Kategoriat
Uutiset

Uutiskatsaus 26.2.2024: As d’Or -voittajat 2024

Esittelyyssä As d’Or -palkinnon voittajat vuosimallia 2024, juttua lautapelien väärennöksistä ja lopputalven pelikokemuksia Lautapelioppaan avustajilta.

As d’Or -voittajat 2024

As d'Or 2024 -logo

Edellisen uutiskatsauksen jälkeen Cannes’n Festival International des Jeux on julkistanut As d’Or -palkinnon ehdokkaat ja voittajatkin ehdittiin jo valita.

Vuoden peli: Trio

Kaikki yleissarjan ehdokkaat olivat tänä vuonna varsin kevyitä pelejä.

Voittaja Trio (Kaya Miyano / Cocktail Games) on alun perin nana-nimellä ilmestynyt korttipeli, jossa yritetään saada kolmen settejä paljastamalla pelaajien käsistä pienimpiä tai suurimpia kortteja. Tätä voi pelata tavallisella korttipakallakin, jos haluaa kokeilla.

Ehdokkaista In the Footsteps of Darwin (Grégory Grard ja Matthieu Verdier / Sorry We Are French) jatkaa muiden Darwin-aiheisten pelien jalanjäljissä. Pelaajat matkaavat Beaglella ja tutkivat eläimiä tässä kepeässä pelissä.

Perfect Words (Paul-Henri Argiot / TIKI Editions) on sanaristikkopeli, jossa pelaajat rakentavat ensin yhteistyössä sanakorteista ristikon ja sitten keksivät ristikkoon muodostuville sana-assosiaatioille vihjeet. Pelaajat saavat pisteitä, jos tarpeeksi moni keksii sanoille saman vihjeen.

Trion kansi
In the Footsteps of Darwinin kansi
Perfect Wordsin kansi

Vuoden peli – Initié: Faraway

Tässä sarjassa on sitten vähän enemmän harrastaneille tarkoitettuja pelejä, mutta melko kevyitä tämänkin sarjan pelit ovat. Suomen Vuoden peli -kisoissa vuoden strategiapeli on suunnilleen tätä luokkaa.

Sarjan voittaja Faraway (Johannes Goupy ja Corentin Lebrat / Catch Up Games) on viime vuoden Spiel-messuilla suosituksi noussut fillerimittainen setinkeräys- ja tavoitteidensuorittamispeli. Tästä lisää alempana Vilman pelaamissa!

Cat in the Box (Muneyuki Yokouchi / Hobby Japan) on monille tuttu kvanttitikkipeli, jossa korttien väri lukitaan vasta kun kortti pelataan.

Eila and Something Shiny (Jeffrey CCH / ICE Makes) on söpön näköinen yksinpelattava tarinapainotteinen ”valitse oma seikkailusi” -tyylinen peli. Peli on saanut kovasti kehuja ja BGG:ssä hyvät arvosanat.

Farawayn kansi
Cat in the Boxin kansi
Eila and Something Shinyn kansi

Vuoden peli – Expert: La Famiglia

Tämä sarja on sitten kaikista kokeneimpien pelaajien peleille, eli luvassa on raskaampia pelejä kuin vaikkapa Suomen vuoden strategiapeli -listoilla.

Sarjan voittaja La Famiglia: The Great Mafia War (Maximilian Maria Thiel / Feuerland Spiele) on tasan neljän pelaajan 2 vs 2 aluehallintapeli, jossa kaksi mafiasukua taistelee vallasta Sisiliassa. Peli perustuu tositapahtumiin 1980-luvulta.

Darwin’s Journey (Simone Luciani ja Nestore Mangone / ThunderGryph Games) on toinen kisan toinen Darwin-aiheinen peli, tämä on tuntuvasti raskaampi työläistenasettelupeli.

The White Castle (Isra C. ja Shei S. / Devir) on japanilaisteemainen resurssienhallinta- ja työläistenasettelupeli, jossa noppatyöläisillä taistellaan klaanien välistä valtapeliä. Pelissä on hyvin vähän toimintoja, eli jokainen siirto merkitsee paljon.

La Famiglian kansi
Darwin's Journeyn kansi
The White Castlen kansi

Vuoden peli – Lapset: My Puzzle Adventure: Dragon

Lastenpelisarjan voittaja on My Puzzle Adventure: Dragon (Antonin Boccara ja Romarc Galonnier / Game Flow), joukko palapelejä. Palapeli kootaan ensin, sitten palaset käännetään ympäri yksi kerrallaan. Jokaisen palan takana on pieni arvoitus ratkaistavaksi ja siitä selviää seuraava pala.

Morris the Dodo (Emilie Soleil ja Jérôme Soleil / Blue Orange) kertoo Morris-dodosta, joka yrittää piilottaa munansa tunkeilijalta. Menestyäkseen on onnistuttava laskemaan liukumäkeä pelinappulalla niin että munanappula ei mene nurin.

Super Miaou (Guillaume Desportes / Space Cow) on yksinkertainen lasten pakanrakennuspeli, jossa rahakorteilla ostetaan kissanruokaa ja supersankarivarusteita kissalle.

My Puzzle Adventure: Dragonin kansi
Morris the Dodon kansi
Super Miaoun kansi

Lautapelien väärentämisestä

Lautapelien väärennöksiä on liikkeellä nettikaupoissa jonkin verran. Varsinkin Amazonin kaltaisilta alustoilta ostava saa olla tarkkana, ettei saa väärennöstä.

Charlie Hallin Polygoniin kirjoittama Counterfeiters have gone from handbags to board games, and they’re getting faster -artikkeli kuvaa ilmiötä Kelp-pelin tehneen Wonderbow’n näkökulmasta. Kelp: Shark vs Octopus on Kickstarter-peli, joka menestyi hyvin ja jonka toimitus on luvattu lokakuulle 2024.

Peliä on kuitenkin ollut jo myynnissä Amazonissa ja eBayssa. Joku on tehnyt Kickstarter-materiaalien pohjalta väärennetyn version. Jos pelistä on Tabletop Simulator -versio, siitähän saa näppärästi materiaalit ryöstettyä. Pelin julkaisija on saanut ostajilta valituksia, kun peleistä on puuttunut ohjekirja ja peliin kuuluva haifiguuri on korvattu legohailla. Väärennetty peli onkin puutteellinen eikä pelattavissa, eli kyse on yksinkertaisesti rikollisesta huijauksesta.

Stonemaierin Jamey Stegmaier kommentoi jutussa Stonemaierin salailevan uusia julkaisujaan osittain tästä syystä. Wyrmspanin sisältöä paljastettiin vasta alle kuukausi ennen pelin tuloa myyntiin. Stonemaier voi myös maksaa Amazonille Transparency-ohjelmasta, jolla voi varmistaa tuotteiden aitouden – tosin jos Amazonille pitää maksaa siitä, ettei alustalla myydä väärennöksiä, herää kyllä kysymyksiä siitä, kannattaako tällaisella alustalla ylipäänsä toimia. Leder Gamesin Patrick Leder sanookin jutussa, että asiakkaat selvästi luottavat Amazoniin aikaisempaa vähemmän, mikä ohjaa asiakkaita Lederin omaan verkkokauppaan.

Wonderbow’n juttu väärennöksistä.

Väärennetty Kelp-peli.
Väärennetty Kelp. Kuva: Wonderbow Games

Mikon pelaamia

Forest Shuffle: Alpinen kansi

Forest Shufflen lisäri Alpine on tullut Board Game Arenaan pelattavaksi. Kaupasta lisäriä pitäisi Euroopassa saada jo huhtikuussa. Lisäri on sinänsä hyvin yksinkertainen: se tuo peliin 36 uutta korttia vuoristoisella teemalla. Uudet kortit sekoitetaan pakkaan suoraan mukaan.

Lisäri fiksailee peruspeliä hieman. Uusia peuroja ei tule – sorkkaeläimiä kylläkin – joten sudet heikentyvät hieman pakan peuratiheyden liudentuessa. Lisäksi muut strategiat saavat hieman lisäpotkua: kuudes perhonen ja uusi perhosista lisäpisteitä antava kortti tehostavat perhosia, kasveista saa paremmin bonuksia, samoin linnuista ja niin edelleen.

Uudet kortit ovat muutaman ensimmäisen pelin perusteella oikein kelpo lisäys peliin ja aion ostaa lisärin heti, kun sitä Tampereen Lautapelit.fi:stä saa.

Forest Shuffle -peli Board Game Arenassa
Forest Shufflea lisärin kanssa Board Game Arenassa. Alppikortit erottuvat selvästi aikaisemmista korteista. Kuva: Board Game Arena
MLEM: Space Agencyn kansi

Pääsin viime viikolla testaamaan Reiner Knizian uutta onnenkoetuspeli MLEM: Space Agencyä. Siinä kissat matkustavat avaruuteen, kenties lievästi kömpelösti, mutta vähät siitä! Jokainen pelaajista lastaa yhden kissoistaan avaruusraketin kyytiin ja sitten kapteeni lähtee lennättämään rakettia kohti taivaita. Matkan varrella voi sitten hypätä kyydistä, kun raketti menee sopivan kuun tai planeetan ohi. Jos kapteeni jättää laivan, seuraavasta kissasta tulee uusi kapteeni.

Onnenkoetuselementti tulee siitä, että jokaisen pysähdyksen jälkeen matkan jatkaminen vaatii tiettyjen numeroiden heittämistä nopilla. Nopat kuluvat käytössä, joten vaikka alussa voi olla kuusi noppaa, lopussa voi olla vaikea heittää tiettyä tulosta vain yhdellä tai kahdella nopalla. Jos sopivaa nopanheittoa ei tule, alus poksahtaa ja kyydissä olevat kissat joutuvat palaamaan kotiin tyhjin tassuin.

Pelasimme MLEM:n perään erän Heckmeckiä ja kovin samaltahan pelit pohjimmiltaan tuntuivat. Siinä missä Heckmeck on erittäin pelkistetty, MLEM:iin on sitten kasattu kaikenlaista tilpehööriä päälle. Kokonaisuus on kuitenkin toimivan oloinen ja peli on oikein tyylikäs ilmestys. Peli maksaa noin 30 euroa ja siihen nähden komponentit ovat kyllä kunnossa, pelilautakin on hieno pitkä neopreenimatto. Joanna Rzepeckan kuvitus on tyylikäs yhdistelmä kissoja ja avaruutta.

MLEM:n pelimatto pöydällä
MLEM:n neopreenilaudalle on kuvattuna matka kohti avaruutta. Kuva: Mikko Saari

Pitkästä aikaa pelattua -osastolta voi nostaa esiin Containerin, josta sitten innostuin kirjoittamaan arvostelunkin. Se pääsi pöydälle pariinkin kertaan. Jälkimmäinen peli oli hieno osoitus siitä, miten pelin talous voi käydä nihkeäksi, jos pelaajat investoivat kovasti infraan.

Jossain kohtaa laskeskelin, että pelaajien satasen alkurahoista oli sijoitettu tehtaisiin ja varastoihin lähes 80, ja siihen mennessä huutokauppatuloja oli tullut peliin korkeintaan 20-30. Ei siis ihme, jos rahaa tuntui olevan niukasti liikkeellä. Tilanne kyllä korjaantui loppua kohden. Tässä pelissä oli mukana lisärin juttuja, joista varsinkin Financiers-moduulista pidin kovasti. Siinä lainat otetaan pankin sijasta muilta pelaajilta. Parasta olikin, kun kaksi pelaajaa oli jossain vaiheessa kumpikin velkaa toisilleen. Pelaajien välissä pöydällä oli sitten yksi korkojen maksuun käytetty ykkösen seteli, jota siirreltiin vain pelaajalta toiselle sen mukaan, kumman vuoro oli maksaa korkoja…

Splotterin Greed, Incorporated on käynyt pöydällä pariin kertaan, olin itse yhdessä pelissä mukana. Hilpeän satiirinen bisnespeli tarjoaa mahdollisuuksia tehdä pöyristyttäviä bisnesdiilejä ja epäonnistumiset taloudellisessa kasvussa palkitaan potkuilla – ja sehän on pelin tavoite, koska kun duunari mokaa, tulee potkut ja karenssia ja työttömyyttä, mutta kun johtaja mokaa, tulee avokätinen kultainen kädenpuristus ja miljoonien erorahat. Niillä sitten ostetaan erilaisia statusasioita, jotka lopulta ratkaisevat voittajan.

Greediä on hauska pelata, mutta ei liian tiuhaan. En lopulta pidä siitä kovin paljon pelinä – menestyksellä kun ei ole kauheasti tekemistä pelaamisen kanssa. Se on satiirin kannalta tietysti toimivaa, ettei touhussa kovin paljon järkeä ole, mutta pitkässä pelissä se on vähän raskasta, että lopputulos on tavallaan aika sattumanvarainen. Osa ongelmasta johtuu oikeastaan myös siitä, miten lyhyt peli on! Mutta satunnaisesti nautiskeltuna elämyksenä Greed toimii.

Lähikuva Greedin firmalaudasta.
Soshitty Generale bisnekset ovat monipuoliset: vähän maanomistusta, mikrosirujen valmistusta ja vaatteiden tuottamista halpatyövoimalla Aasiassa. Kuva: Mikko Saari

Vilman pelaamia

Helmikuu on ollut jälkeen hyvä ellei peräti loistava lautapelikuukausi. Eniten pelikertoja on saanut uusi tuttavuus Faraway, tosin vain netissä. Luultavasti tämän ostan, jos se jossain vastaan sattuu kävelemään.

Peli on nopea filleri. Aluksi saat valita viidestä kortista kolme, jotka pidät itselläsi. Sitten alkaa varsinainen peli. Pelialueelle tulee kortteja pelaajamäärän verran plus yksi ylimääräinen. Jokainen pelaa samanaikaisesti yhden kortin ja pienimmän numeron pelannut saa ensimmäiseksi valita yhden kortin pelialueelta itselleen.

Seuraava kierros on paljon mielenkiintoisempi: jos pelaat isomman kortin kuin ensimmäisellä kierroksella, saat bonukseksi pyhätön. Pyhätöt voivat antaa pisteitä tai resursseja. Pelin hienoin twisti on korttien järjestys. Kortteja pelataan yhteensä kahdeksan ja pisteet tulevat nurinkurisessa järjestyksessä. Ensin pisteytetään viimeiseksi pelattu kortti, joten kortit, jotka pelattiin ennen sitä eivät vaikuta ollenkaan.

Faraway-peli Board Game Arenassa.
Onnekas suoritus Farawayssa. Kuva: Vilma Vihervaara

Jos saat pisteitä pelatuista ananaksista, saat pisteet vain sillä hetkellä näkyvistä. Jos kortti aktivoituu vain neljällä sarviresurssilla, niiden täytyy tässä kohtaa olla jo näkyvissä.

Pyhätöt ovat aina näkyvissä, joten niiden antamat resurssit toimivat jokaisen kortin kohdalla. Toisin sanoen aluksi kannattaa pelata voittopistekortteja ja lopuksi resursseja. Board Game Arenassa minulle on helmikuussa tullut Farawaylle jo 62 pelikertaa ja lisää tulee kokoajan. Oma ennätykseni on 108 ja tämä vaati jo tuuriakin. Todellakin tutustumisen arvoinen peli. 

