Uutiskatsaus 31.1.2022: Pelitapahtumia tulossa

Maaliskuussa tapahtuu: Pöydällä Digital ja JunaCon

Viime vuonna järjestetty ja suuresti pidetty Pöydällä Digital -tapahtuma saa jatkoa. Vuoden 2022 tapahtuma on jo merkitty kalentereihin lauantaille 12.3.2022.

Nyt tapahtumaan etsitään ohjelmaa. Kerro Pöydällä Digital -tiimille, millaista ohjelmaa haluaisit tapahtumassa nähdä – tai tule tekemään sitä itse! Jos siis mielessäsi kutkuttelee visio siitä miten jokin lautapeli kääntyy näppärästi noin tunnin etäpeliksi, tai haluat valmistella esitelmän, niin nyt on tila tarjolla! Ohjelmaideoita haetaan tällä lomakkeella.

Viime vuodesta on otettu sen verran opiksi, että uuden tapahtuman pääpaino tulee olemaan entistä vahvemmin ohjelmassa, eikä niinkään nettipeleissä.

Perinteinen turkulainen pelitapahtuma JunaCon on varattu alustavasti maaliskuun ensimmäiselle viikonlopulle eli 4.–6.3.2022.

Jos koronarajoitukset helpottavat siihen mennessä, tapahtumapaikkana on monista Turun pelitapahtumista tuttu Littoisten seurakuntatalo Kaarinassa. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua tai ikärajaa, ja se on päihteetön. Tapahtumassa on lattiamajoitusmahdollisuus ja pelata voi vaikka kellon ympäri.

Tapahtuman ohjelmassa on vapaata pelaamista, pelikirpputori ja perinteinen Ticket to Riden SM-turnaus. Turnaus pelataan lauantaina klo 12.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy Lautapeliseuran foorumilta.

Lautapeliartistit arvioi: Escape Tales: The Awakening

Arvio ei sisällä juonipaljastuksia!

Escape Tales: The Awakening -pelissä pelaajat ohjaavat Samia, jonka tytär Lizzy on ollut koomassa jo tovin. Mitään varsinaista syytä koomaan päätymiselle lääkärit eivät ole löytäneet. Samin vaimo ja Lizzyn äiti Jen on kuollut jonkin aikaa sitten, ja Sam pelkää jäävänsä yksin, mikäli Lizzy ei herääkään. Sam etsii käsiinsä miehen, jonka pojalle kävi samalla tavalla kuin Lizzylle ja pyytää häneltä apua Lizzyn tuomiseen takaisin…

Meidän pelivuotemme alkoi hieman erilaisella pelillä. Escape Tales: The Awakening on vahvasti tarinallinen pakohuonepeli, joka sisältää paljon erityyppisiä ja eri vaikeusasteisia pulmia. Paljon ei ole vähättelyä, sillä peli kesti meillä kahdella hengellä läpi pelattuna 4 tuntia 48 minuuttia, eli todella pitkään, ehkä jopa liian pitkään. Peli sisältää kyllä tallennusmekaniikan, jonka avulla pelaamisen voi keskeyttää ja jatkaa myöhemmin. Tätä kannattanee hyödyntää, jos päättää peliä testata. Meillä ainakin meinasi kunto loppua kesken.

Pulmat ovat suurelta osin hyviä ja tarpeeksi haastavia, ja vihjesysteemi on erittäin hyvin tehty. Moniin pulmiin tarvitaan monta korttia ja ennen kuin varsinaisiin vihjeisiin menee, kannattaakin vilkaista onko kaikki kortit, jotka ratkaisemiseen tarvitaan varmasti jo löytynyt. Itse vihjeetkin ovat fiksusti porrastettu, eivätkä paljasta kerralla liikaa.

Tarina varmasti jakaa mielipiteitä, eikä sovi perheen pienimmille, mutta meistä se oli riittävä pitämään mielenkiintoa yllä. Suosittelemme peliä kaikille pakohuonepelien ystäville, mikäli pitkä kesto ja erikoinen teema ja tarina eivät ole ongelmia.

Alkuperäinen arvostelu Instagramissa.

Lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.

Pandemicin digiversio vedettiin pois myynnistä

Asmodee Digitalin kehittämä Pandemic-lautapelin digitaalinen versio poistuu myynnistä. Peli poistui Steamista ja mobiilikaupoista tammikuun alussa, Xboxilta se poistuu 31.1.2022 alkaen ja Nintendo Switchiltä heinäkuun loppuun mennessä. Asmodeen nettisivuilta maininnat digiversiosta ovat kadonneet jo vuoden 2021 lopussa.

Pelin poistaminen oli alkuun pienoinen mysteeri, koska Asmodee ei suostunut kertomaan syytä. Pari viikkoa myöhemmin syy kuitenkin selvisi, kun Asmodee Digital kertoi Twitterissä että Pandemic-sovellus on yksinkertaisesti yhdeksän vuotta vanha, eikä pelin laatu ja luotettavuus vastaa sitä, mitä Pandemicin kaltaiselta peliltä tänä päivänä odotettaisiin.

Odotettavissa on jotain uutta, mutta sen tarkempaa tietoa ei ole. Oletettavasti luvassa on uusi sovellus, joka mahdollisesti yhdistää eri Pandemic-versioita saman sovelluksen alle Catan Universen tapaan.

Board Game Arenasta Pandemic yhä löytyy ja tulee Asmodee Digitalin mukaan löytymään jatkossakin. Mikäli pelin on digitaalisena ostanut, sen pelaamista voi yhä jatkaa.

Omanista löytyi 4000 vuotta vanha lautapeli

Qumayrahin laaksossa Omanissa työskentelevät arkeologit löysivät 4000 vuotta vanhan lautapelin. Puolalaiset ja omanilaiset arkeologit ovat tehneet alueella kaivauksia ja ovat löytäneet paikalta torneja ja jälkiä kuparin työstämisestä.

Eräästä huoneesta löytyi odottamaton löytö: pelilauta. Pelilauta on tehty kivestä ja siinä merkittyjä ruutuja ja kuoppia. Tällaisia pelilautoja on löydetty monista pronssikauden kaupan ja kulttuurin keskuksista.

Polish Centre of Mediterranean Archaelogyn tiedote.

Lautapeliartistit arvioi: Caverna: The Cave Farmers

Caverna: The Cave Farmers on yksi Uwe Rosenbergin suosituimmista peleistä. Se onkin helposti tunnistettavissa Rosenbergin peliksi, jos niitä on yhtään pelannut. Työläisten asettelua, farmausta ja laattojen asettelua.

Jokainen pelaajista saa oman alueensa, joka koostuu luolasta ja luolanedusmetsästä. Pelaajien tavoitteena on kasvattaa omaa kääpiöryhmäänsä kaivamalla syvemmälle luolaan ja kaatamalla metsää, jotta saadaan lisää tilaa eläimille ja pelloille.

Peli koostuu 12 kierroksesta, joista lähes jokainen menee samalla kaavalla. Pientä satunnaiselementtiä peliin tuo arvottavat kierrokset, joissa ei tule sadonkorjuuvaihetta. Kaikilla on aluksi kaksi kääpiötä, jotka toimivat työläisinä. Kääpiöitä voi pelissä saada lisää, mutta ennen kun kääpiöitä voi hankkia, pitää tehdä lisää asuintilaa luolaan.

Toiminnot voi käytännössä jakaa neljään kategoriaan, farmaukset, luolan muokkaamiset, resurssien keräämiset ja ryöstöretket. Alussa kun kääpiöitä on vain kaksi, peli tuntuu tosi hitaalta. Sitä mukaa kun saa lisää kääpiöitä, saa lisää toimintoja ja niin edelleen. Homma lähtee rullaamaan. Farmausta ja luolamuokkausta on kaikkien pakko tehdä, jos meinaa pelissä pärjätä yhtään, mutta ryöstöretkiä ei ole. Aseiden kehittäminen ja ryöstöretkillä käyminen on tämän tyylisissä peleissä harvinaisempi mekaniikka. Se kuitenkin toimii ja tuo peliin lisää strategioita ja vaihtelevuutta.

Caverna toimii. Teema on tylsä, pelin laatikko on ruma (peli itsessään onneksi ei), komponentteja on turhan paljon ja pikkusääntöjä on liikaa. Kuitenkin Caverna on hyvä työläistenasettelupeli, ja jo ensimmäisessä pelissä kaikki eteni tehokkaasti, kunhan joku on kärryillä kaikista pikkusäännöistä. Seitsemän hengen peliä ei suositella, koska jo viidellä pelaajalla oli turhan pitkä. Ollaan testattu Rosenbergin pelejä jonkin verran ja tämä kiilasi kakkossijalle heti A Feast for Odinin perään. Jos tykkää työläisten asettelusta, niin tätä kannattaa testata.

Alkuperäinen arvio Instagramissa.

Lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.

Tabletop Simulatorin transfobiakohu

Tabletop Simulator ajautui tammikuun puolivälissä kohun keskelle. Transsukupuolinen käyttäjä Xoe kertoi julkisesti saaneensa useaan kertaan potkut Tabletop Simulatorin yleischatista kerrottuaan olevansa homo. Berserk Gamesilta tehtiin selväksi, että yleinen chatti on tarkoitettu peliseuran etsimiseen, eivätkä “seksuaalisuus, fetissit tai politiikka” ole sopivia aiheita kanavalle.

Jos nyt unohdetaan se, että kenenkään transsukupuolinen tai homoseksuaalinen identiteetti ei ole varsinaisesti mikään fetissi tai poliittinen kannanotto, Berserk Gamesin väite on valheellinen, koska selkeästi seksuaalinen sisältö on ihan ok, jos se on heteroa, ja politiikasta saa puhua kyllä, jos siinä ei ole mitään queeriä.

Koska aihe on etenkin Yhdysvalloissa hyvin kiistanalainen, Tabletop Simulator on päätynyt yhdeksi konfliktiksi laajemmassa kulttuurisodassa, ja tämä on näkynyt esimerkiksi sovelluksen Steam-arvioissa, joissa sekä negatiivisten että positiivisten arvioiden määrä on räjähtänyt.

Noin lähtökohtaisesti ehkä isoimpia ihmetyksen aiheita on, miksi Tabletop Simulatorissa ylipäänsä on joku avoin chatti, koska on vaikea kuvitella, miten sellainen ei olisi siivoton likasanko ja hirveä urakka moderoitavaksi. Tämä yleinen chat onkin nyt toistaiseksi suljettu.

Berserk Games twiittasi 14.1.2022 anteeksipyynnön, jonka osana Berserk Games teki 10 000 dollarin lahjoituksen National Center for Transgender Equalitylle ja lupasi nostaa blogissaan esiin LGBTQ+-yhteisön tuottamaa sisältöä. Xoelta, jonka kohtelusta koko kohu alkoi, ei kuitenkaan ole pyydetty julkisesti anteeksi.

Asiasta kertoo lisää esimerkiksi PC Gamer. Dokumentaatiota tapahtumista löytyy tästä Google-dokumentista.

Uusi kotimainen pelikanava

Pelikilta on vuoden vaihteessa startannut uusi kotimainen Youtube-kanava, joka käsittelee lautapelejä. Kanavalla on tähän mennessä ilmestynyt jo kolme jaksoa.

BoardGameGeek-arvioiden analyysiä

Jesse van Elteren on tehnyt data-analyysiä BoardGameGeekin peliarvioille. Van Elteren kirjoittaa blogissaan tuloksista, joiden ydinkohtia ovat:

• Uudet pelit saavat paremmat arvosanat
• Monimutkaisemmat pelit saavat paremmat arvosanat
• Vähemmän aktiiviset käyttäjät antavat parempia arvosanoja

Van Elterenin tulosten mukaan vuodesta 2005 eteenpäin on nähtävissä selvästi pelien arvioiden keskiarvojen nouseminen. Kysymys kuuluu: ovatko uudet pelit parempia, vai suositaanko uusia pelejä muuten? Van Elteren pystyy vastaamaan tähän, koska hän on tehnyt saman analyysin vuosina 2020 ja 2019.

Van Elterenin mukaan uusien pelien arviot ovat nousseet vuodesta 2005 alkaen. Tässä on helppo olla sitä mieltä, että pelien laatu on keskimäärin noussut. Vuodesta 2015 eteenpäin aineistossa näkyy jonkunlainen hype-efekti: esimerkiksi vuonna 2020 tämän vuoden pelien keskiarvo oli 7,8, mutta nyt kaksi vuotta myöhemmin se on 7,2, kun taas vuoden 2022 pelien keskiarvo on 7,8. Viisi vuotta vanhoissa peleissä tämä hype-efekti on kulunut pois.

Pelien raskaus korreloi arvosanojen kanssa hyvin: ykköspainoluokan pelien arvosanat ovat keskimäärin noin yhden arvosanan huonommin arvioituja kuin raskaimmat pelit. Tämä kevyiden pelien aliarvostus on toki tuttu ilmiö ja toisaalta peliharrastajien kansoittamalla sivustolla luonnollisesti täysin ilmiselvä juttu: niille ykköspainoluokan peleille on toki paikkansa, mutta harvemmin se paikka on peliharrastajien pöydillä.

Mielenkiintoista oli myös listaus parhaista peleistä siten, että kevyiden pelien arvostusta nostetaan. Tämä nostaa kärkeen runsaasti kevyitä partypelejä ja muun muassa Klaskin viidenneksi! Pandemic Legacy: Season 1 pärjää raskaammista peleistä parhaiten tällä listalla, mutta esimerkiksi Gloomhavenin suosiosta sen verran iso siivu selittyy pelin raskaudella, ettei se mahdu enää top-kymppiin (mutta on kyllä lähellä kärkeä silti).

Jutun kommenteissa toki todetaan, että jos halutaan järkevä parhaiden pelien listaus muiden kuin harrastajien näkökulmasta, helpoimmalla päästään, kun pistetään pelit järjestykseen reittausten lukumäärän mukaan. Se on totta: tuloksena on erinomainen lista ikivihreitä klassikkopelejä, tuon listan voisi koska tahansa antaa uudelle peliharrastajalle aloitusohjeiksi. Lautapelioppaan parhaiden pelien lista on samankaltaisella ajatuksella rakennettu.

Lautapeliartistit arvioi: Cyclades

Cycladesissa pelaajien tavoitteena on saada muinaisen Kreikan saariryhmä haltuunsa rakentamalla sinne kaksi metropolia. Jotta voi saada metropolin rakennettua, pitää pelaajien saada suosiota kaikilta jumalilta. Yhden vuoron aikana on kuitenkin mahdollista saada suosio vain yhdeltä jumalalta, joten oleellista on, milloin suosiota hankit kultakin.

Jokaisen vuoron isoin päätös on heti alussa, kun jumalien suosiosta käydään kauppaa. Kuinka paljon kukin on valmis uhraamaan saadakseen haluamansa jumalan suosion? Tämän jälkeen alkaa toimintovuoro, joka sisältää jokaiselle jumalalle spesifejä toimintoja ja kaikille mahdollisuuden hankkia muinainen peto joukkojensa mukaan. Toimintoja ovat esimerkiksi sodan jumala Aresin joukkojen liikuttelu ja sen avulla sotiminen, tai ylijumala Zeusin pappien hankinta, jotka alentavat tulevien huutojen hintaa.

Peli päättyy, kun joku pelaajista rakentaa tai saa haltuunsa toisen metropolin ja siten voittaa pelin.

Loistava teema ja huutokauppamekaniikka toimi hienosti ja se olikin pelin selkeästi paras osuus! Kaikki toiminnot ratkaistaan huutokaupalla. Peli on myös usean pelaajan aluehallintapeliksi lyhyt ja nopeasti etenevä. Huonojakin puolia löytyi, muun muassa iänikuinen sotanoppa… Taisteluissa, joihin mennään usein muutamalla joukolla, on aivan liian isoja swingejä aiheuttava 0–3 lisävoiman noppa. Taisteluissa on siis tuuria paljon mukana.

Myös petokortit jäivät meillä aika vähälle käytölle, tuntui että ne olivat kalliita hyötyihin nähden. Jos tuuri taisteluissa ei häiritse ja kaipaa lyhyehköä kivalla teemalla varustettua aluehallintapeliä, on tämä monelle varmasti oiva valinta. Meiltä kuitenkin lähtee kiertoon.

Alkuperäinen arvio Instagramissa.

Lautapeliartistit on turkulainen viiden hengen porukka, joka pelaa ja arvioi pelejä Instagramissa.

Mikon pelaamaa

Magic: The Gatheringissa nähtiin muutoksia jo ennen helmikuussa ilmestyvää Kamigawa: Neon Dynasty -settiä. Tammikuun 25. päivä saatiin tuoreimmat kielletyt kortit. Standardista poistui kolme korttia. Alrund’s Epiphanyn bännääminen oli odotettua ja erinomaisen paikallaan, harva kortti on tuottanut niin paljon pahaa mieltä. Kortti, jolla saa pelata ylimääräisen vuoron, on harvoin hyvä idea.

Hieman yllättävämpi, mutta ymmärrettävä bännäys kohdistuu Faceless Haveniin. Tämä on ollut monessa omassakin pakassani luotettava kortti, joka on ominaisuuksiltaan ihan parasta A-luokkaa. Wizardsilla haluttiin hillitä nopeita yksivärisiä pakkoja, joista monet luottavat Faceless Haveniin suojana pöydäntyhjennysloitsuja vastaan.

Yllättävin kielto oli Divide by Zero. Tämä hyvin yksinkertainen kortti on ollut turhauttava ja kieltämättä varsin monipuolinen, mutta etenkin tietyissä yhdistelmissä se on turhankin tehokas ja hermoille käyvä. En ole tätä itse juuri pelannut, joten en pahastu, vaikka se romukoppaan lentääkin.

Mielenkiintoista on nähdä, minkä verran nämä muutokset metaa ravistelevat; isompi muutos tulee joka tapauksessa olemaan uuden setin ilmestyminen. Kamigawa: Neon Dynasty on toisaalta paluu vuosina 2004–2005 ilmestyneeseen japanilaisteemaiseen Kamigawa-blokkiin, toisaalta Magicin ensimmäinen scifi-teemainen setti. Japanilaistunnelmiinhan neonvalojen loiste ja kyberpunk sopivat erinomaisesti. Odotan siis mielenkiinnolla.

Muuten tammikuussa pöydällä pyörähti pitkälti tuttuja nimiä. Pari yllätysnimeä pitkän tauon jälkeen nähtiin. Heti vuoden alkuun saimme aikaiseksi pelata 1860: Railways on the Isle of Wightia. Kyllä tämä vain edelleen maistuu erinomaisesti ja on 18xx-pelien parhaimmistoa.

Ehkä hitusen ruosteista oli pelaaminen puolin ja toisin, mutta parissa tunnissa peli saatiin vedettyä läpi ja loppupisteiksi kirjattiin £14627–£13815. Isot pisteet, mutta eroa oli lopulta vain kuutisen prosenttia. Ei siis mikään suuri ero, ja selvästi pienempi kuin odotin. Pelin aikana tilanne nimittäin näytti siltä, että häviän kirkkaasti.

1860 on erinomainen peli, sillä vaikka radat tavallaan aika stereotyyppisesti rakentuvatkin pelistä toiseen, siitä kuka omistaa minkäkin yhtiön syntyy kyllä ihan riittävästi vaihtelua pelikertojen välille. Pidän myös siitä, että osinkojen pitäminen yhtiössä ja yhtiön osakekurssin heikentäminen taseen vahvistamisen kustannuksella on aidosti järkevä siirto, koska rahoilla ostettava parempi juna voi myöhemmin tuottaa massiiviset tuotot.

On myös hauskaa, että täysin konkurssiin mennyt yhtiö voi palata peliin ja tehdä jotain kiinnostavaa. 18xx-pelien rosvobisneshenkeen sopii, ettei pelaajien tarvitse kaatua epäonnistuneiden firmojen kanssa. Lisäksi 1860:n loppupeli kansallistamisprosesseineen on kunnon trilleri, joka pelataan nopeasti, mutta jossa voi silti tulla mielenkiintoisia käänteitä.

Undaunted: North Africaa pelasimme sen ilmestyttyä nopeasti kampanjallisen verran, mutta vain yksipuolisesti. Sen jälkeen peli on jäänyt hyllyyn odottamaan. Tulin bonganneeksi tänä vuonna ilmestyvän Undaunted: Stalingradin ja sen myötä palasimme vanhojenkin Undauntedien pariin. En ollutkaan pelannut North Africaa italialaisilla, joten lähdin mieluusti tankin ohjaksiin.

Tässäpä sitä vasta ruosteessa oltiinkin, kun muistelimme sekaisin North African ja Normandyn sääntöjä. Hävisin, pitkälti huonon sääntöosaamisen vuoksi. No, ei voi mitään, täytyy ottaa uutta yritystä myöhemmin. Ihan mukava Undauntedin pariin oli nimittäin palata.

Merchant of Venus pääsi myös välivuoden jälkeen pöydälle. Mielipiteeni tästä kaupankäyntipelistä on vähän ristiriitainen. Ainakin sitä pitäisi pelata selvästi tiuhempaan, pelissä on sen verran paljon kaikkea pikkusääntöä ja säätöä, että sitä kaikkea on vaikea pitää päässään, kun pelikertojen väliin tulee yli vuosi taukoa.

Mutta kyllähän pelaaminen mukavaakin oli, tavaran rahtaaminen galaksissa paikasta toiseen on hauskaa (ja turhauttavaa, jos nopat eivät suostu yhteistyöhön). Olisi vain pitänyt ottaa tähän treenipeliin hieman matalampi tavoite, 4000 krediitin tavoitteella peli venyi vähän turhan pitkäksi, kun sääntökirjaakin piti selailla. Sinänsä peli on kyllä parempi korkeammalla tavoitteella, kun strategiset mahdollisuudet aukeavat eri tavalla.

Lautapelioppaan uudet jutut edellisen katsauksen jälkeen

• Joonas arvioi mytologiseen Kreikkaan sijoittuvan aluehallintapelin Cyclades.
• Katsastimme vuoden 2017 pelejä viisi vuotta sitten -juttusarjassamme.
• Kaisa testasi nopean kalastusaiheisen korttipelin Polar Panicin.
• Sampsa otti testiin vuoden 2020 toisen suuren pakanrakennus- ja työläistenasettelupelin, Dune: Imperiumin.
• Veeti arvioi uuden World of Warcraft -teemaisen Pandemicin, Wrath of the Lich Kingin.
• Tapani tsekkasi, toimiiko jo 1990-luvun alusta tuttu Coco Crazy edelleen nykylapsille.
• Mikko, Veeti, Lautapeliartistit, Sampsa ja Petri kertoivat pelivuodesta 2021.
• Tuukka kirjoitti ensimmäisen varsinaisen peliarvostelunsa ja käsitteli Terra Mystican scifi-jatkon Gaia Projectin.
• Joonas arvioi nelivuotiaille sopivan rallipelin eli HABAn Monzan.
• Aatu debytoi Lautapelioppaassa arvioimalla Marvel Championsin, todella suositun Marvel-teemaisen Living Card Gamen.
• Sampsa testasi ketjutus- ja kombopelin Gizmos.
• Sampsa huutokauppasi kääpiösotureita Lautapelit.fi:n tuoreessa julkaisussa Nidavellirissä.

Haluaisitko nähdä oman nimesi tällä listalla? Julkaisen mielelläni Lautapelioppaassa kaikenlaista lautapelisisältöä: peliarvosteluja, top-listoja, pelisuunnittelujuttuja, mitä ikinä mieleen tulee. Lue lisää Lautapelioppaan avustamisesta ja uusille avustajille luvassa olevista stipendeistä. Avustajia varten on nyt oma Telegram-ryhmä, johon voi liittyä. Listalla kerrotaan muun muassa tarjolla olevista arvostelukappaleista.

Lautapeliopasta voi seurata monissa eri kanavissa. Lautapeliopas löytyy Twitteristä ja Telegramista. RSS-syötekin löytyy. Jos haluat varmasti tiedon kaikista uusista jutuista heti kun ne ilmestyvät, Telegram on varmin kanava, jossa viestit eivät huku algoritmien jalkoihin.

Voit myös tilata Lautapelioppaan uutiskirjeen. Uutiskirje toimittaa Lautapelioppaan uutiskatsaukset suoraan sähköpostiisi.

Lautapeliblogien päivitykset

• Miiran ja Annikan hyvin draftatuissa korteissa on puhuttu peleistä joissa on vettä, aluehallintapeleistä, reitinrakennuspeleistä, todellisiin kaupunkeihin sijoittuvista peleistä ja top 3 -peleistä.
• Lunkisti.fi arvioi Furnacen.
• Varros Dominus maalaili figuja.
• Mikko pelasi Merchant of Venusta.
• Pelaajani aloitti lautapelihaasteen vuodelle 2022.
• Nopparallissa maalattiin Unfathomablen figuja.
• Pelikillassa puhuttiin Hitleristä, kissoista ja pandemiasta.
• Antti-Ville arvioi Whistle Mountainin.
• Tapani jatkoi tonniprojektia.
• Mikko listasi vuoden 2017 parhaita pelejä.
• Mikko arvioi Lost Ruins of Arnakin.
• Mirva kävi läpi pelivuotta 2021.
• Huoltoreitti kertoi lokakuisesta sotapelipäivästä.
• AntonVS arvioi Rolling Realmsin.
• Pelikilta arvioi Radlandsin.
• AntonVS katsasti 2022 ilmestyviä lautapelejä.
• Mikko kirjoitti 1860-pelikerrasta.
• Tuomo summasi lautapelivuotta 2021.
• Varros Dominus katsasti Samurain.

Lautapeliblogeja löytyy myös Lautapeliseuran blogilistalta ja lautapelijuttusyötteestä.