Uutiskatsaus 27.11.2023: Joululahjasuositukset

Joululahjasuositusten lista julkaistu

Lautapelioppaan vuoden 2023 joululahjasuositusten lista on julkaistu. Listalle on taas löytynyt koko joukko hyviä uusia pelejä, joista löytyy monenlaiselle lahjansaajalle sopiva peli. Päivitämme listaa vielä tarvittaessa joulukuun aikana, mikäli jotain hyvää arvioimme, mutta on se näinkin hyvä. Listaa saa ehdottomasti jakaa sosiaalisessa mediassa, jotta se tavoittaisi myös ne, jotka eivät muuten Lautapelioppaaseen eksy.

Jogo do Ano -palkinto Carnegielle

Spiel Portugalin vuoden peli eli Jogo do Ano on myönnetty Xavier Georgesin Carnegielle. Spiel Portugal on peliharrastajien yhdistys, joka huomioi palkinnollaan raskaampia pelejä. Carnegielle palkinto oli jo neljäs, aikaisemmin peli on saanut International Gamers Awardin, Golden Geekin ja American Tabletop Awardin.

Muut ehdokkaat olivat Federation, Lacrimosa, Tiletum ja Weather Machine. Georges on voittanut palkinnon aiemminkin, Troyes palkittiin vuonna 2010.

Aasialaiset lautapelit -kirja

Lautapelioppaan päätoimittaja Mikko Saari on ahkeroinut syksyn uuden lautapeliaiheisen kirjan kirjoittamisen parissa. Näitä uutiskatsauksia seuranneet pystyvät arvaamaan aiheen: kirja käsittelee aasialaisia lautapelejä eli esittelee gon, mahjongin, xiangqin ja shogin.

Gosta on aikaisempaa suomalaista kirjallisuutta, joskin edellisestä Go : Mikä se on? -kirjasta on jo 15 vuotta aikaa. Mahjongista, shogista ja xiangqista ei ole aikaisemmin kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja, joten niiden osalta kirja tulee tarpeeseen.

Jokaisesta pelistä esitellään säännöt, strategian perusteet ja jonkin verran pelien historiaa. Mahjongista esitellään sekä riichin että Zung Jungin säännöt. Kirja ilmestyy helmikuussa. Sitä voi jo ennakkotilata muun muassa Adlibriksesta (affiliatelinkki) ja se löytyy jo monista kirjastojärjestelmistä varattavaksi.

Pöydällä Digital tulee taas

Pöydällä Digital -virtuaalipelitapahtuma järjestetään 9.–10.12.2023. Luvassa on puolitoista vuotta sitten pidetyn tapahtuman tapaan puheohjelmaa, peliesittelyjä, digipelaamista, lautapelitarjouksia ja muuta peliasiaa.

Tapahtuman ohjelma on julkistettu. Tämän vuoden tapahtuman päävieraana on Friedemann Friese, joka tunnetaan paitsi vihreistä hiuksistaan, myös Power Gridin ja monen muun suositun pelin suunnittelijana. Kotimaisena päävieraana nähdään Joona “ZoneVD” Leppälä, joka on suosittu tubettaja ja nyt myös lautapelisuunnittelija.

Ohjelmasta löytyy myös paneelikeskustelu pelien kuvittamisesta, puhujina Ossi Hiekkala, Pauliina Linjama ja Johanna Tarkela. Paneelia vetää Sami Laakso. Ohjelmassa on myös keskustelua indielautapelijulkaisemisesta, visailua, Lautakunta-livenauhoitus ja puhetta sovelluksista lautapeleissä.

Viimeinen hyppy -megapeli Jyväskylässä 13.1.2024

25.11.2023 pelattavaksi suunniteltu Viimeinen hyppy -megapeli Jyväskylässä ei saanut tarpeeksi osallistujia, joten sitä yritetään nyt järjestää uudestaan tammikuussa. Pelisysteeminä on Battlestar Galactica -henkinen Den of Wolves ja uusi pelipäivä olisi 13.1.2024.

Peliin mahtuu 43 pelaajaa. 15.12. mennessä ilmoittautuville peli maksaa 25 €, myöhemmin ilmoittautuville 30 €. Ilmoittautumisaika päättyy 30.12.2023.

Kaikki tarvittavat linkit löytyvät tapahtuman Linktreestä.

Tuukan pelaamaa

Dune: Imperium on tämän hetken kuumimpia lautapelejä maailmassa. Peli onkin kohonnut BGG:n listalla jo sijalle 7. Eikä ihme: työläistenasettelun, taistelun ja pakanrakennuksen yhdistelmä kosiskelee näppärästi niin europelien kuin toiminnallisempien teemapelien ystäviä.