Helmikuussa Cascadia ja Meadow ovat päässeet ahkerasti pöydälle. Lasten kanssa ollaan eniten pelattu Similoa ja Klusteria. Minulla ei Espanjassa tietenkään ole kaikkia pelejäni mukana, joten ne jotka täällä ovat, pääsevät usein pöydälle. Livenä pelaan yleensä 2–3 kertaa viikossa ja sen lisäksi paljon netissä. Board Game Arenassa on todella laaja pelivalikoima.

Meadow-peli levitettynä pöydälle
Meadow on näyttävä peli pöydällä. Kuva: Vilma Vihervaara

Helmikuussa olen myös pelaamisen lisäksi tehnyt todella intensiivisesti omia lautapelejä. Trollius’n Roll -peliä on testattu lasten kanssa ja nyt peli löytyy jo BGG:stä! Kauppoihin se saapuu syksyllä 2024. Helmikuussa olen myös viimeistellyt Magic Waterfall -nimistä peliä, joka julkaistaan 2025. Uusin pelini Puffinova on saanut jo 200 uniikkia korttia, mutta tästä pelistä on tulossa iso, joten tuo korttimäärä taita vielä tuplaantua. Ensimmäiset pelini ovat olleet paljon pienempiä ja työmäärä isossa pelissä on yllättänyt. Uskon kuitenkin että kova työ vielä palkitaan ja tulette varmasti kuulemaan Puffinovasta vielä lisää. Instassa Jiiratawemputin-tilillä seurataan näiden pelien tekemistä ja vaiheita. 

Lyhyesti vielä loppuun maininta, Forest Shufflen uusi lisäosa Alpine on saapunut Board Game Arenaan! Vähän jo ehdin sitä testaamaan ja harmikseni huomasin että peurat ja sudet dominoivat edelleen. Kuitenkin uudet kortit ovat tervetulleita! Perhoset saivat uusia kertoimia, samoin sammakot, ja uutena jopa luolaan pelatut kortit saivat kertoimet. Luolakertoimia olin kovasti kaivannut, koska luolaan pelaaminen oli tuntunut erittäin turhalta aikaisemmin. Pelikertoja pitää kuitenkin saada lisää, jotta voin kunnollista mielipidettä lisäristä antaa.

Petrin pelaamia

Helmikuu oli pölyttyneiden klassikkopelien aikaa. Greed, Incorporated saatiin pöydälle kolmesti kahden viikon sisään, ja niin harvinaista herkkua ei ole ennen nähty. Toinen yllätys oli kun Containeria pelattiin jopa kahdesti, ensin peruspelinä ja sitten Second Shipment -lisäosalla.

Greed, Incorporated on ollut lempipelini ilmestymisestään lähtien. Peli on satiiri siitä mitä tapahtuu kun pörssikupla puhkeaa: kuka saa kahmittua eniten rahaa omiin taskuihinsa, ja ennen kaikkea hankittua arvokasta bling blingiä.

Äkkiväärä peli on hieman epäkesko, ja taiteilee siinä rajoilla onko se rikki vai ei. Kuten Mikko sanoi: Ihan sama miten paljon puljaat, se ei vaikuta pelin lopputulokseen. Joka tapauksessa parasta Greedissä on kun rento tunnelma yhdistyy käsittämättömiin aivopähkinöihin.

Minulla on kummallinen intohimo rikkinäisiä pelejä kohtaan, ja suit sait etenevät europelit ovatkin suuri kauhistus. Niistä mysteeri ja orgaanisuus on hiottu pois, ja pelit ovat pelkkiä valmiiden ohjeiden rajoissa suoritettavia pisteralleja, eikä niistä koskaan löydy mitään uutta ja yllättävää.

Containerin suola on kiertävä raha. Osta merikontteja kaverilta, pane ne myyntiin jotta kaverit voivat ostaa ne sinulta, ja hanki lasti itsellesi huutokaupassa. Containerin mekaniikka on siis käytännössä markkinavetoinen, ja pelimme ovat osoittaneet kuinka hauraaseen yhteiskuntasopimukseen järjestelmä perustuu. Peli menee helposti rikki.

Jos yksi pelaaja hankkii heti alussa neljä tehdasta ja neljä varastoa, raha liukuu ulos pelistä, eikä kenelläkään ole varaa ostaa lasteja huutokaupasta. Viisinpelissä taas voi helposti käydä niin, että jonkun pelaajan vuoroon mennessä kaikki kontit on joka kerta ostettu varastoista, joten pelaaja ei pääse täyttämään laivaansa ja harjoittamaan tuottoisaa konttihuutokauppaa. Useimmiten pelin päättyessä voittajalla on huomattavasti enemmän rahaa kuin muilla.

Second Shipment ei ole ihan oikea lisäosa, vaan sikermä varianttisääntöjä. Kultakonteilla voi paikata yskivää konttikauppaa. Lainojen hankkiminen pelaajilta pankin sijasta on mielenkiintoinen lisä. Ahkera rahanlainaaja kun voi pelin kuluessa tienata parikin kymppiä pelkästään korkoina. Samanväristen tehtaiden hankkiminen taas on aika tarpeeton varianttisääntö.

Containerin konttilaivoja satamassa
Konttilaivoja satamassa. Tänne saarelle pelaajat keräävät konttejaan. Kuva: Mikko Saari

Pelejä tutkiskellessani huomasin, että jos pelikaverini Villen hyllyyn päätyy huomaamatta aluehallintapelejä, minun hyllyni on täyttynyt sokkohuutokauppapeleistä. Muun muassa Greed Incorporated, Container, Tammany Hall ja Modern Art sisältävät jokainen ainakin jonkin verran sokkohuutokauppaa. Enkä edes pidä sokkohuutokaupasta.

Klassikoista uusiin peleihin, sillä niitäkin pelattiin. Gimme That! on pöhkö pöydänhakkauspeli, jonka voittaa se, joka kirjoittaa ensimmäisenä lappuun numerot yhdestä viiteenkymmeneen. Paitsi että laput kiertävät pöytää ja kyniä on vain yksi. Huutoa ja mekkalaa, tätä lisää etenkin julkisilla paikoilla!

MLEM: Space Agency on kissapeli, missä katit kaahaavat raketilla avaruuteen ja loikkaavat kuille ja planeetoille ennen kuin raketti räjähtää. Pistearvot nousevat sitä mukaa kuin matka etenee, joten rohkein kissa tienaa eniten – tai vähiten. Teema on päälleliimattu eikä itse pelikään ole ihmeellinen, mutta mekaniikka, jossa on tehtävä sekä yhteistyötä että itsekkäitä ratkaisuja, on mielenkiintoinen.

Tapahtumakalenteri

1.–3.3.2024 Junacon (Turku)

Littoisten seurakuntakodilla (Kampakuja 1, Kaarina) järjestetään taas kaikille avoin, pääsymaksuton, ikärajaton ja päihteetön pelitapahtuma, jossa pelata voi vaikka koko viikonlopun kellon ympäri. Junapelejä ei ole pakko pelata, mutta ohjelmassa on lauantaina Ticket to Ride -turnaus. Lisätietoja Lautapeliseuran foorumilla.

1.–3.3.2024 Kani 6 -go-turnaus (Tampere)

Tampereella pelattavassa go-turnauksessa on pääpalkintona pääsy Grand Prix -finaaliin. Viikonlopun ohjelmassa on lauantaina ja sunnuntaina pelattavan pääturnauksen lisäksi luentoa, saunomista, rentoja pelejä, rengo-turnaus ja bonusturnaus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset SuomiGo-wikissä.

29.–31.3.2024 Aallonharja 2024 -mahjong-turnaus (Espoo)

Kolmipäiväinen riichi mahjong -turnaus Otaniemessä Taproom d20 -ravintolassa. Turnauksessa pelataan 12 hanchania perjantaista sunnuntaihin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Aalto Daigaku Maajanbu ry:n sivuilta.

6.–7.4.2024 JokiCon Kevät 2024 (Joensuu)

ISYY:n lautapelikerhon Joensuu Board Gamersin järjestämä kaikille avoin lautapelitapahtuma. Tapahtumapaikkana on Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Aurora-rakennus. Ohjelmassa on vapaata pelaamista. Tapahtuma on päihteetön. Osallistuminen maksaa 3 € päivä tai 5 € viikonloppu. Tapahtuma on avoinna lauantaina 11–21.45 ja sunnuntaina 10–19. Lisätietoja tapahtuman Facebook-sivulla.

26.–28.4.2024 SMcon ja lautapelaamisen SM-joukkueturnaus (Turku)

Lautapelaamisen SM-joukkueturnaus lauantaina 27.4. ja sen ympärillä viikonlopun mittainen pelitapahtuma. Turnauspeleinä Scout, Tikal, Lost Ruins of Arnak (Expedition Leaders -lisärillä) ja Great Western Trail: Argentina. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Lautapeliseuran foorumilla.

4.–5.5.2024 Tenpain kevätturnaus (Tampere)

Kahdeksan hanchanin riichi mahjong -turnaus. Turnaus pelataan lautapelikahvila Tavernassa. Varma ilmoittautumisaika päättyy 27.4.2024, sen jälkeen osallistujalista saatetaan lukita neljällä jaollisen pelaajamäärän varmistamiseksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Tenpain sivuilla.

19.–21.7.2024 Ropecon (Helsinki)

Euroopan suurin vapaaehtoisvoimin järjestettävä roolipelitapahtuma. Kolmipäiväinen festivaali tarjoaa ohjelmaa kaikenikäisille muun muassa pöytäroolipelien, larppien, lautapelien, korttipelien ja miniatyyripelien parissa. Ropeconin nettisivut.

Lautapelioppaan uudet jutut edellisen katsauk­sen jälkeen

Tuukka ehti kirjoittamaan kuukauden aikana kolme arviota. Tuoreimpana testipenkkiin pääsi First Rat, paljon kehuja saanut rottien kilpajuoksu kuuhun. Kehuja sai myös Scout, joka on teemaltaan tyhmä, mutta mekaniikaltaan kiehtova korttipeli. Lisäksi Tuukka arvioi italialaista pelisuunnittelua eli Tiletumin. Paljon beigeä ja keskiaikaista kaupankäyntiä, eli tylsää ja kliseistä, joo, mutta onpa siitä huolimatta hieno peli.

Tatu esitteli viiden vuoden takaisen Pipeline-pelin, jossa rakennellaan öljyteollisuutta. Peli tarjoaa aivojumppaa raskaiden pelien ystäville.

Miira testasi Ethnoksen uuden version eli Archeos Societyn. Teema ja tyyli on muuttunut, mutta peli on pohjimmiltaan kuitenkin sama.

Jaakko tsekkasi Lautapelit.fi:n uuden suomenkielisen painoksen 30 vuotta vanhasta klassikosta, El Grandesta. On muuten todella häiritsevä ajatus, että ihan vasta eilen ilmestynyt El Grande, jonka itsekin ostin vain muutama vuosi sen ilmestyttyä, on jo 30-vuotias.

Mikko järkyttyi huomatessaan, ettei Containerista ollut arviota. Niinpä sellainen piti tehdä, vaikka peli on vanha ja kovin harvinaiseksi käynyt. Jos tulee vastaan, niin tiedättepähän sitten napata matkaan! Mikko arvioi myös Gimme That! -pelin, jossa lasketaan perunoita pikavauhtia. Kuulostaa tyhmältä ja sitä kyllä onkin, mutta juuri siksi peli on niin hyvä.

Haluatko mukaan Lautapelioppaan toimitukseen? Julkaisen mielelläni Lautapelioppaassa kaikenlaista lautapelisisältöä: peliarvosteluja, top-listoja, pelisuunnittelujuttuja, mitä ikinä mieleen tulee. Lue lisää Lautapelioppaan avustamisesta. Avustajia varten on nyt oma Telegram-ryhmä, johon voi liittyä. Listalla kerrotaan muun muassa tarjolla olevista arvostelukappaleista.

Lautapeliopasta voi seurata monissa eri kanavissa. Lautapeliopas löytyy Telegramista. RSS-syötekin löytyy. Jos haluat varmasti tiedon kaikista uusista jutuista heti kun ne ilmestyvät, Telegram on varmin kanava, jossa viestit eivät huku algoritmien jalkoihin.

Voit myös tilata Lautapelioppaan uutiskirjeen. Uutiskirje toimittaa Lautapelioppaan uutiskatsaukset suoraan sähköpostiisi.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Luetuimmat jutut top 10

Nämä ovat olleet viimeisen neljän viikon aikana Lautapelioppaan luetuimmat jutut:

  1. Yatzyn säännöt
  2. Smart10
  3. Rummikub
  4. Lost Ruins of Arnak
  5. Helmikuun uutiskatsaus
  6. Carcassonne
  7. Parhaat suomeksi julkaistut pelit
  8. Wingspan
  9. Bananagrams
  10. Escape Room – Pakohuonepeli

Lautapeliblogien päivi­tykset

Youtubessa Miira ja Annika julkaisivat Hyvin draftatut kortit -vlogissaan taas muutaman uuden jakson: kolmen aikakauden klassikot, anteliaat pelit, Hans im Glückin pelit.

Huoltoreitti täytti viisi vuotta. Lautapeliopas onnittelee sotapeleihin keskittynyttä kollegaa! Synttärijuhlallisuuksien lisäksi Kim M. esitteli pelisarjoja Yhdysvaltojen sisällissodasta.

Koko perhe pelaa -blogin puolella esiteltiin Crime Scene: Luxor 1932, jossa Arttu Tuomisen kirjoittamat rikosmysteerit tapahtuvat tällä kertaa 1930-luvun Egyptissä. Crime Scene -sarjaa on Lautapelioppaassakin arvioitu. Blogissa oli myös juttua lautapelivuodesta 2023 ja arvostelu origamiteemaisesta Sea Salt & Paper -pelistä.

Anton VS:n kanavalla oli lyhyt video Terraforming Mars -sarjan peleistä ja pidempi video, jossa sarjan pelejä vertailtiin tarkemmin.

Nopparallissa Tomi ja Tommi arvailevat sokkona pelejä toistensa kokoelmista yhden komponentin perusteella. Lisäksi esiteltiin miniatyyrien maalaamista, Ankh: Gods of Egypt ja pelin Pantheon -lisäri.

Lunkisti.fi:ssä Tero arvioi Kuhfstein-lehmäpelin. Toistaiseksi vain saksaksi julkaistu peli on yksinkertaista ja helppoa tiketintäyttöä:

Näillä eväillä Kuhfstein toisaalta menee kovin tutunoloisia latuja: tee tiettyjä muotoja, täytä tikettejä… ja toista. Samaan kategoriaan pystyy listaamaan koko joukon pelejä joissa on toisaalta monen monta huonompaa mutta myös niitä parempia ehdokkaitakin.

John D. Clairin Empire’s End -pelikin pääsi Teron arvostelupenkkiin.

Pelikillassa kerrottiin paluusta Warhammerin pariin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.

Lautapeliblogeja löytyy myös Lautapeliseuran blogilistalta ja lautapelijuttusyötteestä.

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *