiraattien kanssa piirittääkseen puna-arojen kaupungin. Rämäpäisten karhujen ja kanuunoilla kaukaa ampuvien piraattien hyökkäystä onkin jo vaikeampaa hallita, ja tässä skenaariossa hahmojen erityistaitojen hyödyntäminen nousi aloituskarttaa suurempaan arvoon. Kahden skenaarion perusteella erilaisilla tavoitteilla ja armeijoiden luonteilla saadaan aikaan mielekästä vaihtelua, joilla peli pidetään kiinnostavana. 

Kampanjan hylkääminen ja setupin helpottaminen tarkoittavat, että peli on entistä helpompaa saada pöydälle, vaikka vakituinen porukka vaihtuisi matkan varrella. Jokaiseen skenaarioon on myös luotu vaikeustasoa nostavia haasteita kartan ominaispiirteisiin nojaten, eli uudelleenpeluuarvoa ja optimointia on luvassa.

Ennakkoversio jättää jälkeensä vain yhden harmillisen ajatuksen: miksei tätä pääse jo pelaamaan enempää? Odotan innolla Peacemakersin täysversiota, ja alkuperäiseen Dawn of Peacemakersiin verrattuna muutokset ovat menneet juuri oikeaan suuntaan.

Erilaisten yksiköiden esittelyjä.
Joukkojen yksiköille on aina persoonallinen kuvaus hahmon hyökkäyskantaman, voiman ja elämäpisteiden lisäksi. Kuva: Veeti Kainulainen

Yksi vastaus aiheeseen “Peacemakers: Horrors of War”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *