Uutiskatsaus 27.2.2023: As d’Or 2023

As d’Or 2023: Akropolis

Ranskan vuoden peli -palkinto, Kultainen ässä eli As d’Or, jaettiin 24.–26.2.2023 järjestetyn Cannes Festival International des Jeuxin alla.

Vuoden parhaan pelin palkinnon voitti Jules Messaudin suunnittelema ja Gigamicin julkaisema Akropolis. Lautapelit.fi:n suomeksi julkaisema peli on kelpo voittaja: peli on säännöiltään yksinkertainen, mutta strategisesti riittävän monimuotoinen ja kiinnostava.

Sarjan muut finalistit olivat japanilainen kahden pelaajan bluffaus- ja setinkeruupeli District Noir ja Kasper Lappin lahjanantopeli That’s Not a Hat.

Peliharrastajasarjan yllätyksetön voittaja oli Matthias Wiggen palkintorohmu eläintarhapeli Ark Nova. Sarjan muut finalistit olivat Xavier Georges’n talouspeli Carnegie ja Dimitri Perrierin ja Matthieu Verdierin politiikkateemainen scifityöläistenasettelu Federation.

Paras lastenpeli oli Flashback: Zombie Kidz. Baptiste Derrez’n ja Marc-Antoine Doyonin peli sijoittuu samaan Zombie Kidz -sarjaan kuin kehuttu Zombie Kidz Evolution, mutta tässä yhteistyöpelissä selvitellään mysteeriä kuvien perusteella. Muut finalistit olivat lastenpelikonkarien Jens-Peter Schliemannin ja Bernhard Weberin Magic Mountain ja Stomp the Plank, Florian Sirieix’n ja Benoit Turpinin onnenkoetuspeli.

Viime vuonna esitellyn vähän kokeneempien pelaajien Initié-sarjan voittajaksi valittiin Johannes Krennerin ja Markus Slawitscheckin Challengers!, 1–8 pelaajan pakanrakennusturnaus, jossa kehitetään pakkaa automaattista taisteluvaihetta varten. Muut finalistit olivat äänetön roolipeli Alice is Missing, jossa pelaajat viestivät tekstiviesteillä, ja Fabien Gridelin ja Yoann Levetin Turing Machine, jossa ratkotaan koodeja oikealla analogisella tietokoneella.

Lautapelit.fi:n uudet julkaisut

Yllämainittu Magic Mountain on ilmestynyt suomeksi. Lautapelit.fi julkaisi pelin pohjoismaisena laitoksena nimellä Magitoppen – Taikavuori. Viisivuotiaille sopiva yhteistyöpeli on näyttävä ja värikäs peli, jossa vieritellään kuulia pitkin pelilautaa ja yritetään saada velhoja siirrettyä eteenpäin ja varotaan, etteivät noidat pääse etenemään.

Idea tulee hyvin selväksi Lautapelit.fi:n esittelyvideosta. Peli voitti Saksan parhaan lastenpelin Kinderspiel des Jahres -palkinnon viime vuonna.

Julkaisulistalla kummitellut Flamme Rouge BMX on saanut kansikuvan. Samalla on käynyt selväksi, että kyseessä on jonkinlainen lastenpeliversio Flamme Rougesta. Pelin ikäsuositus on 6+ ja kestoksi arvioidaan 10–15 minuuttia. Tällä hetkellä pelin arvioidaan ilmestyvän syksyllä 2023.

Ark Novaan on nyt saatavilla suomenkieliset pelaajalaudat 9 ja 10, eli Zoo Map Pack 1 -nimellä tunnettu paketti. Toisessa pelilaudassa on maanosatarha ja toisessa villieläinsairaala.

Eclipsen kakkoslaitos saa lisäosana ykköslaitoksen lisäreistä tuttuja uusia pelattavia kansoja. Outcasts-paketissa on The Exiles ja The Rho Indi Syndicate, Seekers-paketissa taas The Magellan ja The Enlightened of Lyra. Näiden lisäosien odotetaan ilmestyvän loppuvuodesta 2023. Ennakkotilauksia voi tehdä 28.2.2023 alkaen.

Bisnesuutisia: Holy Grail, Pearl Games ja Hasbro

Holy Grail Games joutui lopettamaan toimintonsa. Firman nettisivuilla on pitkällinen selostus siitä, mitä tapahtui. Konkurssi sai alkunsa koronapandemian aiheuttamista viivästyksistä ja kasvaneista kustannuksista. Yritys päätti kerta toisensa jälkeen niellä kasvaneet kustannukset eikä siirtää niitä asiakkaille. Logistiikan ongelmat pahensivat tilannetta ja lopulta ongelmaksi koitui hankalaksi käynyt toimituskumppani.

Yksi oppi tästä muille firmoille on valuuttakurssien huomioiminen. Jos Kickstarter-kampanjan tekee euroissa ja kuluja tulee maksettavaksi dollareissa, kannattaa huomioida että kurssi voi muuttua ja varautua maksamaan dollareita esimerkiksi vaihtamalla euroja dollareiksi saman tien.

Myös Sébastien Dujardinin Pearl Games on muutosten keskellä. Firma perustettiin vuonna 2010 julkaisemaan Troyes. Sittemmin se on julkaissut kolmentoista vuoden aikana yksitoista peliä.

Vuonna 2014 Asmodee osti Pearl Gamesin ja teki siitä yhden pelistudioistaan. Nyt Asmodee sulkee Pearl Gamesin maaliskuun lopussa. Dujardin tulee jatkossa pitämään Pearl Gamesin tavaramerkin ja katalogin ja jatkaa itsenäisenä toimijana jollakin tavalla.

Tästä lisää BGG Newsissä.

Viime aikoina lehdissä on näkynyt uutisia siitä, miten isot kansainväliset suuryritykset irtisanovat runsaasti työntekijöitä. Hasbro liittyy tähän joukkoon: vuoden 2023 aikana kenkää saa noin 15% työntekijöistä, eli noin tuhat ihmistä. Hasbron vuoden 2022 liikevaihto oli noin 5,9 miljardia dollaria, joka on 9% vähemmän kuin vuonna 2021.

Wizards of the Coast ja Digital Gaming-osasto kasvoivat hyvin, mutta muut osastot laahasivat perässä.

Tabletop Spirit 19

Ilmainen lautapelinettilehti Tabletop Spirit on julkaissut taas uuden numeron. Lehden voi ladata PDF-muodossa Dropboxista.

Uusin numero on lähes 90-sivuinen ja sisältää runsaasti peliarvosteluita, muita pelijuttuja, roolipeliasiaa, puzzleja ja sen sellaista. Ei suuria yllätyksiä, kunhan vain tuhti lukupaketti lautapeliasiaa.

Cult of the Old

Giles Bennett on perustanut uuden Cult of the Old -pelizinen, joka keskittyy vanhoihin peleihin. Ensimmäisessä numerossa kirjoitetaan Modern Artista, The Princes of Florencesta, Puerto Ricosta, Diplomacysta, Medicistä ja Scotland Yardista. Puerto Rico on vuoden 2002 julkaisuna porukan kuopus!

Jutut löytyvät suoraan lehden nettisivuilta, mutta lehteä voi lukea myös PDF-muodossa.

JokiCon kevät 2023

Joensuu Board Gamers järjestää Joensuussa huhtikuun alussa 1.–2.4.2023 JokiCon Kevät 2023 -pelitapahtuman Itä-Suomen yliopiston Aurora-rakennuksessa. Ohjelmassa on lautapelejä, roolipelejä, keräilykorttipeliturnauksia, figupeliesittelyjä, kirpputori, tietovisa ja muuta.

Tapahtuma on lauantaina klo 11–22 ja sunnuntaina klo 10–19. Pääsymaksu on 3 € päivältä ja 5 € koko viikonlopulta. Tapahtuma on kaikille avoin ja päihteetön. Lisätietoja löytyy Facebookista.

JunaCon 2023

Kaarinassa junaillaan Littoisten seurakuntatalolla 3.–5.3.2023 JunaCon-tapahtuman merkeissä. Lauantain ohjelmassa on Ticket to Ride -turnaus klo 12, muuten tapahtuman ohjelmassa on vain avointa pelaamista. Saa pelata muutakin kuin junapelejä! Tapahtumassa on myös pelikirpputori.

Tapahtuma alkaa perjantaina klo 17 ja päättyy sunnuntaina illalla. Tapahtuma on avoin kaikille, ilmainen ja päihteetön. Lisätietoja löytyy Lautapeliseuran foorumilta.

Sampsan pelaamia

Helmikuun pelailut jäivät todella vähäisiksi, kun sairauskierre valtasi jälleen perheen. Kun joku on jatkuvasti sairaana, niin pelailuille ei oikein löydy aikaa. Tammikuussa kuitenkin pelattiin, joten palataanpa ajassa taaksepäin ja lisätään muisteluihin pieni kaksinkamppailutwisti. Pitemmittä puheitta päästetään ensimmäinen kaksikko kehään!

Puerto Rico VS Roll for The Galaxy

Roll for the Galaxy on meidän peliporukan ikiklassikko, jota jaksetaan pelata yhä uudelleen ja uudelleen. Nyt pöydälle pääsi myös Puerto Ricon suomenkielinen juhlaversio. Olen viimeksi pelannut peliä vuosia sitten, joten graafisen kasvojenkohotuksen läpikäynyt uusioversio oli mukava saada pöydälle. Peli on minusta saanut nykyään vähän sellaisen ylenkatsotun pelin maineen, joka “ei toimi noviisien kanssa” ja joka “on jo vähän nähty”.

Olen tästä kyllä eri mieltä, Puerto Rico soljuu edelleen kauniisti ja se on mukavan vuorovaikutteinen peli. Omaa napaa ei ehdi lainkaan tuijottamaan, muuten kahvit homehtuvat kellariin. Minulle edes kyseenalainen piilo-orja-teema ei ole kynnyskysymys, vaikka odotan mielenkiinnolla, millainen oikein on teemaltaan uusittu Puerto Rico 1879.

Mutta miten peli kestää vertailun genren uudempiin tulokkaisiin? Kuten sanottu meillä kuningas on Roll, mutta tilalla voisi olla myös Race for the Galaxy tai vaikkapa San Juan. On myönnettävä, että vaikka originellissa on edelleen hyvää vetoa, eikä se ole lainkaan ummehtunut tai väljähtänyt, niin ikä alkaa jo vähän painaa. Pelin aloitus on piirun verran liian pitkä, samoin itse pelikin, ainakin jos vertaa kilpailijoihin. 1,5 tuntiin ehtii pelata monta “noppa-Reiskaa” ja vielä useamman “tavis-Reiskan”.

Suurin ero on siinä, miten paljon toisten peliä pääsee hämmentämään. Reiskoja tituleerataan moninpelipasiansseiksi, mitä ne joiltain osin ovatkin, mutta minusta väite ei pidä täysin paikkaansa. Esimerkiksi toiminnot suoritetaan Puerto Ricon “satunnaisjärjestyksen” sijaan järjestyksessä, mikä pakottaa katsomaan muiden peliä ja arvailemaan toisten roolivalintoja herkemmin. Hyvin luettu peli voi tehdä surkeasta vuorosta todella upean, kun kerätyt resurssit voi heti käyttää hyväkseen seuraavissa toiminnoissa. Eli tässäkin mielessä erot kaventuvat. Pohjimmiltaan pelit kuitenkin ovat niin samankaltaisia, ettei ainakaan omaan hyvin rajattuun kokoelmaani mahdu molempia.

Tämän taistelun voittajaksi suoriutui siis Roll for the Galaxy, mutta hopea ei ole häpeä. Klassikon pariin palaan edelleen hyvin mielellään.

Terraforming Mars VS Terraforming Mars: Ares Expedition

Tässä kamppailussa on jo vähän meininkiä, sillä kyseessä on todellinen Davidin ja Goljatin kohtaaminen. Korttipainotteinen pikkuveli saa vastaansa tämän hetken kuudenneksi parhaan pelin ja Vuoden Strategiapelipalkinnon voittaneen kansansuosikin. Heti alkuun kuitenkin tunnustan, että en pidä Terraforming Marsista ollenkaan.

Olen raskaiden pelien suhteen muutenkin aika kranttu, mutta minulle TM on auttamattoman pitkä ja korttikombojen suhteen vaisu tapaus. Se ei myöskään tarjoa itse laudalla tarpeeksi interaktiivisuutta (jos virstanpylväitä ei lasketa), jotta lauta tuntuisi jotenkin hirveän merkittävältä osalta peliä. En siis ollut ollenkaan pahoillani, kun korttipeliversio käytännössä hylkää laudan ja raapii samalla peliajasta melkein puolet pois. I’m in!

Kaiken pohjana on Race for the Galaxysta napattu hyvin tutunoloinen toiminnonvalintahäkkyrä — ensin valitaan salassa yksi toiminto, sitten toiminnot paljastetaan ja jokainen tekee ne järjestyksessä. Siitä toiminnosta minkä pelaaja valitsi, hän saa vielä pienen bonuksen, kuten pelata kortin pöytään halvemmalla.

Peli eroaa kuitenkin muista vastaavista peleistä parilla tapaa. Ensinnäkin perinteinen “pöytää kortteja tai keskity tuotteiden myymiseen” -kahtiajako ei ole voimassa. Pääpaino on korttien lätkinnällä, jota hoidetaan jopa kahden toiminnon voimin. Hyvällä tuotantomoottorilla saa toki nostettua Marsin maankaltaistusluokitusta ja siten kerättyä pisteitä, mutta tällöinkin kortteja saa keräillä tosissaan.

Toinen eroavaisuus on se, ettei samaa toimintoa voi suorittaa kahta kertaa peräkkäin, vaan kortti jää pöytään seuraavan vuoron ajaksi. Näin ollen muut pelaajat tietävät varmasti yhden toiminnon, mitä pelaaja ei voi valita, mikä teoriassa lisää ennakoitavuutta. Käytännössä kokemus ei hirveästi muuttunut, sillä toisten peliä on yhtä hankala seurata kuin Terraforming Marsissakin.

Ares Expedition onkin monelta osin isoveljensä kaltainen. Tavoitteena on edelleen hilata happi ja lämpö suotuisalle tasolle ja täyttää Mars vedellä. Nytkin mukana on aimo läjä uniikkeja kortteja ja vaikka ulkoasu on parempi, niin moni kortti on joko suora tai epäsuora kopio alkuperäisestä pelistä. Korttien värikooditkin toimivat samalla tavalla – vihreät kortit lisäävät tuotantoa, punaiset antavat kertakäyttöisiä bonuksia ja siniset taas uudelleen käytettäviä ominaisuuksia. Pelaajien pelaamista ohjaavat yrityksetkin ovat edelleen mukana. Jos siis Terraforming Mars on tuttu, niin Aresin kelkkaan on helppo hypätä.

Korttipeliversiossa on myös alettu korjaamaan joitakin alkuperäisen pelin ongelmia. Laudoissa on (ainakin pääosin kaikissa Suomessa myytävissä versioissa) syvennykset, joten resurssikuutiot pysyvät nätisti oikeilla paikoillaan. Pakasta on myös poistettu ikävät kiusantekokortit, jotka eivät minusta istuneet peliin laisinkaan. Peli on myös sutjakkaampi pelata, vaikka laatikon lupaaman tunnin sijaan aikaa kuluu alkuun helposti lähemmäs pari tuntia. Muutokset eivät ole ihan hirvittävän suuria, mutta toimivat kyllä.

Tässä piilee samalla pelin suurin ongelma. Ares Expedition nimittäin tuntuu todella vahvasti alkuperäiseltä peliltä, eikä kokemusta ole haluttu muuttaa kovin radikaalisti. Lautakin on ollut pakko lisätä mukaan, vaikka se toimii pelkkänä merilaattojen säilytysalustana. Olisin jotenkin toivonut, että peliä virtaviivaistetaan urakalla, jotta syntyisi selkeämpi pesäero pelien välille. Testiporukan tuomio oli myös sen mukainen. Ne pelaajat, jotka pitävät Terraforming Marsista eivät pitäneet uudesta tulokkaasta laisinkaan. Heille pelistä oli viety ne viimeisetkin vuorovaikutuksen rippeet sekä laudan tuoma lisäarvo. Toisaalta peli ei ollut lopulta niin hirvittävän nopea tai sukkela, että valintaa kahden pelin välillä joutuisi miettimään.

Itse kyllä pidän Terraforming Mars: Ares Expeditionista alkuperäistä peliä enemmän, mutten merkittävästi. Kun vajaa pari tuntia mulkoilee korttejaan ja kerää niistä hajuttomia ikoniketjuja, niin olo on kovin tuttu. Kuten isoveljessä, myös tässä pelaajamäärä ei vaikuta kestoon mitenkään. Peliä on kehuttu hyväksi soolopeliksi ja sen uskon, mutta omalla kohdallani sekin jäi kesken. Jos pelaan pelejä yksinäni, niin kaipaan mieluummin jotain yksinkertaista ja Ares on aivan eri kaliiperin monsteri.

Julistan siis voittajaksi pikkuveljen, mutta tällä kertaa ei edes voitto ole kovin suloinen.

Mikon pelaamia

Helmikuu oli oikein kelpo pelikuukausi. Se käynnistyi reippaasti Lautapelaamaan-tapahtumalla. Ensimmäistä kertaa Helsingin ulkopuolella järjestetty tapahtuma oli kelpo menestys: väkeä riitti ja järjestelyt sujuivat mainiosti.

Lautapelaamaan-tapahtumassa tuli testattua pari uutta peliä. Akropolis onkin As d’Or -voittonsa myötä ajankohtainen. Kelpo peli se onkin ja suon sille palkinnon ilomielin: Akropoliksessa yhdistyvät yksinkertaiset säännöt, sopivan vaikea rakenteluhaaste ja miellyttävät komponentit tavalla, jossa on tosiaan palkintovoittaja-ainesta.

Paleo ei ollut ihan oma valintani, mutta ihan hauska tähänkin yhteistyöpeliin oli tutustua. Sääntö oli maineensa mukaisesti kiemurainen, mutta saimme sen kesytettyä ja pelattua pari erää vähintäänkin lähes oikein säännöin. Vaikea peli Paleo kyllä on: kummallakaan kerralla emme olleet erityisen lähellä hengissäselviämistä.

Jamaica ei ole mikään ihan uusi peli, sillä se on ilmestynyt jo 2007. Tulipahan testattua peli-illassa. Kilpa-ajopeli oli mekaniikaltaan aivan rajattoman turhauttava, joten pelasin korttini sattumanvaraisesti. Pelin eduksi on sanottava, ettei tällä satunnaisstrategialla pärjännyt!

Korttia on pelattu helmikuussa paljon. Lamarckistinen pokeri todettiin jälleen kerran aivan kelvolliseksi tavallisella korttipakalla pelattavaksi viiden minuutin filleriksi. Doppelkopfia kokeilimme myös muutaman jaon verran. Doko on aivan tavattoman mutkikas peli, kiitos runsaan ja vaikeasti hahmotettavan valttimaansa, mutta ensikokeilusta jäi palo tutustua peliin paremmin.

Alkuvuoden iso juttu on ollut paluu Tichun pariin. Olin pitkään sitä mieltä, etten viitsi Tichua pelata. Peliporukassamme se on kuitenkin hyvin suosittu peli, joten päätin antaa sille uuden mahdollisuuden ja niinhän siinä kävi, että peli vei mennessään. Arvostan kyllä sitä, että on peli, jota pääsee pelaamaan paljon ja usein, joten sikälikin paluu Tichun pariin on ollut hyvä.

En pidä siitä, jos joku sinänsä kiinnostava peli jää yhteen pelikertaan. Sain onneksi pari tällaista yhden pelikerran peliä kuitattua pois. Lautapelaamaan-tapahtumassa pelasimme kuusinpelin Heat: Pedal to the Metalia. Perussäännöillä pelattu peli oli selvästi antoisampi kuin ensimmäinen pelikertani, jossa oli mukana vähän tarpeettomia lisäsääntöjä. Harmillisesti omassa peliporukassa Heat on otettu kovin nihkeästi vastaan, koska pelaisin tätä mieluusti vielä lisää.

Smartphone Inc. oli myös toisella pelikerrallaan miellyttävämpi kokemus. Nyt ei kukaan roisto kiilannut teknologian kehityksessä suoraan nenäni eteen, vaan päinvastoin pääsin rakentelemaan parhaat teknologiat kaikessa rauhassa. Satsaus teknologioihin kannatti, sillä vein voiton myymällä lippulaivapuhelimia kovaan hintaan. Kun pahin kilpailija myi puhelimensa liian kovalla alennuksella, peli ratkesi minun edukseni. Smartphone Inc. on peruskiva peli, ei mitään huippua, mutta toimiva tapaus. Pelaisin kolmannenkin kerran!

Lautapelioppaan uudet jutut edellisen katsauk­sen jälkeen

Teimme kurkistuksen viiden vuoden taakse ja esittelimme vuoden 2018 parhaita pelejä jälkiviisaudella.

Peliarvosteluita ilmestyi kolme. Juho arvioi Star Warsia ja Pandemicia yhdistelevän Star Wars: The Clone Wars -pelin ja jäi kaipaamaan peliin vahvempaa eeppisyyden tunnetta.

Arto testasi kotimaisen urheiluseurojen varainhankintatyökaluksi tehdyn Pesismestari-pelin, joka osoittautui kelvollisen leppoisaksi perhepeliksi, vaikka komponenttien laatu jättikin toivomisen varaa.

Tuukka arvioi Barragen, jota pidetään yhtenä viime vuosien parhaimmista raskaista europeleistä. Tuukka liittyy tähän kuoroon.

Haluatko mukaan Lautapelioppaan toimitukseen? Julkaisen mielelläni Lautapelioppaassa kaikenlaista lautapelisisältöä: peliarvosteluja, top-listoja, pelisuunnittelujuttuja, mitä ikinä mieleen tulee. Lue lisää Lautapelioppaan avustamisesta. Avustajia varten on nyt oma Telegram-ryhmä, johon voi liittyä. Listalla kerrotaan muun muassa tarjolla olevista arvostelukappaleista.

Lautapeliopasta voi seurata monissa eri kanavissa. Lautapeliopas löytyy Telegramista. RSS-syötekin löytyy. Jos haluat varmasti tiedon kaikista uusista jutuista heti kun ne ilmestyvät, Telegram on varmin kanava, jossa viestit eivät huku algoritmien jalkoihin.

Voit myös tilata Lautapelioppaan uutiskirjeen. Uutiskirje toimittaa Lautapelioppaan uutiskatsaukset suoraan sähköpostiisi.

Luetuimmat jutut top 10

Nämä ovat olleet viimeisen neljän viikon aikana Lautapelioppaan luetuimmat jutut:

1. Yatzyn säännöt
2. Carcassonne
3. Rummikub
4. Smart10
5. Escape Room – Pakohuonepeli
6. Bezzerwizzer
7. Vuoden peli -artikkeli
8. Pelaa kuin miljonääri
9. Dominion – Valtakunta
10. Bananagrams

Lautapeliblogien päivi­tykset

Marko Tainion kipparoima Huoltoreitti-blogi on täytti neljä vuotta. Nelivuotisjutussa muistellaan menneitä ja ennakoidaan tulevia. Lautapeliopas toivottaa Huoltoreitille mukavaa viidettä toimintavuotta!

Youtubessa Miira ja Annika julkaisivat Hyvin draftatut kortit -vlogissaan taas muutaman uuden jakson: hyvät ysäripelit, vuoden 2021 pelisato, mieluisat pelimekaniikat ja teemallinen peli-ilta. Nopparallin uusien jaksojen aiheita puolestaan ovat arviot Catanista ja Star Wars: The Clone Warsista.

Lunkisti.fi:ssä Tero arvioi Akropoliksen. Peli saa kiitosta suoraviivaisuudestaan ja helppoudestaan, vaikka Tero ei sitä ihan parhaiden laattojenasettelupelien listan kärkeen nostakaan. Lisäksi arvioitiin Tiletum, joka nousi Teron listoilla italialaisten suunnittelijoidensa parhaaksi peliksi.

Kirjoittelin itse blogissani Lautapelaamaan 2023 -kokemuksista ja listasin suosikkipelejäni BGG:n pelilistaussivuilta.

Tapani on raportoinut Kankaanpään kirjastopelejä on taas muuman session verran: #21, #20, #19, #18. Kohti tonnia -sarja on sekin edennyt: 976-989. 965-975.

Lautapeliblogeja löytyy myös Lautapeliseuran blogilistalta ja lautapelijuttusyötteestä.