Ratapihalla on tungosta, kun veturit yrittävät päästä oikeaan paikkaan. Vauhtiveturit on yksinkertainen noppapeli, jossa sattuu ja tapahtuu. Ratapiha elää joka vuoro, eikä reiteistä ole varmuutta. Onnistutko saamaan veturisi kuljetettua ratapihan läpi? Tässä pelissä riittää yllättäviä käänteitä.
Pelin idea
Jokaisella pelaajalla on neljä tyylikästä veturinappulaa, jotka pitää saada ajettua ratapihan läpi. Pelin voittaa se, joka saa ensimmäisenä kolme veturia maaliin.
Ratapihalla on neljä tyhjää kohtaa, joissa kiertää kolme isoa ratalaattaa. Jokaisella vuorolla heitetään kolmea noppaa: kaksi numeronoppaa kertovat, montako askelta veturia saa siirtää, värinoppa taas kertoo, mikä ratalaatoista siirtyy tyhjään kohtaan. Näin radat voivat yllättäen muuttua, kadota alta tai ilmestyä eteen.
Liikkuminen on yksinkertaista: siirrä yhtä veturiasi raiteita pitkin nopanheiton tuloksen verran. Vetureita saa tuoda peliin vapaasti, joten parhaimmillaan tarjolla voi olla neljä vaihtoehtoa. Vaihtoehtoja tarvitaan, sillä reitti ei ole aina selvä. Jos veturi ajaa päin puskuria tai ajautuu ulos raiteilta, se joutuu palaamaan radan alkuun.
Toisia vetureita voi töniä eteenpäin. Parhaassa tapauksessa yhdellä nopanheitolla saa siirrettyä useampaa omaa veturia kerralla tai saa tönäistyä toisen pelaajan veturin pois raiteilta. Kääntöpuolena joskus voi itse tulla tönityksi pois pelistä.
Pelissä on mukana myös perinteinen “jos heität tuplat, saat liikkua uudestaan”-sääntö, mutta sekin on toteutettu fiksusti: toisella liikkeellä on pakko siirtää samaa veturia kuin ensimmäisellä. Toinen siirto ei ole pakollinen ja joskus se voi olla suorastaan vaarallinen.
Kaoottista hupia
Ilman jatkuvasti muuttuvaa ratapihaa Vauhtiveturit olisi tylsä nopparalli, mutta tällaisenaan peli toimii hienosti. Kaksinpeli on hivenen tylsä, kun vetureita on liikkeellä vähemmän eikä törmäilyä juuri tapahdu, mutta onneksi se on helppo korjata: riittää, että kumpikin pelaaja pelaa kahta väriä.
Pelissä tarjotaan muunnelmana korjauskortteja, joita saa, kun oma veturi ajaa raiteilta. Korjauskortilla voi korvata värinopan heiton haluamallaan tuloksella. Suosittelen lämpimästi tämän säännön käyttämistä, sillä se ei juuri mutkista peliä ja antaa sentään jotain lohtua ja korvausta, jos oma veturi putoaa raiteilta.
Vauhtiveturit on todella kaoottinen peli, jossa pelitilanne muuttuu jatkuvasti. Voittajan ratkaisee lähinnä tuuri. Pelissä saa kuitenkin tehdä sen verran päätöksiä, että pelissä on riittävästi hallinnan tuntua (jos ei aitoa tilanteen hallintaa). Erilaisia strategioitakin voi kokeilla: käyttääkö jokaista veturia, vai ajaako vetureita keskittyneesti yksi kerrallaan? Riemukas Vauhtiveturit on vuoden 2011 parhaita lastenpeliuutuuksia.
Faktat Vauhtivetureista
Suunnittelija: Bob Lindner
Mutkikkuus: Yksinkertainen, pelaamaan pääsee nopeasti ja säännöt sisäistää helposti.
Onnen vaikutus: Peli on varsin pitkälle tuuripeli, mutta erilaisia strategioita voi ainakin yrittää.
Vuorovaikutus: Mitä enemmän vetureita raiteilla on, sitä enemmän on vuorovaikutusta, kun toisten vetureita pääsee tönimään pois raiteilta. Pelissä on kevyttä mahdollisuutta ilkeilyyn.
Teema: Junapelit ovat aina hauskoja, teema toimii tässäkin ja veturinappulat ovat hienoja.
Uudelleenpelattavuus: Peli on sen verran satunnainen, että siinä riittää vaihtelua.
Kieliriippuvuus: Peli on kielivapaa.
Pelaajamäärä: 2–4.
Pituus: 30 minuuttia.
Hurjan hauska autokilpa
Autot Rallipeli
Kummitusportaat
Kapteeni ja pilssihiiri
Rapuralli
Kanan kotkotus
Cars 2 World GP
Baluba
Kimble
Formula Dé
Monza
Spinderella
Yksi vastaus aiheeseen “Vauhtiveturit”
Tulipas pelattua tätä eilen neljällä pelaajalla ja oma arvosana putosi neljästä tähdestä kolmeen, sen verran pitkäksi peli venyi. Pelasimme tosin ilman korjauslaattoja; ehkäpä ne olisi pitänyt sittenkin olla pelissä mukana. Nyt tuntui, ettei peli oikein edennyt ja kun joku lopulta voitti, olin vain ihan tyytyväinen, että peli päättyi.