Itse kokeilin Dune: Imperiumia ensi kertaa keväällä 2022. Innostuin aluksi, mutta pelin raakilemaisuus iski nopeasti päin kasvoja: pakanrakennus oli ontuvaa, korttivalikoima huono ja pelin kulku oli käsikirjoitetun oloinen. Allekirjoitan täysin saman kritiikin, jota esimerkiksi Sampsa omassa arvostelussaan esittää. Niinpä neljän pelikerran jälkeen Dune: Imperium sai jäädä.

Kunnes tutustuin nyt marraskuussa Rise of Ix -lisäosaan.

En oikeastaan ikinä välitä lautapelien lisäosista. Lähes aina ne vain lisäävät toimivan perusrungon päälle kaikkea turhaa, joka tuhoaa pelin eleganssin. Olin silti lukenut Rise of Ix -lisäosasta paljon kehuja ja uskaltauduin lopulta sen kanssa palaamaan Dune: Imperiumin ääreen. Ja uskottava se on: lisäosa korjaa peruspelin ongelmat lähes täysin!

Peruspelin tyypillinen kaava on se, että aluksi haetaan vettä, jolla päästään hakemaan maustetta aavikolta. Mauste käydään vaihtamassa solari-rahaksi ja solari käytetään arvokkaaseen High Council -paikkaan tai kolmannen agentin ostamiseen Swordmaster-ruudusta. Rise of Ix rikkoo tämä kuluneen kaavan ja röyhkeästi poistaa mausteen myymiseen tarkoitetun toimintaruudun. Samalla muutama muukin tylsä ruutu poistuu ja tilalle tulee uusia toimintaruutuja. Pelin kulku mullistuu täysin, kun solari-rahaa ei saakaan enää niin helposti vaan pelaajat joutuvat enemmän soveltamaan strategiaansa.

Peruspelin toinen ongelma on huono korttivalikoima. Ostettavien korttien joukossa on paljon kuraa, jota kukaan ei halua ostaa, mikä aiheuttaa ostorivin jumiutumisen. Tämä ongelma on ratkaistu lisäämällä korttien joukkoon iso läjä vahvoja kortteja, jolloin huonojen korttien jakauma pienenee. Kun tähän vielä yhdistää toisessa Immortality-lisäosassa esitellyn Family Atomics -nappulan, jolla korttirivin saa kerran pelissä vaihtaa kokonaan, niin korttien osto toimii todella tehokkaasti.

Rise of Ixissä tulee mukana kaikkea muutakin pientä kivaa, kuten tehokkaat Dreadnought-taistelualukset, mutta tärkeimmät lisät ovat nuo muutetut toimintaruudut ja korttivalikoiman parantaminen. Kun peruspeli on juuri ja juuri 7/10 pelikokemus, niin lisäosa nostaa sen 9/10 mestariteokseksi. Upea peli, jota tullaan omassa peliporukassani varmasti pelaamaan vielä paljon.

Toinen mukava marraskuun tuttavuus on ollut First Rat. Pelin toisena suunnittelijana on kokenut italialainen Virginio Gigli, joka on tehnyt paljon yhteistyötä muun muassa Simone Lucianin kanssa. Giglin omassa tuotannossa viime vuonna julkaistu First Rat on huomattavasti kevyemmästä päästä, minkä takia peli lienee jäänyt vähälle huomiolle. Luin pelistä kuitenkin ylistäviä kommentteja Suomen lautapeliseuran foorumilta ja laitoin sen tilaukseen. Kannatti.

First Ratin teema on jotain ihan muuta mihin europeleissä on totuttu: tässä kaatopaikalla asuvat rotat kasaavat romuista rakettia, jolla voivat lentää tarinoiden juustosta tehtyyn kuuhun. Varsin lapsellinen idea siis, mutta onpahan ainakin erilainen.

Pohjimmiltaan First Rat on kilpajuoksua kaatopaikkaradalla, jonka päässä häämöttää raketti. Pelaajilla on pelin kulusta riippuen käytössään 2–4 rottaa, joilla edetään radalla keräten resursseja. Resursseilla rakennetaan rakettia, kerätään ruokavarantoja, hankitaan erikoiskykyjä ja niin edelleen. Tavoitteena on saada omat rottansa “rottanautteina” raketin kyytiin ja pisteyttää pistekuutioita.

Lapsekas teema kätkee alleen todella tiiviin europelikokemuksen. Rottien liikuttelussa tulee ottaa huomioon monta asiaa ja omassa pelissä täytyy olla jokin selkeä strategia. Tekemällä vähän sitä sun tätä pelin häviää tylysti. Toisaalta pelaajien välinen vuorovaikutus muovaa peliä paljon ja omaa strategiaa täytyy olla valmis muuttamaan. Itseäni viehättää erityisesti se, miten peli kannustaa venyttämään rajojaan ja pelaamaan erikoisilla tavoilla. Yleensä ensimmäinen mieleen tuleva pelitapa ei olekaan paras. Tuollainen on tyypillistä monille italopeleille, ja First Rat jatkaa perinnettä hienosti.

Pelissä ei ole yhtään satunnaiselementtejä mutta se ei tunnu silti liian laskelmointiharjoitukselta. Napakkaan 30–60 minuutin kestoonsa nähden First Rat on aikamoinen turboahdettu paketti täynnä hauskoja hetkiä ja strategian löytämisen riemua. Kirjoitan pelistä lähikuukausina täysimittaisen arvostelun, joten lisää kehuja tulossa myöhemmin.

Mikon pelaamaa

Marraskuun ykköspelistä ei ole mitään epäselvyyttä: se on Forest Shuffle, joka on kyllä koko vuoden ykköspeli. Pelikertoja on kertynyt jo päälle 50 ja on aivan mahdollista että vielä tämän vuoden puolella sataankin päästään. Board Game Arenassahan tätä tulee pelattua päivittäin pari peliä; seuraa löytyy helposti, peli kun on kovin suosittu tällä hetkellä.

Hirveästi ei ole tässä vaiheessa arvosteluun lisättävää, kunhan totean, että mistään tasapaino-ongelmista en murehtisi. Enin osa peleistä edes vähän kokeneempien pelaajien kesken on jännittäviä ja kiinnostavia ja latteat tuurilla voitetut tai hävityt ovat jääneet vähemmistöön. Forest Shuffle ei siis eroa useimmista korttipeleistä siinä suhteessa.

Olen myös aktivoitunut gon pelaamisen parissa ja aloittanut ahkeramman pelaamisen OGS:ssä. Tämä on hyvä go-palvelin: sivusto on helppokäyttöinen niin tietokoneella kuin puhelimella, ja hyviä pelejä on tarjolla reaaliaikaisina kuin vuoropohjaisina. Olen jo muutamaan turnaukseenkin ehtinyt osallistua. Profiilini löytyy nimellä msaari, haasteita otetaan vastaan etenkin vuoropohjaisiin peleihin.

Uutuuksista korkkasimme Perspectivesin. Tämä Space Cowboysin julkaisu on Matthew Dunstanin ja Dave Nealen käsialaa. Kaksikko on tehnyt ennenkin tarinallisia ja puzzlepitoisia pelejä, ja sitä tämäkin on. Pelissä on kolme skenaariota ratkaistavaksi. Kaikki toimivat samalla tavalla: jokaisessa skenaariossa on useampi näytös, joissa jaetaan 12 korttia pelaajien kesken. Näitä kortteja tutkimalla pitäisi sitten löytää vastaukset kysymyksiin. Oikeista vastauksista saa pisteitä ja neljän näytöksen jälkeen tapaus on tutkittu ja pistepotti kertoo, miten hyvin meni.

Peli perustuu keskustelemiselle. Kortteja ei saa näyttää muille pelaajille ja ne on tietysti suunniteltu niin, että korttien välittämä informaatio on pilkottu eri pelaajille – aika jippo on, että tämä on saatu tehtyä järkevästi eri pelaajamäärillä kahdesta kuuteen. Tämä tiedonvälitys lisää vaikeustasoa; ilman sitä puzzlet olisivat selvästi helpompia. Se on tietysti täysin teennäistä vaikeuslisää, mutta toimii: korteissa on paljon informaatiota, mutta mikä on ratkaisun kannalta olennaista? Tapauksen kulun rakentaminen oli hauskaa, vaikka tavallaan monessa kohtaa olikin aika helppo oivaltaa, mikä oli tärkeää.

Testasimme ensimmäisen skenaarion kaksinpelinä, missä tietysti helpottaa kun näkee kahdestatoista kortista puolet. Täytyy seuraavaksi testata useammalla pelaajalla. Ihan täyttä kuusinpeliä en kyllä halua kokeilla, mutta neljällä tämä voisi toimia ihan mukavasti. En tiedä, kuinka järkevää tällaista peliä on omaksi ostaa, mutta jos tykkää puzzlepeleistä, kirjastolainaan tai lautapelikahvilassa pelattavaksi Perspectives on kyllä erinomainen.

Lautapelit.fi:n kauan odotettu Invasion: Free State ilmestyi vihdoin. Ensimmäiset maininnat pelistä löytyvät Lautapelioppaastakin vuodelta 2016. Tämä kotimaista työtä oleva peli perustuu vanhoihin klassikkovideopeleihin: sen esikuvina on X-COM:n ja Laser Squadin urbaani kaupunkitaistelu. Asetelmakin on X-COM:sta tuttu ihmiset vastaan avaruusoliot.

Mekaanisesti Invasion: Free State on mukavan suoraviivainen. Kummallakin puolella on muutama taistelija, joille joka kierros annetaan aloitenumerot. Pelaajat saavat päättää, missä järjestyksessä omat soturit toimivat ja kun toisella pelaajalla on parilliset ja toisella parittomat numerot, vuoro vaihtelee puolelta toiselle. Lisäksi jokaiselle soturille ohjelmoidaan toiminnot, joko kaksi eri toimintoa tai yksi toiminto tuplana, jolloin se on parempi. Toiminnot ovat selkeitä liiku, ammu, kiipeä esteen yli ja niin edelleen.

Liikkuminen on ruutupohjaista ja line of sight perustuu ruutuihin merkittyihin pisteisiin. Nokkelaa on suojautumismekanismi, jossa rakennusten kulmien takaa voi kurkkia kulman taakse. Silloin voi tulla ammutuksi, mutta suoja antaa suojaa, joten parempi niin kuin seisoskella kadulla kaikkien ammuttavana. Taistelu on helppoa nopanheittoa.

Testaamamme eka skenaario oli vähän lattea kokemus, mutta vähän kiinnostavammalla skenaariolla (ja paremmalla pelaamisella) tämä lienee parempi kokemus. Invasion: Free State ei ole kyllä ihan minun pelini, mutta oli kuitenkin ihan mukava kokemus. Tällä hetkellä näyttää muuten siltä, ettei pelille löydy arvostelijaa Lautapelioppaan avustajakunnasta, joten jos juuri sinua kiinnostaa peliin tutustua tarkemmin ja kirjoittaa siitä arvostelu Lautapelioppaaseen, ota yhteyttä (mikko@lautapeliopas.fi).

All Roads on toinen Lautapelit.fi:n kotimainen uutuus. Tämä on ilahduttavan vanhanaikainen europeli. Pelaajat latovat pöydälle heksalaattoja, joissa on teitä. Kaikkien teiden pitää lopulta johtaa Roomaan, tietysti, mutta osa tienpätkistä päätyy umpikujiksi. Kun tekee umpikujan, saa pelata talon. Jos jonkun alueen saa kokonaan ympäröidyksi tiellä, talot päivittyvät huviloiksi tai kylpylöiksi. Jos onnistuu ympyröimään tyhjän alueen, sinne pystytetään monumentti.

Peli kestää napakat kuusi kierrosta, joista jokaisella pelataan kaksi laattaa. Lopussa katsotaan, kenelle jäi käteen vähiten nappuloita, eri nappuloiden väliset arvoerot toki huomioiden. All Roads on hyvin yksinkertainen peli, mutta miellytti minua kyllä kovasti. Pelasimme kolmella, joten mukaan tuli vähän yhteistyötäkin: toisen alueella kannattaa vähän loisia, koska kun alue ympäröidään, kaikki sen sisällä olevat talot päivitetään. Jaettu etu on paras etu. Kaksinpeli lienee vähän verenhimoisempi juttu.

Tästä tykkäsin kyllä sen verran, että tulen tätä Tavernassa ehdottamaan jatkossakin, jos tarvitaan pientä filleriä.

Lautapelioppaan uudet jutut edellisen katsauk­sen jälkeen

Kuten jo todettua, julkaisimme listan joululahjasuosituksista. Se päivittynee vielä ennen joulua, mutta jo nyt sisältää paljon hyviä suosituksia.

Mikko täydensi Lautapelioppaan klassikkopelien esittelyjä kirjoittamalla jutun japanilaisesta shakkipelistä shogista. Shogi on shakkipelien parhaimmistoa ja tutustumisen arvoinen, jos tällaiset perinteiset lautapelit yhtään kiinnostavat. Mikko arvioi myös Forest Shufflen, joka onkin hieno peli.

Joakim arvioi Azul Minin. Tämä pienempi versio on vanha tuttu Azul, sisällössä ei ole muutoksia, mutta komponentit ovat pienikokoisemmat. Osa pelin tuntumasta menetetään, mutta jotain parannuksiakin kuitenkin saadaan.

Järkälemäisen isoja joukkorahoitusjulkaisuja Lautapelioppaassa arvioidaan kovin harvoin (mutta mieluusti esiteltäisiin enemmänkin, eli julkaisemme kyllä, jos mielesi tekee jostain tällaisesta pelistä kirjoittaa), mutta nyt Heikki on pureutunut Frosthaveniin. Gloomhavenin jatko-osa saa kiitosta: se on alkuperäistä parempi monessa suhteessa.

Stonemaier Gamesilta on tullut uusi peli, Apiary. Joonas arvioi avaruusmehiläisten seikkailuista kertovan työläistenasettelupelin ja totesi sen hyväksi.

Veeti testasi Pelikon julkaiseman Wheels vs Doors -partypelin, jossa arvuutellaan pelin nimen kaltaisia kysymyksiä: onko maailmassa enemmän pyöriä vai ovia? Fermi-menetelmän tuntijoille peli voi olla helppo!

Tacticin Opetellaan-sarjan pelejä on arvioitu kaksi: Mirva testasi vuorovaikutustaitojen harjoitteluun soveltuvan Opetellaan Osaan itse! -pelin (joka on niin vähän peli, ettei sitä voinut lisätä BGG:hen) ja Vilman kotona on harjoiteltu lukutaitoa Opetellaan Sanaralli -pelillä. Molemmat pelit sopivat tarkoitukseensa mainiosti.

Haluatko mukaan Lautapelioppaan toimitukseen? Julkaisen mielelläni Lautapelioppaassa kaikenlaista lautapelisisältöä: peliarvosteluja, top-listoja, pelisuunnittelujuttuja, mitä ikinä mieleen tulee. Lue lisää Lautapelioppaan avustamisesta. Avustajia varten on nyt oma Telegram-ryhmä, johon voi liittyä. Listalla kerrotaan muun muassa tarjolla olevista arvostelukappaleista.

Lautapeliopasta voi seurata monissa eri kanavissa. Lautapeliopas löytyy Telegramista. RSS-syötekin löytyy. Jos haluat varmasti tiedon kaikista uusista jutuista heti kun ne ilmestyvät, Telegram on varmin kanava, jossa viestit eivät huku algoritmien jalkoihin.

Voit myös tilata Lautapelioppaan uutiskirjeen. Uutiskirje toimittaa Lautapelioppaan uutiskatsaukset suoraan sähköpostiisi.

Luetuimmat jutut top 10

Nämä ovat olleet viimeisen neljän viikon aikana Lautapelioppaan luetuimmat jutut:

1. Yatzyn säännöt
2. Vuoden peli -artikkeli
3. Balloon Pop
4. Hitster
5. Lost Ruins of Arnak
6. Parhaat lautapelit -lista
7. Carcassonne
8. 100 parasta peliä 2023
9. Smart10
10. Bezzerwizzer

Lautapeliblogien päivi­tykset

Youtubessa Miira ja Annika julkaisivat Hyvin draftatut kortit -vlogissaan taas muutaman uuden jakson: euroseepiat pelit, Days of Wonderin pelit, joululahjapelejä alle 30 eurolla, suosikkikomponentit lautapeleissä.

Nopparallin videoissa on arvioitu Balloon Pop ja Exploding Kittens: Good vs Evil. Tästä pelistä julkaisi arvionsa myös Koko perhe pelaa. Nopparalli arvioi myös Star Wars: Shatterpoint -miniatyyrisotapelin ja Marvel D.A.G.G.E.R. -yhteistyöpelin.

Pelikilta julkaisi pikaohjeet Wingspaniin, Sushi Go Partyyn ja King of Tokyoon. Pelikillassa kirjoitettiin myös Ropeconista 2023 ja arvioitiin Dune: Imperium.

Anton VS kaipaili apua Pöydällä Digital -järjestelyihin. Mikko kirjoitti blogissaan Forest Shufflesta ja muista uusista pelikokeiluista. Lunkisti.fi julkaisi omat joululahjasuosituksensa ja arvosteli Heat: Pedal to the Metalin ja Koko perhe pelaa esitteli Pelaajien valinta -voittajat.

Bodogemaniassa esiteltiin Komorebi Parade -laattojenasettelupeli, jossa järjestellään eläimiä soittoparaatiin. Mukiinmenevät pelit -sarjassa esiteltiin Esi-isä ja Who did it? ja Toven juhla ja Uno Flex.

Lautapeliblogeja löytyy myös Lautapeliseuran blogilistalta ja lautapelijuttusyötteestä.