Village

Saksalainen suunnittelijapariskunta Inka ja Markus Brand nappasi vuonna 2012 tuplapotin, kun Village voitti sekä Kennerspiel des Jahresin että Deutscher Spiele Preisin (lisäksi perheen lasten suunnittelema Mogel Motte voitti DSP:n parhaan lastenpelin palkinnon, joten perheessä oli todellakin syytä juhliin).

Village ei napannut palkintojaan turhaan. Se on varsin nokkela peli, jossa on toimiva teema, uusia ideoita ja mielenkiintoisia haasteita pelaajille.

Lautapelit.fi on julkaissut Villagen suomeksi.

Pelin idea

Villagen kansiPelaajat kilvoittelevat maineesta ja kunniasta maalaiskylässä, jossa jokaisella on oma maatila. Perheenjäsenet varttuvat tilalla, opiskelevat ammatteja, palvelevat kirkkoa ja kylää, matkustelevat maailmalla ja lopulta kuolevat – mutta toivottavasti kuollessaan tulevat ikuistetuksi kylän kronikoihin.

Pelimekaniikka muistuttaa hieman työläistenasettelua, joskin läheskään jokaiseen toimintoon ei tarvita perheenjäsentä. Kierroksen alussa pelilaudan toimintopaikat täytetään kuutioilla. Aina kun pelaaja tekee toiminnon, hän noukkii laudalta kuution. Kun jostain toiminnosta on kuutiot loppu, sitä ei voi enää tehdä. Kun kaikki kuutiot on poimittu laudalta, kierros on ohi.

Osa tehtävistä toiminnoista on ilmaisia, osa maksaa kuutioita, osa aikaa ja osa molempia. Esimerkiksi tuotteiden valmistuksessa voi käyttää mielensä mukaan joko perheenjäsentä ja aikaa kouluttamalla joku perheestä vaikkapa sepäksi, tai sitten voi ostaa tuotteet kuutioilla.

Aika on tärkeä rahayksikkö pelissä, eikä sitä kannata aina säästellä. Jokaisella pelaajalla on pelilaudallaan oma aikarata ja kun sillä on kiertänyt täyden kierroksen, elämän pyörä pyörähtää ja joku perheenjäsen kuolee. Perheenjäsenet edustavat eri sukupolvia ja kuolema koskettaa aina ensin vanhimpia elossa olevia perheenjäseniä.

Kylän asukkaita ja munkkeja. Kuva: Mikko Saari
Kyläläisiä – numero kertoo sukupolven – ja mustia munkkeja. Kuva: Mikko Saari

Elinkaarimalli

Kuolema ei ole pelkästään paha asia. Kun perheenjäsen kuolee, hänet ikuistetaan kylän kronikkaan. Kronikassa on paikkoja eri ammattikunnille ja perheenjäsen merkitään siihen kohtaan, missä ammatissa hän kuollessaan oli. Paikkoja on rajallisesti, esimerkiksi kolminpelissä matkalaisia mahtuu kronikkaan vain yksi. Jos matkustajia kuolee myöhemmin, he joutuvat nimettömään hautaan kirkkomaalle.

Pelaajien on siis pohdittava huolella, kuka kuolee ja kuka elää. On varmaa, että ensimmäisen sukupolven edustajat kuolevat pois, joten heitä ei kannata sijoittaa sellaisille avainpaikoille, joissa haluaa perheenjäsenensä olevan pelin lopussa tienaamassa pisteitä. Toista sukupolvea on jo mahdollista pitää hengissä pelin loppuun asti.

Perheen elämien ja kuolemien tasapainottelu on erikoinen pelimekaniikka, joka toimii varsin hyvin. Se on Villagen mieleenjäävin erikoisuus.

Resurssienhallintaa

Toimintakuutioita. Kuva: Mikko Saari
Toimintakuutioita, joita noukkimalla valitaan toiminnot. Kuva: Mikko Saari

Villagessa on paljon liikkuvia osia. Alkuvalmistelut ottavat aikansa, peli on hivenen työläs opettaa ja ensikertalaiset ovat varmasti alkuun aivan kuutamolla valintojen paljouden edessä. Pelissä riittääkin tutkittavaa ja kokeiltavaa. En osaa sanoa vielä miten peli pidemmän päälle toimii; voi olla, että se toistaa lopulta itseään. Ainakaan mikään muu kuin vuorojärjestys ei erityisesti pakota pelaajia kokeilemaan erilaisia strategioita.

Pohjimmiltaan peli on tutun oloista resurssinhallintaa ja kuution pyörittelyä, mutta aikaelementti ja toimintojen valitseminen kuutioita noukkimalla ovat sen verran uudenlaisia kuvioita, että peli ei tunnu liian tutulta. Valintoja ainakin pääsee tekemään: eri toimintojen puntaroiminen voi olla haastavaa, kun pitää miettiä sitä mitä tarvitsee, sitä mitä muut ovat mahdollisesti tekemässä ja miten aikaa kuluu. Parhaat toiminnot eivät ole aina itsestäänselviä.

Pelin toimintopaljouden edessä on hyvä tilaisuus jäätyä pahemman kerran, hitaampien miettijöiden kanssa Village lienee melko tuskallista pelattavaa. Jos pelaajat toimivat ripeästi, laatikon kylkeen präntätty 60–90 minuutin peliaika pitää varmasti paikkansa, mutta toisaalta on helppo nähdä, että varsinkin ensimmäisissä peleissä menee yli kaksikin tuntia. Itse toiminnot ovat lyhyitä ja nopeita.

Village on tuplavoittonsa ansainnut, voinee sanoa, sen kummemmin kilpailijoita testaamatta. Village ainakin on mainio peliharrastajapeli, jossa riittää pohdittavaa useampaan peliin.

Tavaran myyminen markkinoille on hyvä idea. Kuva: Mikko Saari
Tavaran myyminen markkinoille on hyvä tapa kerätä pisteitä. Kuva: Mikko Saari

Faktat Villagesta

Suunnittelija: ,

Julkaisija: eggertspiele (2011), Lautapelit.fi (2012)

Mutkikkuus: Pelissä on melko pitkät säännöt. Village ei ole vaikea peli, mutta vaatii huolellista opiskelua ja opettamista. Ensimmäinen peli menee harjoittelun piikkiin.

Onnen vaikutus: Tuuria on vähänlaisesti, vaikka tavaraa pusseista sokkona nostetaankin.

Vuorovaikutus: Pelissä on kisailua paikoista ja ajoitus ratkaisee, joten toisten peliä ei voi olla huomioimatta.

Teema: Toimii poikkeuksellisen hyvin europeliksi, sukuteema toimii hienosti.

Uudelleenpelattavuus: Muutaman pelin pelaa jo kokeillakseen eri strategioita. Pidemmän päälle uudelleenpelattavuus on vähän auki, palataan asiaan kun testaajalle pelikertoja kertyy.

Kieliriippuvuus: Pelin komponenteissa ei ole tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–4. Kaksinpelikelpoisuudesta ei ole tietoa, mutta Geekin perusteella vaikuttaisi toimivan.

Pituus: 60–90 minuuttia, hitailla pelaajille tai aluksi jopa kaksi tuntia.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Village

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:90
Aito keskiarvo:3.78
Tasoitettu keskiarvo:3.78
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 4
  • 3: 19
  • 4: 60
  • 5: 7

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

9 vastausta artikkeliin ”Village”

  1. Tervehdys

    BGG:n perusteella vaikuttaa mielenkiintoiselta peliltä.

    Onkohan Villagen kääntämisestä suomeksi huhuja liikkeellä? Tai onko jollain epävirallinen sääntöjen suomentaminen tekeillä pahimpaan tekemisen puutteeseen?

    Ovatkohan säännöt sen verran yksinkertaiset, että suomennettuna markkinoita löytyisi?

  2. Sen verran haastava peli Village on, että ei sitä Suomessa kyllä kukaan markettimyyntiin julkaise. Lautapelit.fi lienee ainoa taho, joka näin mutkikkaita pelejä on suomeksi pieninä painoksina julkaissut. En tiedä, että kukaan olisi Villagea toistaiseksi suomentanut, myyntiin tai huvikseen.

  3. Jep. Lautapelit.fi kaipasi valikoimiin taas jotain vähän haastavampaa, ja tämä on kyllä hyvä valinta. Ei varmaankaan tule markettijakeluun, mutta alan liikkeistä saa.

    (Ja joo, tiesin kyllä, että tämä on tulossa, kun olen itse kääntänyt, mutta en voinut kertoa, ennen kuin asia oli julkinen.)

  4. Mukava näitä on välillä suomeksikin opetella.

  5. Hienoa, ei auta muu kuin malttaa odotella!
    Vielä kun tulisi ilosanomaa Cayluksen uudesta painoksesta. Jossakin törmäsin kommenttiin, että seuraavaan painokseen olisi muovirahat vaihdettu parempiin.

    Kaiketi pitää sentään olla tyytyväinen johonkin…

  6. Onko tuo englannin kielinen lisäosa Village Inn yhteensopiva tämän suomen kielisen Villagen kanssa?

  7. Aati, varmaksi en osaa sanoa, mutta luulisin, että on, eihän tuossa suomennoksessa taida muuta olla erilaista kuin suomennettu ohjekirja.

  8. Omistan Villagen (1. Ed. GER/ENG), Villagen Inn- ja Port-lisurit sekä kaikki kolme minilisuria mitä on julkaistu. Lisureissa on pelin komponenteissa tekstiä kaksikielisenä (saksa+englanti) ainoastaan korteissa ja nekin on vain korttien henkilöiden/rakennusten nimiä tyyliin Bürgermeister/Mayor. Peli toimii ikoneilla eikä korttien nimillä ole pelaamisen kannalta mitään merkitystä. Säännöt on tietty myös saksaksi ja englanniksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *